Sisältöjä, sisältöjä ja vielä enemmän sisältöjä?
Ritva Leino on suunnittelupäällikkö Ylen Julkaisut-yksikössä. Hän miettii työkseen, miten sisältöjä pitäisi tarjoilla asiakkaille ja käyttäjille.
Viime keväänä pohdiskelin miksi kulttuuri ei enää ole seksikästä. Taakse jääneen kesän jälkeen olen eri miltä. Kun katsoin netistä kaikkea sitä kulttuuritarjontaa, konsertteja, pop-up tapahtumia ja happeningeja, joita yksin Helsingissä järjestettiin, määrä tuntui käsittämättömältä.
Ehdoton suosikkini oli Bicycle Film Festival (BFF). En koskaan päässyt itse tapahtumaan, mutta seurasin sosiaalisessa mediassa sen organisointia, siihen liittyvää intoilua, tapahtumaan osallistuneiden kommentteja, hyvän mielen jakamista ja kiitollisuutta järjestäjiä kohtaan.
Helsingin tapahtumaa kehuttiin pitkään sosiaalisessa mediassa ja moni pahoitteli, ettei mahtunut sisään katsomaan elokuvia. Viime viikolla huomasin BFF:n rantautuneen maailmankiertueellaan Lontooseen. Suomalaisten luomista kulttuuritapahtumista ei siis ainoastaan ravintolapäivä kierrä maailmaa, vaan myös Bicycle Film Festival on vauhdissa. Homma on onnistunut yli odotusten.
Keitä ovat ihmiset kaikkien näiden ilmiöiden ja tapahtumien takana? Eräs blogisti ehtikin toteamaan että Helsingissä tapahtuu yksinkertaisesti liikaa. Helsinki maailman designpääkaupunkina, turistitulva ja kupliva kaupunkikulttuuri yhdessä lisäsivät tapahtumien monipuolisuutta ja määrää. Kulttuuri on in.
Mutta onko tapahtumien määrä oikea tai hyvä mittari? Kertooko se jotain tapahtumien merkityksestä, laadusta, koskettavuudesta? Ovatko asiat hyvin, kun tarjontaa on pilvin pimein?
Nykymaailmassa meistä jokainen taistelee ja ponnistelee valtavan tarjonnan ja informaatiotulvan kanssa. Samaan aikaan jokainen meistä haluaisi löytää juuri itselleen sopivat ja parhaat sisällöt. Valtavan tarjonnan keskellä niiden löytäminen käy yhä hankalammaksi. Siksi räätälöidyt palvelut, luotettavat palveluntarjoajat ja uskottavat suosittelijat käyvät yhä tärkeämmiksi. Halutun median kunniatehtävänä on tarjota parasta sisältöä, oikeaan aikaan sitä kaipaavalle käyttäjälle silloin, kun hän sitä tahtoo.
Jos haluamme olla hyviä kulttuurissa, meitä ei pelasta se, että tarjoamme koko ajan enemmän. Meidät pelastaa se, että tarjoamme kulttuurista kiinnostuneelle sellaisia sisältöä, sillä välineellä ja siihen aikaan, kun hän haluaa. Jotta tämä mahdollistuisi, käyttäjät on tunnistettava. Ylen Asiakkuusyksikön tutkija Juha Haaramo on tehnyt erinomaisen kulttuurisegmentoinnin suomalaisten kulttuurikäytöstä. Se auttaa meitä tekemään parempia sisältöjä erilaisille suomalaisille, mutta myös tarjoilemaan ne oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Siihen perehdyttyäni ymmärsin miksi Bicycle Film Festival oli sellainen menestys.
5 kommenttia
Ma 15.10.2012 @ 17:55
Missä olisi tutustuttavissa Juha Haaramon selvitys?
To 18.10.2012 @ 12:04
Edellisen kommentoijan tavoin kiinnostaa tämä kirjoituksessa mainittu selvitys. Löytyisikö jostakin?
Pe 19.10.2012 @ 12:03
Missä olisi tutustuttavissa Juha Haaramon selvitys?
Haaramon kehittämä segmentointi on osa Ylen sisäistä asikastyökalun kehittämistä ja perustuu osin Tilastokeskuksen luvanvaraiseen aineistoon. Yhtiö ei voi täten julkaista segmentointia sellaisenaan. Koska se on varsin uusi tällä hetkellä pohditaan miten sitä käytetään hyväksi sisältöjen kehitystyössä ja julkaisemisen parantamisessa. samalla myös mietitään miten siitä voidaan kertoa yhtiön ulkopuolelle.
Su 11.11.2012 @ 10:24
Missä olisi tutustuttavissa Juha Haaramon selvitys?
Haaramon kehittämä segmentointi on osa Ylen sisäistä asikastyökalun kehittämistä ja perustuu osin Tilastokeskuksen luvanvaraiseen aineistoon. Yhtiö ei voi täten julkaista segmentointia sellaisenaan. Koska se on varsin uusi tällä hetkellä pohditaan miten sitä käytetään hyväksi sisältöjen kehitystyössä ja julkaisemisen parantamisessa. samalla myös mietitään miten siitä voidaan kertoa yhtiön ulkopuolelle.
Johtoyksikössä pitää ehkä alkaa sisäistämään, että jatkossa kaiken Ylen tuottaman aineiston ja suunnittelussaan käyttämämän materiaalin pitää olla läpinäkyvää. "Pohditaan miten voidaan kertoa yhtiön ulkopuolelle" ei tule olemaan validi vastaus enää koskaan.
Yksi lause sopimuksissa hoitanee kaikki tilanteet.
Ensinnäkin: Miksi katsojat/kansalaiset eivät saisi tietää kuinka heitä profiloidaan? Entä: Miksi kaupalliset kilpailijat eivät saisi hyötyä verovaroin tuotetusta tiedosta? Kolmanneksi: Kulttuuriprofilointi on tuskin kellekään bisnestä, mutta moni - esimerkiksi kulttuuritoimija, vaikkapa festivaali - voisi tällaisesta aineistosta jotain saada irtikin.
Mistä tullaankin isompaan kysymykseen. Ylen pitää miettiä legitimiteettiään huolellisesti, sillä Ylen budjetti tulee olemaan melko varmasti yksi Sanoma-lehdistön kestoaiheista. Yksi peruste olisi tiedon tuottaminen, jalostaminen ja sen vapaa jakaminen. Miten Yle voisi entistä enemmän jakaa ja jalostaa tietoa, jopa kilpailijoilleen?
Tällaista suunnittelutietoa, musiikkia, videota, ääntä voisi käyttää myös luovasti omassa harrastus- tai yritystoiminnassaan. Näin verovaroin tuotettu materiaali toisi digiyrittäjille mahdollisuuksia, laajentaisi Ylen yleisöjä jne.
Se myös subventoisi sanomalehtiä. Kaiken perinteisen median välisen yhteistyön tavoite: Vähenevät toimittajat voisivat keskittyä sisältöihin, analyyseihin, reportaaseihin paremmin. Moniarvoisuuden turvaaminen.
Sanomalehdet ovat vaikeuksissa: riittäisikö Ylelle, että sen brändi on esillä, mutta verkkolehdet voisivat käyttää Ylen uutisaineistoa samaan tapaan maksutta kuin uutistoimistojen materiaalia? Vastineeksi STT:n kuvapalvelu voisi olla Ylelle sopimushintainen. (Tietenkin pitää varmistaa, että STT ei kuole, koska tarkoitus ei ole luoda kenellekään monopolia)
Ti 26.03.2013 @ 11:52
BFF ei ole suomalaisten keksimä tapahtuma, vaan amerikkalainen. Helsingin Jätkäsaaressa se piipahti muiden kaupunkien ohella viime kesänä: http://nyt.fi/20120625-bicycle-film-festival-leffafestarin-ohjelmisto-julkistettiin/
Tämä festivaali on osannut tuoda uudella tavalla ja kiinnostavasti elokuvat esille, juuri nyt kun pyöräily ympäri maailmaa on hyvin trendikästä. Idea on tuttu drive in- näytöksistä ja se on ollut ilmassa myös Suomessa, mutta BFF ehti tänne ensin.
Bicycle Film Festival (BFF) järjestetään Helsingissä seuraavan kerran 30.-31.8.2013!
http://www.bicyclefilmfestival.com/contact
