Ylellistä vaiko Yletöntä elämää?
Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.
Tällä viikolla on keskusteltu vilkkaasti Ylestä – on jopa esitetty Ylen lakkauttamista.
On hienoa, että Ylestä keskustellaan. Meidät täällä Ylen viestinnässä tämä keskustelu haastaa. On sekä hauskaa että haastavaa kertoa siitä, kuinka monipuolista Ylen tarjonta on. Toivon, että rahan lisäksi puhutaan myös Ylen sisällöistä. Kaikesta siitä, mitä Yle tekee radioon, televisioon ja verkkoon.
Yle on osa suomalaisten arkea. Tutkimusten mukaan 95 prosenttia suomalaisista seuraa viikoittain Ylen tv- tai radio-ohjelmia tai käyttää yle.fi:n palveluja kuten vaikkapa YLE Areenaa. Huomattavasti pienempi osa suomalaisista kuitenkin tietää, että tämän kaiken saa tv-maksulla, jonka hinta nykyisin on noin 20 euroa kuukaudessa. Siis parin elokuvalipun hinnalla saa neljä kotimaista tv-kanavaa, kuusi radiokanavaa ja yle.fi:n palvelut.
Ehkä pieniä, mutta yksittäisille ihmisille merkittäviä esimerkkejä palveluista on paljon.
Tiesitkö, että voit katsoa illan suomenkieliset tv-uutiset, suoran lähetyksen, tekstitettynä, kun valitset tekstityksen Teksti-tv:n sivulta 335? Tiesitkö, että Ylen Elävässä arkistossa on 21 000 video- ja audioklippiä? Tai tiesitkö, että YleX:llä on aamupäivisin ja iltaisin Uuden musiikin vuoro? Ja että radiojumalanpalveluksia on välitetty Ylen kanavilla jo 85 vuoden ajan? Tai että YLE Lapin nettisivuilla voit ihailla paikallisten asukkaiden ottamia luontokuvia? Että YLE FST5:llä voit katsella upeita tanskalaisia tv-draamoja suomeksi tekstitettynä? Ja että voit vaihtaa joihinkin luontodokumentteihin alkuperäisen, vaikkapa David Attenborough'n selostuksen suomenkielisellä tekstityksellä?
Joskus tuntuu siltä, että mielikuvat Ylestä muodostetaan muutamien suurten yleisöjen tv-ohjelmien saaman julkisuuden perusteella. Tai sitten mielipide perustuu vain omaan mediankäyttöön. On hyvin yleistä olettaa, että oma tapa käyttää mediaa on yleinen totuus.
Meitä suomalaisia ei kuitenkaan ole kahta samanlaista. Yksi kuuntelee uutiset YLE Radio 1:stä aamulla, toinen YleX-kanavalta illalla. Kolmas tilaa RSS-syötteen tietokoneen näytölle töihin ja neljäs käyttää uutisten seurantaan klassista teksti-tv:tä älypuhelimen ruudulla bussissa. Miljoona suomalaista istuu iltaisin Ylen uutisten ääreen puoli yhdeksältä. Ja iltauutisten aikaan kolme muuta tv-kanavaa lähettää Ylen ohjelmaa niille, jotka eivät uutisista piittaa.
Tiedätkö sinä, millaista on oman isoäitisi, serkkusi tai siskosi lasten mediankäyttö? Tiedätkö mitä naapurin lapset tai lähikaupan kassa kuuntelevat ja katsovat?
Ylen monipuolisuus on rikkautta, joka on suomalaisten käytössä joka päivä. Olen itse tullut töihin Yleen vuonna 1987 ja tehnyt täällä monenlaista. Halutessani voin edelleen yllättää itseni Ylen parissa päivittäin. Helmiä menee sivu silmien ja korvien, sillä yhden ihmisen aika ei riitä kaiken kuunteluun ja katseluun. Mutta meitä suomalaisia onkin paljon ja Ylen tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia monipuolisesti.
Saamme Yleen hyvin paljon kiittävää palautetta. Sen palautteen voisi kiteyttää myös näin: Yletön elämä olisi ankeaa, onneksi on Yle!
16 kommenttia
To 22.09.2011 @ 15:03
Monipuolista ohjelmaa, mutta ohjelmakartansuunnittelijoilla taitaa olla jotain HBO:n laatusarjoja vastaan, kun niitä sijoitellaan ties mihin älyttömiin paikkoihin. Maanantai-iltana klo 23 jälkeen tai la-su välisenä yönä klo 02.00.
YLEX:n aamu on kyllä parasta viihdettä mitä YLEllä on tarjota. Ilellä ja Matilla aivan loistavia juttuja joka aamu!
Ja kakkosen maalaiskomediat ansaitsee myös paljon kiitosta.
Aika lailla samaa mieltä olen kirjoittajan kanssa.
To 22.09.2011 @ 15:10
YLE tekee pääasiassa ihan hyvää ohjelmaa, mutta mielestäni nyt on liikaa rönsyä. Jos/kun rahahanat tulevaisuudessa ehtyvät, kannattaisi tosissaan miettiä, mihin pitää julkisen yleisradiotoiminnan keskittyä. Ylipäätään Suomen kokoiselle valtiolle YLEn toiminta alkaa ehkä olla ylimitoitettua.
Sitä en yhtään epäile, etteikö YLEllä olisi mukava olla töissä. Mutta nykyistä tarjonnan runsautta (kustannuksineen) ei voi perustella vain YLEn henkilöston viihtyvyydellä. Raha on vähissä koko maassa.
Eri asia, jos sitten joitain YLEn kanavia avata mainonnalle.
To 22.09.2011 @ 16:12
Meillä on poikkeuksellisen hyvä julkinen palvelu eikä ole kalliskaan. Parannettavaa olisi lähinnä ohjelmien ja palvelujen löydettävyydessä ja profiloinnissa. Mielikuva rönsyilevyydestä tulee juuri tästä.
To 22.09.2011 @ 16:15
Tuija A twiittasi linkin tähän juttuun ja kehotti ajattelemaan naapuriakin. Minä ajattelen naapuria siten, että en kuuntele urheiluohjelmia enkä hevimusaa.
Minusta kussakin maassa pitäisi olla vähintään yksi puolueeton viestintälaitos. Hesarit, iltapäivälehdet, kaupalliset radiot ja mainosrahoilla pyörivät teeveekanavat ovat aina puolueellisia. Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Julkisen palvelun tehtävä on juuri tuota puolueetonta viestintää. Se kasaa (toivottavasti) raskaan vastuun yleläisten harteille.
Yle ei ole aina onnistunut riippumattomuudessaan. Joku voisi väittää, että esimerkiksi lautagate oli puolueellista. Rajoja ei löydä, jos pysyy niistä kaukana. Jos liikkuu rajalla, aina joskus vähän lipsahtaa ja se hyväksyttäköön.
Elävä arkisto on hyvä ja tyypillinen esimerkki siitä, mitä julkisen palvelun laitos voi tehdä, mutta kaupallinen paljon huonommi. Kiitos Elävästä Arkistosta. Vielä kun sinne saisi sen Asko Sarkolan näytelmän, missä aviopari olikin kolmen ihmisen liitto.
To 22.09.2011 @ 16:42
Pidän kovasti monenlaisesta Ylen tarjonnasta, ja seuraan Yleä huomattavasti enemmän kuin yksityisiä viestimiä. Kiitän laadukkaasta ohjelmistosta!
Mutta kun puhutaan Ylen tarpeellisuudesta, ei ole nähdäkseni oikeastaan kyse siitä, millaista mediaa ihmiset haluavat kuluttaa, vaan siitä, millaista mediatarjontaa tulee rahoittaa julkisin varoin. Vastaavan ohjelmiston kun voi ainakin periaatteessa tuottaa yksityisestikin.
Julkisrahoitteisen median olemassaolon oikeutus on kai taata riippumaton tiedonvälitys ja toisaalta mahdollistaa kaikkien kansalaisten tavoittaminen tarpeen tullen (tärkeä valtiollinen tiedote, hätätila). Kumpaa tehtävää näistä täyttävät sinänsä mielenkiintoiset Attenborough'n luontodokumentit tai tanskalainen TV-draama? Kysymys kuuluu, onko perusteltua rahoittaa tällaista ohjelmistoa julkisesti?
To 22.09.2011 @ 18:37
Kuuntelen radiota, ja sieltä yllensä yle 1:stä tai yle puhe kanavia. Aika ei riitä kaikkeen siihen kiinnostavaan tarjontaan mitä niistä tulee. Ilman radion antia en kuulisi klassisen musiikin monia helmiä, en kuulisi toisten kiinnostavia kommentteja kirjoista, en kuulisi kiintoisia kommentteja ajankohtaisista poliittisista tapahtumista... Ja paljon, paljon muuta mielenkiintoista. Jotain haen Areenasta, jos aika riittää, esim.historia dokumentteja, äänikirjoja... Tarjonta on runsasta. Ei haittaa jos joskus ei aivan puolueetonta, omat käsitykseni muodostan itse, kritiikin taitohan siinä vain kasvaa. Tv:tä minulla ei ole työpaikka paikkakunnalla, ja kotona en juuri katso kuin ajankohtaislähetyksiä. Olen TODELLA kiitollinen näistä kahdesta kanavasta ja Areena siinä mukavana lisänä. Käytössäni radio ja hitain mahdollinen netti yhteys. Köyhtyisi paljon kulttuurinnälkääni ruokkiva "pöytä", jos YLEä ei olisi
To 22.09.2011 @ 18:58
YLE tekee pääasiassa ihan hyvää ohjelmaa, mutta mielestäni nyt on liikaa rönsyä. Jos/kun rahahanat tulevaisuudessa ehtyvät, kannattaisi tosissaan miettiä, mihin pitää julkisen yleisradiotoiminnan keskittyä. Ylipäätään Suomen kokoiselle valtiolle YLEn toiminta alkaa ehkä olla ylimitoitettua.
Sitä en yhtään epäile, etteikö YLEllä olisi mukava olla töissä. Mutta nykyistä tarjonnan runsautta (kustannuksineen) ei voi perustella vain YLEn henkilöston viihtyvyydellä. Raha on vähissä koko maassa.
Eri asia, jos sitten joitain YLEn kanavia avata mainonnalle.
Ylellä on toki kiva työskennellä, mutta me kaikki teemme työtä suomalaisten hyväksi, myös täällä Viestinnässä.
Viime vuoden keväällä eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmaisivat selkein sanoin, että Ylen toiminnan laajuus halutaan pitää nykyisen kaltaisena. Myös hallitusohjelmaan kirjattiin, että Ylen rahoitusmalli uudistetaan keväällä 2010 yhteisesti hyväksytyn linjan mukaisesti. Eli nykyisen laajuinen ohjelmatarjonta on edelleen se, mitä Ylen halutaan tekevän. Hankalaksi kuvio muuttuu siinä vaiheessa, kun lasketaan rahoja. Tv-maksusta kertyvä tulo ei riitä siihen, mitä Ylen halutaan tuottavan. Siksi Yle on tehostanut toimintaansa jo melko pitkään: menot on pidetty vuoden 2001 tasolla.
To 22.09.2011 @ 21:41
Mutta kun puhutaan Ylen tarpeellisuudesta, ei ole nähdäkseni oikeastaan kyse siitä, millaista mediaa ihmiset haluavat kuluttaa, vaan siitä, millaista mediatarjontaa tulee rahoittaa julkisin varoin. Vastaavan ohjelmiston kun voi ainakin periaatteessa tuottaa yksityisestikin.
Julkisrahoitteisen median olemassaolon oikeutus on kai taata riippumaton tiedonvälitys ja toisaalta mahdollistaa kaikkien kansalaisten tavoittaminen tarpeen tullen (tärkeä valtiollinen tiedote, hätätila). Kumpaa tehtävää näistä täyttävät sinänsä mielenkiintoiset Attenborough'n luontodokumentit tai tanskalainen TV-draama? Kysymys kuuluu, onko perusteltua rahoittaa tällaista ohjelmistoa julkisesti?
Sisällön tuottaminen sinällään ei toki ole taikuutta tai mitenkään Ylen yksinoikeus. Yleä säätelee laki Yleisradio Oy:stä (http://avoinyle.fi/www/fi/lait_ja_saadokset/index.php), jossa julkisen palvelun tehtäviin määritellään mm. sivistysnäkökulma ja se surullisenkuuluisa moniarvoisuus. Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden kesken harjoitetaan myös ohjelmavaihtoa (Pohoisvision toiminnasta lisää mm. täällä: http://avoinyle.fi/www/fi/?we_objectID=314).
Ylellä on myös velvoite tuottaa sisältöä ja palveluja vähemmistö- ja erityisryhmille. Palveluja tuotetaankin ruotsiksi ja saameksi sekä viittomakielellä. Lisäksi on tarjontaa muutamille muille kieliryhmille. Kuulovammaisille Yle tarjoaa ohjelmatekstityksen myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Julkisen palvelun etu kaupallisiin toimijoihin nähden on se, että julkisen palvelun yhtiö voi tuottaa myös sisältöä, joka ei kerää suuria yleisöjä ja jonka tuottaminen saattaisi olla kaupallisille älyttömän kallista. Tämä pitää toki sisällään nuo mainitut erityispalvelut, mutta myös esimerkiksi kotimaisia dokumentteja, radiokuunnelmia ja radiodokumentteja.
Toinen kysymys on se, voiko tai jopa pitääkö julkisen palvelun yhtiön toteuttaa nämä sille määritellyt tehtävät niin, että ihmiset viihtyvät tarjonnan parissa. Ihmisten mediankäyttö muuttuu, eikö yleisradioyhtiö saa seurata mukana muutoksessa?
Pe 23.09.2011 @ 09:43
Ylesn suuruden aika on Ohi.
Ei säännönmukaisesti vasta edessäpain ja tulevaisuus ruusuinen ja rikas.Ylen TV ja Radiokanavia voisi karsia ja muita toimintoja ajaa alas.
Perinne ei ole aina olemassaolon vakiopuolustus.
Sitä monipuolisuutta jota Yle kuvittelee edustavansa löytyy Ylen ulkopuolta, jopa Ylen hallintoneuvosto ja Eduskunnan erityissuojelu perustuu poliittisiin virkanimityksiin, hyvä veli järjestelmään eli Suomalaiseen poliittiseen korruptioon, jota Yle virkansa puolesta on pakko puolustaa.
Tähän Ylen Ylellisyys ja yletön elämä on aina perustunut.
Pe 23.09.2011 @ 10:32
"Saamme Yleen hyvin paljon kiittävää palautetta. Sen palautteen voisi kiteyttää myös näin: Yletön elämä olisi ankeaa, onneksi on Yle!"
Kuulostaa hieman ontuvalta vakuuttelulta, eikä tämmöinen omahyväinen toitottaminen ainakaan mihinkään kehitykseen johda. Saatte kyllä paljon negatiivistakin palautetta, mutta siitä vaietaan. Tyytymättömän palauteviesteihin ei edes välttämättä vastata.
Pöhöttyneeseenn organisaatioonn vuosikymmenten aikana iskostunutta toimintakulttuuria on näköjään hyvin vaikea muuttaa: "otatte-mitä-annetaan" -asenne on tiukassa, vaikka kuinka modernia palvelulaitosta yritetään juhlapuheissa esittää.
Pe 23.09.2011 @ 12:31
Reija, voisitko vastata!
Voisitko kommentoida hieman Ylen tämänpäiväistä uutista Halla-ahon seksikaupan perustamisaikeista 80-luvulta. Onko näkemyksesi mukaan kyse kovinkin laadukkaasta journalismista?
Itse näen kyseessä olevan alhaisimman tason likasankojournalismin, joka osoittaa taas selkeästi Ylen puolueellisuuden. Miksi meidän pitää kustantaa tuollaista verorahoin?
Pe 23.09.2011 @ 13:37
Reija, voisitko vastata!
Voisitko kommentoida hieman Ylen tämänpäiväistä uutista Halla-ahon seksikaupan perustamisaikeista 80-luvulta. Onko näkemyksesi mukaan kyse kovinkin laadukkaasta journalismista? Itse näen kyseessä olevan alhaisimman tason likasankojournalismin, joka osoittaa taas selkeästi Ylen puolueellisuuden. Miksi meidän pitää kustantaa tuollaista verorahoin?
Kyseinen Aamupostin uutinen julkaistiin YLE Hämeen uutisissa. YLE Hämeen päällikkö Pertti Lampinen kommentoi asiaa hetken kuluttua!
Reija Hyvärisen puolesta,
Minna Ollenberg, Yle Viestintä
Pe 23.09.2011 @ 14:05
Kuulostaa hieman ontuvalta vakuuttelulta, eikä tämmöinen omahyväinen toitottaminen ainakaan mihinkään kehitykseen johda. Saatte kyllä paljon negatiivistakin palautetta, mutta siitä vaietaan. Tyytymättömän palauteviesteihin ei edes välttämättä vastata.
Tulihan niitä kiitoksia ja ruusuja jo tämän kommenttiketjun alkuunkin. :)
Palautteisiin vastaamisen haasteista keskusteltiin edellisessä Reija Hyvärisen blogissa: http://blogit.yle.fi/avoin-yle/85-vuotias-yle-haluaa-kuulla-suomalaisia-0
"Yle ei kuuntele, Yleltä ei saa vastauksia palautteisiin."
Jos kirjoittajasta tuntuu tältä, niin en voi hänen tunnettaan kiistää. Voin puhua pyrkimyksestämme. Ylessä pyritään vastaamaan kysymyksiin ja palautteisiin, mutta hyvä pyrkimys ei tietenkään riitä. Yhtiöömme, sen työntekijöille eri puolilla maata ja maailmaa sataa palautetta eri kanavia pitkin päivittäin tavattoman paljon. Suureen osaan siitä me vastaamme, mutta sitten on niitä tilanteita, joissa sähköposti jää "luuppiin" kulkemaan henkilöltä toiselle eikä vastausta lopulta lähetä kukaan. Tämä on harmillista ja tähän meidän pitäisi saada aikaan parannus.
Minna Ollenberg, Yle Viestintä
Pe 23.09.2011 @ 15:02
Reija, voisitko vastata!
Voisitko kommentoida hieman Ylen tämänpäiväistä uutista Halla-ahon seksikaupan perustamisaikeista 80-luvulta. Onko näkemyksesi mukaan kyse kovinkin laadukkaasta journalismista?
Itse näen kyseessä olevan alhaisimman tason likasankojournalismin, joka osoittaa taas selkeästi Ylen puolueellisuuden. Miksi meidän pitää kustantaa tuollaista verorahoin?
YLE Hämeen päällikkö Pertti Lampinen vastaa:
Jussi Halla-ahon esiintyminen ja kannanotot etenkin kansanedustajana herättävät kiinnostuksen hänen persoonaansa ja taustaansa - mistä politiikan ilmiöksi nousseen Halla-ahon näkemykset nousevat? Siksi YLE Häme siteerasi Riihimäellä ja Hyvinkäällä ilmestyvän Aamupostin löytämää anekdoottia tapahtumista Hyvinkäällä Halla-ahon siviilipalveluksen aikaan.
Halla-aho herätti huomiota otteillaan jo nuorena, sen todistaa asian nouseminen silloisen Hyvinkään Sanomien uutisointiin. Arvio siitä, onko kyseessä Riita S:n mainitsema likasankojournalismi, riippuu paljolti siitä, kuinka suurena syntinä erotiikkakauppaa pitää.
Su 30.10.2011 @ 21:04
"Saamme Yleen hyvin paljon kiittävää palautetta. Sen palautteen voisi kiteyttää myös näin: Yletön elämä olisi ankeaa, onneksi on Yle!"
Kuulostaa hieman ontuvalta vakuuttelulta, eikä tämmöinen omahyväinen toitottaminen ainakaan mihinkään kehitykseen johda.
Aivan. Todetaan vaan, että miksi kehittää, kun hyvähän tämä on näinkin.
Pöhöttyneeseenn organisaatioonn vuosikymmenten aikana iskostunutta toimintakulttuuria on näköjään hyvin vaikea muuttaa: "otatte-mitä-annetaan" -asenne on tiukassa, vaikka kuinka modernia palvelulaitosta yritetään juhlapuheissa esittää.
Aivan samaa mieltä. Kankeaa ja jäykkää. Siinä suhteessa eletään Pysähtyneisyyden Aikaa.
Viime vuoden keväällä eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmaisivat selkein sanoin, että Ylen toiminnan laajuus halutaan pitää nykyisen kaltaisena.
Niinhän ne aina sanoo, ylen toiminnan laajuudesta riippumatta. Siten semmoiset puheet ei merkitse yhtään mitään.
Tv-maksusta kertyvä tulo ei riitä siihen, mitä Ylen halutaan tuottavan.
Sitten pitää sopeutua tulotasoon ja jättää tuottamatta se mihin ei rahat riitä. Niin joutuu muutkin tekemään.
