Yle on timanttia

Kirjoittaja on Yle Lahden päällikkö.

Vietämme Yle Lahdessa avointen ovien päivää epäsäännöllisen säännöllisesti, vähintään joka toinen vuosi. Kokemus on joka ikinen kerta hämmentävän onnellinen.

Toimitus täyttyy tosifaneista, pääasiassa vanhoista tai muutoin paljon kotioloissa elävistä ihmisistä, jotka kuuntelevat radiota lähes koko valveillaoloaikansa. Heille Yle Lahden toimittajat ovat kavereita ja ihailun kohteita. Toimitukseen vieraaksi tulevat kehuvat, taputtelevat olalle, kyselevät kuulumisia ja kertovat kuuntelukokemuksiaan. Tykö tuleva radiokaveruus tuntuu velvoittavalta ja hämmentävältä.

Unelmien Yle on tälle väelle timanttia jo nyt. Niin kuin eräs Unelmien Yle -kyselyyn vastannut vanhempi rouvashenkilö kiteytti näkemyksensä valitessaan kuvaa, joka kaikkein parhaiten kuvaa Ylen palveluita nyt ja myös tulevaisuudessa: Yle on aito, kestävä, läpinäkyvä ja ainutlaatuinen.

Tulkintani mukaan hän tarkoitti Yle Radio Suomea ja Yle Lahtea. Hänellä kun oli melko vähän sanottavaa tv-ohjelmista, niissä kun on niin paljon mainoksia :) ja nettipalveluista ei sitä vähääkään, koska hän ei käytä nettiä.

Hienoa oli se, että kaikki ne kymmenkunta ihmistä, joita autoin kirjurina täyttämään Unelmien Yle -kyselyä kolmen tunnin avointen ovien päivässä tiesivät, mitä Yleltä halusivat ja millä hinnalla. Tuloillaan oleva Yle-vero oli heille itsestään selvyys. Tosin joku muisti mainita, että mikäs teidän yleläisten on ollessa. Taitaa olla ainoa yhteiskunnan ylläpitämä talo, joka näinä aikoina on saamassa sen mitä pyytää.

Mitäpä tuota tosiasiaa häpeilemään. Jostain syystä kuitenkin muistutin, että eihän se nyt ihan varmaa ole, eduskunta kun ei ole asiassa viimeistä sanaa sanonut. Ja kyllähän suomalaisten maksama vero meitä yleläisiä sitten myös entistä enemmän velvoittaa. Tajuammekohan me kaikki yleläiset oman kaiken puolisen erikoisasemamme?

Kaikesta myönteisestä palautteesta ja suitsutuksesta huolimatta joka ikisenä avointen ovien päivänä toivon sisimmässäni, että toimituksen ovesta astuisi sisään enemmän aktiivisessa elämänvaiheessa olevia ihmisiä. Tiedän, että he ovat töissä, koulussa ja opiskelemassa, eivätkä he kerkeä kylään, jollei vierailu liity jotenkin yhteistyöasiointiin toimituksemme kanssa. Silti toivon heitä käymään, puhumaan myös meidän aluetelkkariuutisista, nettipalvelusta ja sosiaalisesta mediasta, osoittamaan konkreettisesti, että he ovat olemassa.