Turha huoli, herra Hakkarainen
Janne Yli-Äyhö on Ylen tuotantojohtaja.
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi marraskuun alussa huoliaan yleläisten kortinpeluusta. Lausunto oli repäiseväksi tarkoitettu. Tietenkään se ei kuvaa meitä.
Kansanedustaja Hakkaraisen kommenttia voisi ajatella kuitenkin muistutuksena siitä, että julkisena, verorahoitteisena toimijana meidän Ylessä pitää jatkuvasti kehittää tehokkuuttamme.
Aiemmat ansiot eivät tarkoita, että tämä työ olisi ohi. Toimintaa pitää parantaa jatkuvasti ja yleläiset ovatkin monessa kohtaa osoittaneet kykynsä uudistua ja kehittää alaa ja työtä, niin että meihin käydään tutustumassa pitkin Eurooppaa ja muuta maailmaa. Esimerkkeinä voisi mainita tiedostopohjaisen, digitaalisen ohjelmatuotantoprosessin, automaation käytön uutisstudiossa ja mittavan Sotshin olympialaistuotannon toteutuksen etänä Pasilasta käsin. Olemme myös purkaneet ylimääräistä tuotantokapasiteettia ja hankkiutuneet turhista seinistä eroon.
Mitä voisimme vielä tehdä? Uusi teknologia antaa mahdollisuuksia toteuttaa asiat uudella tavalla. Ylen ammattilaiset valjastetaan miettimään, miten parhaat käytännöt viedään kaikkeen toimintaan. Jokainen meistä tietää, että on asioita, jotka eivät toimi niin kuin pitäisi. Nyt niihin on syytä tarttua.
Uudet toiveet Ylen sisällöille ja samanaikaiset kustannuspaineet pitävät meidät kiireisinä. Voimmeko löytää keinoja, joilla voimme valmistautua tuotantoihin paremmin, virtaviivaistaa tekemistä ja näin vähentää hukkaa? Voimmeko vähentää ylitöitä paremmalla suunnittelulla? Hankimmeko oikean kokoisia tuotantovälineitä ja teemmekö tuotannot oikean kokoisina? Jos uutisissa halutaan lisää kevyttä ja ketterää videotuotantoa, niin mikä on raskaan tekniikan oikea määrä?
Monella toimialalla on otettu käyttöön jatkuvan parantamisen periaatteet ja ketterät menetelmät. Nämä sopivat myös mediayrityksen kehittämiseen. Se on usein niin sanotun maalaisjärjen käyttöä. Apuna voi käyttää yksinkertaisia työkaluja. Pidetään paikat järjestyksessä, visualisoidaan toiminnan ohjaaminen ja mittarit, kokeillaan ja edetään uusissa asioissa reippain askelin, vakioidaan tehtävä työ, analysoidaan systemaattisesti työnkulut ja laitetaan hihat heilumaan.
4 kommenttia
Ma 30.11.2015 @ 00:17
Pelottavaa mihin LEAN-malli voikaan johtaa, kun sitä sokeasti sovelletaan huomioimatta Yleisradion erityisasemaa suomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä. "Turhia" seiniä puretaan aivan kuin radion kuunnelma- ja musiikkituotanto olisivat "hukkaa", jota voidaan virtaviivaistaa ja soveltaa siihen "uusia tekemisen tapoja". Onko kulttuuri hukkaa ja voidaanko luovia sisältöjä tehostaa LEAN-mallilla taiteellisen lopputuloksen siitä kärsimättä? Jos "hukkaa" halutaan vähentää, pitäisi Ylestä potkaista turhat väliportaan päälliköt pihalle. Sillä kyllä siellä "korttiakin pelataan", jos satutaan edes talossa paikalla olemaan. Ja Hakkaraisen ja muiden parlamentaarisen ryhmän jäsenten pitäisi myös tutustua siihen, kuinka paljon nämä päälliköt matkustelevat ympäri maailmaa erilaisissa kissanristiäisissä Suomea "edustamassa" ja yöpyvät viiden tähden hotelleissa. Siinä sitä vasta hukkaa syntyykin. Yle on suomalaisia varten! Onko tarkoituksenmukaista, että pienen maamme yleisradioyhtiön tulisi olla jokin kansainvälinen suunnannäyttäjä ja onko se Ylen tehtävä? Väärissä paikoissa säästäminen on tullut Ylelle jo nyt kalliiksi, ja tulee jatkossa yhä kalliimmaksi. Yleisradiota johdetaan niinkuin se olisi vain "mediayritys". Unohdetaan vain, että Yle nimenomaan EI OLE yritys, vaan julkisen palvelun yhtiö, jonka tulee tuottaa yhteiskuntaan palveluja ja arvoja, joita kaupallinen media ei kaupallisesti kykene pienessä maassamme kaupallisesti tuottamaan. Ylen ei edes pitäisi tehdä samoja asioita, joita kaupallinen media tekee, vaan päällekkäisyydet tulisi karsia. Ei siis esim. "Duudson-viihdettä" Ylelle. Kaupalliset yhtiöt hoitavat kyllä ne markkinaehtoisesti. Eikä Ylen pitäisi olla myöskään pelkkä uutistoimisto! Tällaiset pörssiyhtiöistä tulleet janneyliäyhöt ovat vakava uhka julkisrahoitteiselle yleisradioyhtiölle! Yleisradion rahoitusta, tehtävää ja roolia pohtivan parlamentaarisen ryhmän pitäisikin tehdä työnsä perinjuurin. Sen pitäisi tutustua siihen, miten Yleä todella johdetaan ja ovatko kaikki johtajat ja pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneet päälliköt todella tarpeellisia!
Ti 01.12.2015 @ 01:02
"Pidetään paikat järjestyksessä, visualisoidaan toiminnan ohjaaminen ja mittarit, kokeillaan ja edetään uusissa asioissa reippain askelin, vakioidaan tehtävä työ, analysoidaan systemaattisesti työnkulut ja laitetaan hihat heilumaan."
Ja tapetaan samalla luovuus ja tehdään Yleisradiosta tehdas! Eikö kenelläkään jo hälytyskellot soi! Ylessä ei kuunnella henkilökuntaa, vaan heidän asemestaan mittareita, kaaviota, visualisoituja kuvaajia ja ennenkaikkea euroja! Johto ei ymmärrä, jos heille ei asioita taivuteta rautalangasta. Johto ei tunne julkisen palvelun toimialaa, vaan Yleä johdetaan kuin kaupallista yritystä. Luovuus tapetaan teknokratialla! Rahaa hassahtanut verkkoon, vaikka sisällöt pitäisi olla kaiken edellä. Äly hoi, älä jätä!
Ti 01.12.2015 @ 09:53
Aikamoinen tayloristinen kellokalle tuo Yli-Äyhö. Kuin suoraan Fordin autotehtaan liukuhihnalta höystettynä Toyotan autotehtaan lean-ajattelulla. Onneksi en oo Ylessa töissä...
Ti 01.12.2015 @ 19:35
"Monella toimialalla on otettu käyttöön jatkuvan parantamisen periaatteet ja ketterät menetelmät".
Ylessä on puolestaan otettu käyttöön jatkuvat huonontamisen periaatteet. Ja tämä suuntaus koskee erityisesti Ylen toimitiloja. Ylessä on käynnissä laajamittaisia toimitilojen huononnusprojekteja. Kun siellä ei annetta työntekijöille asianmukaisia työtiloja vaan hyvät tilat puretaan ja ahdetaan kaikki ahtaisiin maisemakonttoreihin tulee taso varmasti laskemaan. Ja vanhoja hyviä tiloja kuulemma väitetään epäasiallisiksi, jotta saataisi peruste purkaa kokonaisia taloja! Jopa Suomen suurimmat musiikkistudiot puretaan valheellisin perustein. Näin ovat yleläiset kaverit kertoneet.
