85-vuotias Yle haluaa kuulla suomalaisia
Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.
Tänään, perjantaina 9.9.2011 on kulunut 85 vuotta Ylen ensiparkaisusta. Onnea! Ylen äänen avasi ensimmäinen kuuluttaja, taiteilija Alexis af Enehjelm.
"Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme, sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä", lausui ensimmäinen toimitusjohtaja L.M. Viherjuuri alkusanoissaan.
Tämä pätee tänäänkin: haluamme olla avoin Yle, joka koskettaa suomalaisia kaikkialla. Mediaa kulutetaan tänä päivänä mitä erilaisimmilla välineillä ja erilaisemmista syistä. Tiedonvälitys, ajan tasalla pysyminen ja viihtyminen ovat syitä käyttää Ylen palveluja. Radion ja television ohelle on noussut netti, joka on jo kaikkien ikäluokkien väline.
Yksi verkon upeimpia ulottuvuuksia on sen vuorovaikutteisuus. Yle haluaa olla kontaktissa suomalaisten kanssa – haluammehan toimia “yhteisymmärryksessä ja hedelmällisessä yhteistyössä" tänäänkin, aivan kuten 85 vuotta sitten asia ilmaistiin. Haluamme kehittää yhtiötä suomalaisia kuunnellen.
Olemme ryhtyneet pohtimaan, miten Yle voisi avata toimintaansa – ei vain ohjelmatoimintaa – nykyistä paremmin. Miten pystyisimme kertomaan, millaista osaamista Ylessä on tänään, miten kehitämme toimintaamme ja millä tavoilla toimimme suomalaisen yhteiskunnan hyväksi? Entä miten Ylen yhtiönä pitäisi näkyä verkossa? Kuulisimme erittäin mielellämme myös teidän näkemyksenne tästä kaikesta.
Vaikka mittarissa on jo komea ikä, niin haluamme kehittää toimintaamme. Sinun mielipiteesi on meille tärkeä!
51 kommenttia
La 10.09.2011 @ 09:39
Reija Hyvärisen kirjoitus ei ole totta, tai ehkä siinä mielessä, että Yle HALUAA kuulla suomalaisia, mutta Yle ei tosiasiassa kuuntele.
Yle lupaa netin palaute-osioissaan vastaavansa palautteessa esitettäviin kysymyksiin. Olen ehkä kymmenen kertaa kirjoittanut palautetta Ylelle, kertaakaan en ole saanut luvattua vastausta. Jos kenen niin julkisen palvelun laitoksena esiintyvän pitäisi vastata kysymyksiin.
Kokeilen nyt täällä. Miten Yle voi esiintyä julkisen palvelun laitoksena ja perustella sillä TV-maksua, kun taas kerran Yle laajentaa lähetystoimintaansa siten, että vain vajaat 10 % suomalaisista pystyy tätä tarjontaa hyödyntämään? Yle on ostanut tekstittämättömän (siis vain ruotsinkielisille tarkoitetun palvelun) SVTWorldin lähetyksiä. Netistä käy ilmi, että tänäänkin lauantaina (10.9.2011) aamuvarhaisesta kello 13 asti kaikilta perittävällä lupamaksulla FST-kanava lähettää ohjelmaa vain ruotsinkielisille. Kaiken huippu on, että lähetykset eivät edes näy kaikkialla Suomessa, mutta nekin, jotka eivät asu lähetysalueella maksavat tästä kalliista ohjelmasta.
La 10.09.2011 @ 15:07
Koska YLE rahoitetaan meidän suomalaisten taskuista, sen tärkein tehtävä pitäisi olla suomalaisen kulttuurin edistäminen. Musiikin osalta hyvä keino olisi esitellä laajasti eri tyylilajien uutta suomalaista musiikkia radiossa ja televisiossa. Me YLE:n soittolistojen ulkopuolella operoivat muusikot kuulemme jatkuvasti keikkayleisöiltämme kysymyksen: "Miksi tällaista musiikkia ei soiteta koskaan radiossa?". Mitä muuta siihen voi vastata kuin että YLE:ä kiinnostavat kaupallisten kanavien tapaan lähinnä vain kuulija/katsojaluvut - ei suomalaisen musiikin tunnetuksi tekeminen.
La 10.09.2011 @ 16:00
Yleisradio toimii lakien ja eduskunnan ohjauksessa, joten olo on tietenkin tukalaa lukuisten eri intressiryhmien puristuksessa.
Ehdotuksia:
-Radiokanavista n. puolet pois
-RSO yksityistetään ja ulkoistetaan
-Svenska YLEä supistetaan, esim. toisistaan erilliset uutis-osastot yhdistetään
-FST5 kanava suljetaan, parhaat ohjelmat TV2:lle, SVT-ohjelmat Areenalle
-Urheilutapahtumien luovuttamista kaupallisille toimijoille jatketaan
-Ulkopuolisia kulttuuritapahtumia ei tueta enää
-Turhat ajantappo-ohjelmat kuten "uusi päivä" lopetetaan
-Ulkomaisia viihdesarjoja ostetaan vain jos hinta/laatu kohtaa
-Keskitytään enemmän kotimaisiin laatusarjoihin, dokumentteihin, ajankohtaisohjelmiin, sivistyksellisiin ja terveyteen liittyviin ohjelmiin
-Muutoksia henkilöstöpolitiikkaan, enemmän toimittajia, vähemmän päälliköitä, suojatyöpaikkojen karsintaa
On vain ajan kysymys koska valtaan tulee se sukupolvi, joka tulee toteuttamaan ylläolevia muutoksia. Heille Yleisradio ei ole itsestään selvä pyhä lehmä ja itsetarkoitus. Maailma on kovin kovin erilainen 80 ja 90-luvuilla syntyneen silmin verrattuna kylmänsodan aikana kasvaneisiin.
La 10.09.2011 @ 21:48
Urheilukanava, puhekanava..en halua kuunnella mielenkiinnotonta musiikkia joka lauseen väliin!
La 10.09.2011 @ 22:52
Juha, tässä sitä kuuntelemista ja keskustelua harjoitellaan.
Pahoittelut siitä, että meillä on epäonnistuttu vastaamaan sähköpostiisi. Meillä on varmaan joskus liian korkea kynnys palautteisiin vastaamisessa. Siinä voi käydä niin että viestintä lähettää tulleen meilin eteenpäin sellaiselle asiantuntijalle, jonka uskoo olevan sopiva henkilö vastaamaan, mutta ei voi koskaan olla varma siitä, että lähteekö vastaus tosiaankin. Joskus kysymykset voivat olla niin vaikeita, että yksittäinen asiantuntija ei koe pystyvänsä vastaamaan, tai jää puntaroimaan sanavalintoja, niin että asia jää sähköpostin uumeniiin. Näin ei pitäisi tietenkään käydä.
Tim, koetan kysyä, josko radiojohtaja Marja Keskitalo vastaisi tässä blogissa jotakin Ylen radioiden musiikkipolitiikasta kysymykseesi. Nämä asiat ovat <a href=http://yle.fi/vintti/yle.fi/pop/artikkelit/2008-11-13/keskustelua-ylen-radiomusiikista.html">olleet toki ennenkin tapetilla</A>. Kuulutko muuten Facebookissa Jukka Haarman aloittamaan <a href="https://www.facebook.com/groups/kukamitahah/">"Kuka mitä häh" -ryhmään?</A>
Jokuvaan, ihan kiinnostavia ehdotuksia, esim. tuo kysymys, että milloin netti-TV korvaa sisältöjen lähettämisen TV-kanavalla. Oppimisen ohjelmillehan näin on käynyt. Olisiko lastenohjelmat siirrettävissä vain Areenassa lähetettäviksi? Milloin tietokonevarustelu ja laajakaistat lapsiperheissä alkavat olla niin yleisiä, että tällaista uskaltaisi ehdottaa? Tenavat, oman kokemukseni perusteella, ovat tosi luontevia on-demand -yleisöjä.
Anonyymi, kuuluuko teillä Yle Puhe?
La 10.09.2011 @ 23:21
Twiittasin jo tästä, että en vielä siirtäisi lastenohjelmia pelkästään Areenaan. Aika moni vanhempi on vielä aika kädetön netin kanssa. Ja muutamaa omien lasten suosikkiohjelmaa ei löydy Areenasta :) Siis vähentyisikö tarjonta esityslupien tms. vuoksi?
Juha, tässä sitä kuuntelemista ja keskustelua harjoitellaan.
Jokuvaan, ihan kiinnostavia ehdotuksia, esim. tuo kysymys, että milloin netti-TV korvaa sisältöjen lähettämisen TV-kanavalla. Oppimisen ohjelmillehan näin on käynyt. Olisiko lastenohjelmat siirrettävissä vain Areenassa lähetettäviksi? Milloin tietokonevarustelu ja laajakaistat lapsiperheissä alkavat olla niin yleisiä, että tällaista uskaltaisi ehdottaa? Tenavat, oman kokemukseni perusteella, ovat tosi luontevia on-demand -yleisöjä.
Anonyymi, kuuluuko teillä Yle Puhe?
Su 11.09.2011 @ 10:20
Reija Hyvärisen kirjoitus ei ole totta, tai ehkä siinä mielessä, että Yle HALUAA kuulla suomalaisia, mutta Yle ei tosiasiassa kuuntele.
Yle lupaa netin palaute-osioissaan vastaavansa palautteessa esitettäviin kysymyksiin. Olen ehkä kymmenen kertaa kirjoittanut palautetta Ylelle, kertaakaan en ole saanut luvattua vastausta. Jos kenen niin julkisen palvelun laitoksena esiintyvän pitäisi vastata kysymyksiin.
Olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa: YLE ei kuuntele. Suhtautuminen lupamaksun maksajaan on alentuva ja torjuva. Olen itsekin pari kertaa jäänyt kokonaan vastausta vaille, kun olen YLEstä jotain kysynyt.
Ero todelliseen palveluasenteeseen on huikea - kaupalliset firmat eivät hetkeäkään sietäisi tällaista asennetta työntekijöiltään.
Palautteen kysely nettisivuilla pitää lopettaa, jos ei ole halua vastata.
Su 11.09.2011 @ 10:36
En siirtäisi lastenohjelmia yksinomaan YLE Areenassa näytettäviksi. Muutama perustelu:
1. Televisiotekniikka tarjoaa teknisesti ylivertaisen tavan siirtää kuvaa. Nettivideoiden tekninen taso on kehno tavalliseen televisiokuvaan saati sitten HD-kuvaan verrattuna. Ero on niin suuri että harjaantumatonkin huomaa sen jos samaa materiaalia näytetään rinnakkain.
2. Yksi olennainen osa lastenohjelmien funktiosta lapsiperheen elämässä on arjen rytmittäminen. Minusta oli kätevää ja hienoa, että lapset syötyään saivat iskeytyä pikkukakkosen eteen. Lähetysaikataulut luovat motivoivan kehyksen aikakäsityksen luomiseen.
3. Televisiolähete näkyy niissäkin osissa maata, joihin ei saa kiinteätä Internet-yhteyttä ja kännykkäverkontukiasemat ovat niin etäällä että 3g-nopeuksista on turha unelmoidakaan. Paitsi että ihmisiä oikeasti asuu tällaisissa paikoissa, useilla on lomapaikka tällaisissa katveissa. Televisiosignaalin vastaanottamisen parantaminen on lastenleikkiä verrattuna kännykkäsignaalin kanssa tappelemiseen.
Su 11.09.2011 @ 11:35
Yle ei kerro mitään ulospäin. Ei edes hyviä asioita. Ei sitä miksi lupamaksu pitäisi maksaa (muuta kuin muutaman lauseen kuittauksella), ei sitä mitkä tekijänpoikeudet Ylea rajoittaa, ei sitä mitä on yritetty, ei tulevaisuuden kehitystyöstä, ei sitä miten se toimii tärkeänä rahoittajana monille pienille tuotantoyhtiöille jne. Joka kerta kun Yle puhuu esim. lupamaksuista kannattaisi ohessa olla tietoa siitä mihin ne rahat menee ja miten ne jakautuu. Tieto siitä, että rahaa menee mm. pienille indiefirmoille herättäisi sympatiaa juuri siinäkin ihmisjoukossa joka Ylea inhoaa. Tuntuu kuin Ylestä puhuisivat vaan johtajat, jotka vievät asiat aina jonnekin huttuiseen höpinään, jossa ei ole konkretiaa vaan pelkkää hymistelyä. Lisäksi Yle ei osaa markkinoida sisältöjään pätkääkään.
Su 11.09.2011 @ 11:39
Kaksi postausta koko vuoden 2011 aikana blogissa, jonka nimi on "Avoin Yle", jep jep, huumorintajua ainakin löytyy ;)
Su 11.09.2011 @ 12:36
Yle ei kerro mitään ulospäin. Ei edes hyviä asioita.
Käy kurkkaamassa täällä: http://avoinyle.fi/www/fi/ Sivustolla on paitsi peruskaura siitä, miten Yle toimii, myös taustoitusta, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja lisäksi esimerkiksi intrassa julkaistuja juttuja.
Su 11.09.2011 @ 13:09
Kuulutko muuten Facebookissa Jukka Haarman aloittamaan <a href="https://www.facebook.com/groups/kukamitahah/">"Kuka mitä häh" -ryhmään?
Minusta on erittäin omituista, että YLE:n kuuntelijan pitäisi liittyä johonkin Facebook-ryhmään voidakseen nauttia joistakin YLE:n tuottamista palveluista. Facebookin käyttöehdot ovat sellaiset että minä en ainakaan niitä voi hyväksyä. Lisäksi Facebookilla on vielä melko huono track record sen suhteen miten he noudattavat edes itse niitä ehtoja, erityisesti tietosuojan osalta.
Ymmärrän sen, että FB on tapa välttää oman julkaisualustan pystyttäminen tiettyihin tarpeisiin. Vaan miten minä pääsen nauttimaan YLE:n tuottamasta sisällöstä, joka on FB:ssa tai antamaan palautetta tapauksissa, joissa ohjelmassa pyydetään palautteita FB:n kautta?
Su 11.09.2011 @ 13:46
Kuulutko muuten Facebookissa Jukka Haarman aloittamaan <a href="https://www.facebook.com/groups/kukamitahah/">"Kuka mitä häh" -ryhmään?
Minusta on erittäin omituista, että YLE:n kuuntelijan pitäisi liittyä johonkin Facebook-ryhmään voidakseen nauttia joistakin YLE:n tuottamista palveluista. Facebookin käyttöehdot ovat sellaiset että minä en ainakaan niitä voi hyväksyä. Lisäksi Facebookilla on vielä melko huono track record sen suhteen miten he noudattavat edes itse niitä ehtoja, erityisesti tietosuojan osalta.
Ymmärrän sen, että FB on tapa välttää oman julkaisualustan pystyttäminen tiettyihin tarpeisiin. Vaan miten minä pääsen nauttimaan YLE:n tuottamasta sisällöstä, joka on FB:ssa tai antamaan palautetta tapauksissa, joissa ohjelmassa pyydetään palautteita FB:n kautta?
Samaa mieltä, Elias! Koska olen Facebookissa omalla nimelläni, en halua osallistua Jukka Haarman vetämään ryhmään. Olin aikoinaan YLE:ssä musiikkitoimittajana ja Haarma tuntee minut, mikä ei edistä näistä asioista keskustelua. Sitäpaitsi Haarma edustaa itse juuri noita soittolistoihin uskovia.
Su 11.09.2011 @ 14:11
Tim, koetan kysyä, josko radiojohtaja Marja Keskitalo vastaisi tässä blogissa jotakin Ylen radioiden musiikkipolitiikasta kysymykseesi. Nämä asiat ovat <a href=http://yle.fi/vintti/yle.fi/pop/artikkelit/2008-11-13/keskustelua-ylen-radiomusiikista.html">olleet toki ennenkin tapetilla</A>.
Sehän on pelkästään raskauttava asia, että "nämä asiat ovat olleet ennenkin tapetilla" eikä mikään silti ole muuttunut. Kyseessä on silloin YLE:n harkittu päätös pyrkiä kapeuttamaan suomalaista musiikkitarjontaa boikotoimalla osaa siitä. Kuten tiedämme, radiosoitolla on muusikoille sekä PR-arvoa että tekijänoikeustulojen myötä taloudellista merkitystä.
Su 11.09.2011 @ 18:18
Miulle on melkeinpä yhdentekevää, mitä muiden kanavien puolella tapahtuu - miulle riittää, että YLE Radio 1 pysyy asiallisena radiokanavana, entisen Yleisohjelman perinteen jatkajana. Kanavaa uhkaa viihteellistyminen. Kanava ei kuuntele kuuntelijoitaan - useat, suorastaan hirvittävän useat palautteet ja kehittämisideat ovat menneet harakoille. Toivoisin tähän muutosta. Ja koettakaa siellä eduskunnassa viimeinkin päättää, millä tavalla meidän Yleisradiomme rahoitetaan. Yleisradio on TÄRKEÄ.
Su 11.09.2011 @ 22:27
Yleisesti on ajateltu että yhteiskunnassamme tarvitaan julkisen palvelun julkista viestintäpalvelua, joka toisaalta valistaa, viihdyttää ja varoittaa kriiseissä.
Kuitenkaan ei oteta mitenkään huomioon sitä, että pienituloisella ei ole mitenkään varaa maksaa nykyistä tv-lupamaksua. Lisäksi ongelmana on se että nykyajan "tv" on paljon muutakin kuin telkkari. Sitä voidaan myös käyttää elokuvien ja Internetin katseluun. Miksi maksaa tv-lupaa siksi, että käyttää nk. "TV" laitetta, joka on oikeasti iso multimedia paneeli, jossa on digiviritin kaiken muun ohessa.
Kaiken kaikkiaan, koska pienituloisilla ei kuitenkaan ole varaa sekä nettiin että tv-lupaan samanaikaisesti- tv-lupa voitaisiin ihan hyvin muuttaa maksukortin taakse...siten voitaisiin säästää tv-lupatarkastajilta ja paneelia ei tarttis myydä :-(
Su 11.09.2011 @ 23:37
Facebook on yksi paikka muiden joukossa, jossa yleläisiä ja Ylen palveluita kohtaa verkossa.
Yleläisiä on tavattavissa ajatusten vaihtamista varten <a href="http://blogit.yle.fi">näissä blogeissa</A>, <a href="http://yle.fi/keskustelut/">keskusteluissa</A> ja muualla verkossa <a href="http://twitter.com/#!/tuija/ylelaisia/members">esimerkiksi Twitterissä</A> ja uudessa <a href="http://blogit.yle.fi/aalto/paivitetty-lista-ylelaisia-google-plussassa">Google Plussassa</A>. Olemme käytettävissä niiltä osin kuin itse kukin pystymme työstämme kertomaan, ja <a href="http://avoinyle.fi/www/fi/">"wirallinen totuus"</A> tulee sitten juurikin Reija Hyvärisen ja Kaisa Hildénin suusta yhtiöviestinnän roolissa.
***
Kuka mitä häh -ryhmä oli Ylen aloitteesta syntynyt 'Ajatushautomo', jonka puitteissa pohdittiin populaarimusiikin tulevaisuutta, erityisesti suomalaisesta näkökulmasta. Ryhmään kuului n. 20 alan ihmistä ja he kokontuivat eri teemojen puitteissa viime vuodesta lähtien. Saadakseen mahdollisimman laajasti erilaisia näkemyksiä, Jukka Haarma perusti 'Kuka, mitä, häh?' -FB-ryhmän. Jukka Haarman ko. ryhmän seinällä eilen julkaiseman tilannetiedotuksen mukaan sen "virallisen" Kuka, mitä, häh- ryhmän ajatuksista ilmestyy Ylen julkaisema ilmainen painotuote lokakuun puolivälissä.
Kyseessä oli siis ajatusten vaihtamisen foorumi, ei Ylen virallinen keskustelukanava. Haarma teki tällaisen populaarimusiikin ajatushautomotyön viime projektinaan ennen kuin jäi eläkkeelle ansiokkaasta urastaan suomalaisen musiikin edistämiseksi Ylessä.
***
Kiitokset Elias Aarnio muuten vielä <a href="http://twitter.com/#!/Elias_aa/status/112936235965751297">erittäin järkevästä ehdotuksestasi Twitterissä</A> kysymykseeni, <a href="http://twitter.com/#!/tuija/status/112908991281119232">miten saataisi asiantuntijoiden viesteihin vastaamisen säntillisyyttä</A>. Onhan se kiusallista, että Yle saa huutia maileihin vastaamatta jättämisestä, sen asian haluamme korjata.
<B>"Vastaaminen määritellään osaksi työtä ja vastausten seuranta automatisoidaan johonkin issue trackeriin, joka muistuttaa vastausta odottavasta viestistä joka ikinen päivä :)"</B>
Tämän idean vien ehdottomasti eteenpäin.
Ma 12.09.2011 @ 00:15
Arvoisa kuuntelija kunta.Kuuntelen juuri suomen radiota netista. Saatavilla olisi kuitenkin toista tusinaa kaupallista radio asemaa. Kaupalliset asemat pumpaavat vain yhta linjaa: rockkia, bluussis, contrya j.n.e.. Se kay vanhakksi melko pian.
Ainoa asema,jota voi kuunnella pitempaan ja jopa oppia jotakin maailman asioista ja ajankohtaisista uutisista on NPR ( national public
radio) Se on kuuntelijoiden kustantama suurelta osalta.
Tata pohtiessani olen kuullut monenlaista musikkia ja uutisia.kaupalliset asemat antavat sinulle vai mika myy parhaiten Kaupallinen FM tarkoittaa ( feeble mind ). Muutoksia taytyy tehda. Laatu kuitenkin on tarkeinta.Se tarkoitaa monipuolisuutta.
Kaunista syksya 40 vuotta kaulallisen radio piirittamana.
Ma 12.09.2011 @ 08:37
Terveisiä Ylen Viestinnästä (löytyihän se käyttäjätunnuskin viimein)!
Olen enemmän kuin ilahtunut siitä, että Reijan kirjoitus on herättänyt näin paljon kommentteja.
Yle on iso talo, ja palautetta tulee monesta suunnasta. Valitettavasti jokaiseen palautteeseen ei aina saada vastausta jo senkin takia, että osa vastaajista hoitaa palautteita oman toimensa ohella, ja inhimillisyys-faktori on aina mukana. Eli unohdus, erehdys, ehtimisiongelmat jne.
Viestinnässä vastataan yhtiötä koskeviin palautteisiin. Meille tulee palautetta sekä netin palautelomakkeiden kautta, että puhelimitse ja s-postilla. Joskus - harvoin - myös perinteisesti kirjepostilla. Pyrimme vastaamaan kaikkeen parhaamme mukaan, toki täydellisyyteen emme valitettavasti pysty.
SVT World -jakelu kattaa lähes 80 prosenttia Suomen kotitalouksista. Käytännössä ratkaisulla säästetään, koska SVT Worldia on aiemmin lähetetty omalla kanavapaikallaan. Nyt kanavan ohjelmisto näkyy samalla kanavapaikalla FST5:n kanssa.
Käykää tosiaan tutustumassa Ylen yhtiösivuihin: http://avoinyle.fi/www/fi/ Teemme Viestinnässä työtä, jotta ihan oikeasti kuulisimme suomalaisia. Kommentoikaa lisää!
t. Kaisa Viestinnästä
Ma 12.09.2011 @ 09:23
Kokeilen nyt täällä. Miten Yle voi esiintyä julkisen palvelun laitoksena ja perustella sillä TV-maksua, kun taas kerran Yle laajentaa lähetystoimintaansa siten, että vain vajaat 10 % suomalaisista pystyy tätä tarjontaa hyödyntämään? Yle on ostanut tekstittämättömän (siis vain ruotsinkielisille tarkoitetun palvelun) SVTWorldin lähetyksiä. Netistä käy ilmi, että tänäänkin lauantaina (10.9.2011) aamuvarhaisesta kello 13 asti kaikilta perittävällä lupamaksulla FST-kanava lähettää ohjelmaa vain ruotsinkielisille. Kaiken huippu on, että lähetykset eivät edes näy kaikkialla Suomessa, mutta nekin, jotka eivät asu lähetysalueella maksavat tästä kalliista ohjelmasta.
Ja vielä tästä SVT World -asiasta, kanavan ohjelmahan ei suinkaan kiinnosta vain ruotsinkielisiä. Esimerkiksi Itä-Suomesta saadun palautteen mukaan kanavaa on seurattu sielläkin aktiivisesti, ja nyt kun SVT World ei siellä enää näy, pettymys on iso. Ylen tavoite on saada kanava valtakunnalliseksi, neuvotteluja käydään koko ajan.
Ma 12.09.2011 @ 10:40
Yle ei kerro mitään ulospäin. Ei edes hyviä asioita. Ei sitä miksi lupamaksu pitäisi maksaa (muuta kuin muutaman lauseen kuittauksella), ei sitä mitkä tekijänpoikeudet Ylea rajoittaa, ei sitä mitä on yritetty, ei tulevaisuuden kehitystyöstä, ei sitä miten se toimii tärkeänä rahoittajana monille pienille tuotantoyhtiöille jne. Joka kerta kun Yle puhuu esim. lupamaksuista kannattaisi ohessa olla tietoa siitä mihin ne rahat menee ja miten ne jakautuu. Tieto siitä, että rahaa menee mm. pienille indiefirmoille herättäisi sympatiaa juuri siinäkin ihmisjoukossa joka Ylea inhoaa. Tuntuu kuin Ylestä puhuisivat vaan johtajat, jotka vievät asiat aina jonnekin huttuiseen höpinään, jossa ei ole konkretiaa vaan pelkkää hymistelyä. Lisäksi Yle ei osaa markkinoida sisältöjään pätkääkään.
Hei! Anonyymi kommentoi, että Yle ei kerro itsestään mitään, ei hyvää eikä huonoa. Toki Yle kertoo toiminnastaan, esim. juuri tuolla Kaisan mainitsemalla avoinyle.fi-sivulla, mutta ilman muuta voisimme kertoa asioista paljon enemmänkin. Anonyymin viestissä oli useita kiinnostavia aiheita, joita voisimme avata.
Olen itse mukana tämän syksyn hankkeessa, jossa haetaan konkreettisia keinoja avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisäämiseen yleläisten ja suomalaisten välillä. Periaatteessa Ylellä on varsin vähän salattavaa, mutta asioiden jakamiseen liittyvät käytännöt ja vastuut vaativat tarkentamista.
Tahdomme kertoa niistä asioista, joista ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneita, ja tämän määrittämisessä kaikki apu on tervetullutta. Mistä Yleen liittyvistä asioista olisitte kiinnostuneita? Miten haluaisitte Ylen palvelevan ja lähestyvän teitä? Voin kertoa hankkeesta enemmänkin, vaikka omassa blogipostauksessa.
Avoin Yle –blogissa on todella vain kaksi kirjoitusta tälle vuodelle, kuten eräs kommentoija huomautti. Mutta jos katsot blogimerkintöjen päivämääriä, huomaat, että molemmat kirjoitukset ovat tuoreita. Olemme siis aktivoituneet tämän blogin suhteen eikä seuraavaa kirjoitusta varmasti tarvitse odottaa vuotta :)
Ma 12.09.2011 @ 10:50
Kokeilen nyt täällä. Miten Yle voi esiintyä julkisen palvelun laitoksena ja perustella sillä TV-maksua, kun taas kerran Yle laajentaa lähetystoimintaansa siten, että vain vajaat 10 % suomalaisista pystyy tätä tarjontaa hyödyntämään? Yle on ostanut tekstittämättömän (siis vain ruotsinkielisille tarkoitetun palvelun) SVTWorldin lähetyksiä. Netistä käy ilmi, että tänäänkin lauantaina (10.9.2011) aamuvarhaisesta kello 13 asti kaikilta perittävällä lupamaksulla FST-kanava lähettää ohjelmaa vain ruotsinkielisille. Kaiken huippu on, että lähetykset eivät edes näy kaikkialla Suomessa, mutta nekin, jotka eivät asu lähetysalueella maksavat tästä kalliista ohjelmasta.
Ja vielä tästä SVT World -asiasta, kanavan ohjelmahan ei suinkaan kiinnosta vain ruotsinkielisiä. Esimerkiksi Itä-Suomesta saadun palautteen mukaan kanavaa on seurattu sielläkin aktiivisesti, ja nyt kun SVT World ei siellä enää näy, pettymys on iso. Ylen tavoite on saada kanava valtakunnalliseksi, neuvotteluja käydään koko ajan.
Samaan hengen vetoon voisi todeta, että vaikka vähemmistöjen oikeudet ovat tärkeitä, niin on törkeää miten Yle kohtelee eri alueita. Räikein esimerkki on säätiedotukset jossa Suomen puoleinen Karjala ja muutenkin itäinen Suomi kuitataan termillä "itärajan tuntumassa". Kuinka laaja alue on tuntuma ja miten suomettuneita/tahdittomia voi olla, että jäljelle jäänyttää Karjalaa rinnastetaan itärajan tuntumaksi. Kyllä se itäraja jatkuu Suomenlahdelta Jäniskoskelle ja mm. Etelä-Karjalan nimittäminen itärajan tuntumaksi on vain osa yhden totuuden, yhden territorion kielenkäyttöä. Hullunkurisinta kansallisissa säätiedotuksissa on kuitenkin Pohjanmaa sanan käyttö vanhana maakuntana vaikka Österbottenin maakunta on rannikolla erikseen.
Ma 12.09.2011 @ 11:43
Kuulutko muuten Facebookissa Jukka Haarman aloittamaan <a href="https://www.facebook.com/groups/kukamitahah/">"Kuka mitä häh" -ryhmään?
Minusta on erittäin omituista, että YLE:n kuuntelijan pitäisi liittyä johonkin Facebook-ryhmään voidakseen nauttia joistakin YLE:n tuottamista palveluista. Facebookin käyttöehdot ovat sellaiset että minä en ainakaan niitä voi hyväksyä. Lisäksi Facebookilla on vielä melko huono track record sen suhteen miten he noudattavat edes itse niitä ehtoja, erityisesti tietosuojan osalta.
Ymmärrän sen, että FB on tapa välttää oman julkaisualustan pystyttäminen tiettyihin tarpeisiin. Vaan miten minä pääsen nauttimaan YLE:n tuottamasta sisällöstä, joka on FB:ssa tai antamaan palautetta tapauksissa, joissa ohjelmassa pyydetään palautteita FB:n kautta?
Ma 12.09.2011 @ 12:42
Ylen netistä löytyy kattavat yhteystiedot kaikille ohjelmille palautteen lähettämiseen. Esimerkiksi YleX-kanavan omilla sivulla on huutolaatikko, jossa viestinsä voi lähettää varsin vaivattomasti studioon juontajille. Pyrimme kehittämään verkkopalveluamme siihen suuntaan, että viestien laittaminen ohjelmantekijöille olisi aina yhtä vaivatonta.
Vaan miten minä pääsen nauttimaan YLE:n tuottamasta sisällöstä, joka on FB:ssa tai antamaan palautetta tapauksissa, joissa ohjelmassa pyydetään palautteita FB:n kautta?
Ma 12.09.2011 @ 14:43
Vaan miten minä pääsen nauttimaan YLE:n tuottamasta sisällöstä, joka on FB:ssa
Ylen FB-sivut ovat avoimia - toisin sanoen, pääset nauttimaan sisällöstä ilman Facebook-tiliä tai kirjautumisia. Ks. esim. Suomen Yleisradio osoitteessa
http://fi-fi.facebook.com/suomenyleisradio
Minna Ollenberg / Viestintä, Yle
Ma 12.09.2011 @ 15:32
Samaan hengen vetoon voisi todeta, että vaikka vähemmistöjen oikeudet ovat tärkeitä, niin on törkeää miten Yle kohtelee eri alueita. Räikein esimerkki on säätiedotukset jossa Suomen puoleinen Karjala ja muutenkin itäinen Suomi kuitataan termillä "itärajan tuntumassa". Kuinka laaja alue on tuntuma ja miten suomettuneita/tahdittomia voi olla, että jäljelle jäänyttää Karjalaa rinnastetaan itärajan tuntumaksi. Kyllä se itäraja jatkuu Suomenlahdelta Jäniskoskelle ja mm. Etelä-Karjalan nimittäminen itärajan tuntumaksi on vain osa yhden totuuden, yhden territorion kielenkäyttöä. Hullunkurisinta kansallisissa säätiedotuksissa on kuitenkin Pohjanmaa sanan käyttö vanhana maakuntana vaikka Österbottenin maakunta on rannikolla erikseen.
Ylen meteorologi Matti Huutosen vastauksen tähän kommenttiin välittelen:
Sääennusteessa pyritään kertomaan mahdollisimman loogisia kokonaisuuksia sään kannalta, eli yritetään kattaa alueet, joilla vallitsee ennusteaikana samantyyppinen sää. Radion puolella aluejako on selvästi määritelty, TV:n puolellakin noudatetaan samaa aluejakoa luovasti soveltaen. TV-lähetyksissä sääennuste koostuu sekä ruudulla näkyvästä kartasta että meteorologin puheesta. Kartta täydentää puhetta ja näistä muodostuu kokonaisuus joka toivottavasti on mahdollisimman kattava.
Uutislähetyksissä ennusteet kattavat yleensä 3-5 vuorokauden sään. Aikaa on käytettävissä esim. pääuutislähetyksessä klo 20.30 kaksi minuuttia ja karttoja on esillä hyvinkin toistakymmentä. Puheaikaa per kartta on noin 10 sekuntia. Kaikkien Suomen maakuntien/alueiden luettelemisen jälkeen ei ehtisi säätä mainitakaan. :-)
-Minna Ollenberg / Viestintä
Ma 12.09.2011 @ 15:34
...ja vielä oli Matilla linkki Ilmatieteenlaitoksen sivuille "Sääennusteiden aluejako":
http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennusteiden-aluejako
- Minna Ollenberg / Viestintä
Ma 12.09.2011 @ 16:00
Vaan miten minä pääsen nauttimaan YLE:n tuottamasta sisällöstä, joka on FB:ssa
Ylen FB-sivut ovat avoimia - toisin sanoen, pääset nauttimaan sisällöstä ilman Facebook-tiliä tai kirjautumisia. Ks. esim. Suomen Yleisradio osoitteessa http://fi-fi.facebook.com/suomenyleisradio
Minna Ollenberg / Viestintä, Yle
1. Pistetäänpä ne lainaukset oikein. Lainaamasi teksti ei ollut minkään Anonyymin vaan minun tekstiäni.
2. Kerropa, miten pystyn yllä mainitsemallasi sivulla kommentoimaan ohjelmia tai antamaan palautetta rekisteröitymättä FB:iin. Olennaista tässä on se, että osallistuminen edellyttää, että käyttäjä hyväksyy 3. osapuolen palveluntarjoajan ehdot, joiden sisältö ei ole YLE:n käsissä.
Tämä ei ole OK.
Ma 12.09.2011 @ 23:43
Vaan miten minä pääsen nauttimaan YLE:n tuottamasta sisällöstä, joka on FB:ssa
Ylen FB-sivut ovat avoimia - toisin sanoen, pääset nauttimaan sisällöstä ilman Facebook-tiliä tai kirjautumisia. Ks. esim. Suomen Yleisradio osoitteessa http://fi-fi.facebook.com/suomenyleisradio
Minna Ollenberg / Viestintä, Yle
1. Pistetäänpä ne lainaukset oikein. Lainaamasi teksti ei ollut minkään Anonyymin vaan minun tekstiäni.
2. Kerropa, miten pystyn yllä mainitsemallasi sivulla kommentoimaan ohjelmia tai antamaan palautetta rekisteröitymättä FB:iin. Olennaista tässä on se, että osallistuminen edellyttää, että käyttäjä hyväksyy 3. osapuolen palveluntarjoajan ehdot, joiden sisältö ei ole YLE:n käsissä.Tämä ei ole OK.
Öh, kukas tähän viestiin nyt oikein kommentoi? Anonyymi?
Ti 13.09.2011 @ 00:12
Olen samaa mieltä. Yle Radio 1 mennyt liian viihteeksi. Monet tutut ovat lopettaneet kuuntelun. Se johtuu lukuisista huonoista ideattomista keskusteluohjelmista yms tyhmästä sössöttävästä Kultakuumeesta yms. Niitä on samanlaisia liikaa. Ja kaaviokin on ihan sekava ja asiaohjelmia liian vähän. Kuinka paljon ihmisen elämään kuuluu sellaista jota ei siellä käsitellä ollenkaan. Siitä on tullut semmoinen naisten hömppäkanava, jossa ei ajattelevalle tarjota mitään, paitsi mitä nyt on muutamia tiedeohjelmia ja Eeva Luotosta. Klassistakin voisi olla enemmän. Puheen taso on joskus yllättävän heikko. Palaute ei tunnu kuitenkaan menevän perille kanavalle asti.
Ti 13.09.2011 @ 08:01
Öh, kukas tähän viestiin nyt oikein kommentoi? Anonyymi?
Hah - kompastuinpas omaan näppäryyteeni. Minä tuota asiaa tosiaan alunperin kysyin.
Ti 13.09.2011 @ 09:37
Suomen Yleisradio -FB-sivulla jaetaan Ylen muilla alustoilla (käytännössä nettisivuilla) julkaistua matskua. Käytännössä siis tietoa ohjelmista, tiedotteita ynnä muuta sisältöä. Mikään näistä sisällöistä ei ole ainoastaan Facebookissa, juurikin esimerkiksi edellä mainituista syistä.
Kaisa Hilden / Viestintä, Yle
Ti 13.09.2011 @ 22:22
Suomen Yleisradio -FB-sivulla jaetaan Ylen muilla alustoilla (käytännössä nettisivuilla) julkaistua matskua. Käytännössä siis tietoa ohjelmista, tiedotteita ynnä muuta sisältöä. Mikään näistä sisällöistä ei ole ainoastaan Facebookissa, juurikin esimerkiksi edellä mainituista syistä.
Kaisa Hilden / Viestintä, Yle
Kiitos hyvästä vastauksesta! Voisitteko vielä aloittaa valistuskampanjan, jonka tavoitteena on lopettaa tämän yhden Internet-palvelun perusteeton hehkuttaminen. Minusta on arveluttavaa, että julkisen palvelun yhtiö usuttaa tällä tavoin käyttämään yhtä tiettyä sosiaalisen median palvelua.
Ke 14.09.2011 @ 11:13
Hienoa, että ensimmäinen blogaukseni on saanut virkeän vastaanoton. Haluan osaltani vastata muutamiin kysymyksiin ja valaista Ylen näkökulmaa joihinkin ylläesitettyihin väitteisiin.
<b>"Yle ei kuuntele, Yleltä ei saa vastauksia palautteisiin."</b>
Jos kirjoittajasta tuntuu tältä, niin en voi hänen tunnettaan kiistää. Voin puhua pyrkimyksestämme. Ylessä pyritään vastaamaan kysymyksiin ja palautteisiin, mutta hyvä pyrkimys ei tietenkään riitä. Yhtiöömme, sen työntekijöille eri puolilla maata ja maailmaa sataa palautetta eri kanavia pitkin päivittäin tavattoman paljon. Suureen osaan siitä me vastaamme, mutta sitten on niitä tilanteita, joissa sähköposti jää "luuppiin" kulkemaan henkilöltä toiselle eikä vastausta lopulta lähetä kukaan. Tämä on harmillista ja tähän meidän pitäisi saada aikaan parannus.
Me haluamme kuunnella suomalaisia, ja siksi kehitämme siihen erilaisia keinoja. Tämän blogin kommenteissa näkyy se, että ihmisillä on paljon kysyttävää ja sanottavaa, jolle täytyy olla toimiva kanava.
Missään tapauksessa emme halua viedä keskustelua esim. Facebookiin vaan kehittää yle.fi:stä entistä avoimempaa ja keskustelevampaa kokonaisuutta.
<b>"Yle ei kerro edes hyviä asioita. Yle ei osaa markkinoida ohjelmiaan ja sisältöjään."</b>
On totta, että Yle tekee paljon sellaista hyvää, josta voisimme kertoa paljon laajemmin. Tv-maksulla rahoitetaan julkista palvelua, jolla pyritään palvelemaan jokaista suomalaista edes jossain tilanteessa. Ihmisten median kuluttamisen motiivit ovat hyvin erilaisia. Yle palvelee mm. tiedonjanoa, viihtymisen tarvetta, yhteenkuuluvuuden tarpeita, oppimista, vähemmistöjä jne. Yle myös onnistuu tavoittamaan suomalaiset. Lastenohjelmia katsotaan, alueohjelmia kuunnellaan, uutisiin luotetaan, Areenan palveluja käytetään. Yle kertoo avoimesti tekemisistään netissä osoitteessa avoinyle.fi, jossa avataan sekä virallista puolta (talouden luvut, strategia, lait ja säädökset, hallintomalli jne) että taustoja (Intrassa nyt -jutut, FAQ-kokonaisuudet). Teemme töitä, jotta voisimme ilmaista virallisetkin asiat ymmärrettävästi, mutta myönnän, että tässä meillä on vielä paljon opeteltavaa. Tässä muutamia linkkejä, joiden takaa löytyy Yle-tietoa.
Ylen vuosikertomus: http://yle.fi/yleista/2010/vk/index.php
Ylen henkilöstökertomus: http://yle.fi/yleista/2010/hk/index.php
Ylen yleisökertomus: http://yle.fi/yleista/2010/yk/
<b>"SVT World on lupamaksuilla vain ruotsinkielisille suunnattu palvelu eikä edes näy koko Suomessa."</b>
Ylen tavoite on, että SVTW:n sisältö näkyisi koko Suomessa ja tekijänoikeusneuvottelut tähän pääsemiseksi ovat käynnissä. Kanavan ohjelmia on saamamme katsojapalautteen perusteella seurattu koko Suomessa.
<b>"Ylen radiokanavien musiikkivalinnoilla tavoitellaan vain kuulijalukuja."</b>
Musiikki on tunteita herättävää sisältöä. Ylellä on yhteensä 6 radiokanavaa ja digi-tv:n kautta vielä jakelussa Ylen Klassinen. YLE Puhetta lukuun ottamatta kaikki kanavat soittavat jonkinlaista musiikkia, laidasta laitaan. (Ja YLE Puhehan laajenee valtakunnalliseksi puheradioksi vuoden 2012 alusta...).
Ylen kanavilla soitetaan populaarimusiikkia, klassista, iskelmää, kansanmusiikkia, maailmanmusiikkia, hengellistä musiikkia jne. Kanavilla on puhelintoivekonsertteja, joissa kuulijat saavat toivoa suosikkeja vuosien takaa. Lisäksi kanavilla on musiikin erikoisohjelmia, joissa paneudutaan ei-valtavirran musiikkiin. Ylen radiokanavat soittavat musiikkia huomattavasti monipuolisemmin kuin kaupalliset kanavat -- ja niin pitääkin. Sehän on Ylen tehtävä. Mutta silti varmasti on niin, ettei kaikkea (suomalaista) musiikkia Ylenkään kanavilla soiteta. Radioiden musiikkiprofiilit ovat jatkuvan kehittelyn kohteena ja niitä kehitetään tähtäimessä meille annettu tehtävä ja erilaisten suomalaisten tavoittaminen. Radiokanavia ei kehitetä mielessä markkinaosuus ja kilpailu kaupallisten kanssa.
Yle tukee suomalaista kulttuuria monin tavoin. Musiikki saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta Ylen tv- ja radiokanavilla ja netissä kuten myös esimerkiksi YleX Popissa. Uudesta Musiikkitalosta lähetetään vielä tämän vuoden loppuun mennessä 34 radiokonserttia, 24 verkkostriimattua konserttia ja yhdeksän tv-konserttia. Musiikkitalo soi Ylen kautta kaikkialla Suomessa.
Yle tukee suomalaista elokuvaa: yhteistuotannot pärjäävät loistavasti kotona ja maailmalla. Esimerkkejä on paljon, vaikkapa Le Havre, Rare Exports ja Napapiirin sankarit. Yle on aktiivinen tekijä ja yhteistuottaja dokumenttipuolella, esimerkiksi moneen kertaan palkittu Miesten vuoro on Ylen yhteistuotanto. Yle on edelleen mukana tekemässä kotimaista elokuvaa ja dokumentteja, vaikka joudumme yhtiön säästökuurin vuoksi parin vuoden ajan pitämään kukkaromme nyörejä kireämmällä kuin ennen ja emme pysty olemaan näissä tuotannoissa mukana yhtä voimakkaalla panoksella kuin ennen.
<b>Ylen tehtävät. </b>
Ylen toiminnan suuntaviivoista päättää viime kädessä eduskunta. Se valitsee Ylelle kansanedustajista koostuvan hallintoneuvoston (http://avoinyle.fi/www/fi/organisaatiotietoa/hallintoneuvosto.php), joka puolestaan valitsee Ylen hallituksen (http://avoinyle.fi/www/fi/organisaatiotietoa/hallitus.php).
Ylen hallitus päättää Ylen strategiasta ja hallintoneuvosto vahvistaa sen. Siinä ovat suuntaviivat, joiden mukaan tätä yhtiötä johdetaan.
Ylen strategia: http://avoinyle.fi/www/fi/arvot_ja_strategia/ylen_strategia.php
On siis omistajien tahto, että meillä on nykyisen kaltainen Yle ja sen palvelut: neljä tv-kanavaa ja kuusi radiokanavaa ja suomalaisia palvelevat verkkopalvelut. Se, mitä tulevaisuuden sukupolvet yleisradioltaan haluavat, jää nähtäväksi.
Yle teki vielä viime vuonna 27,1 miljoonaa euroa tappiota ja tänä vuonna tappiota kurotaan kiinni. Ensi vuonna, vuonna 2012, Ylen hallitus edellyttää meiltä 0-tulosta, eli säästämme ja tehostamme toimintojamme niin, että tappiota enää tehdä. Ensi vuodesta tulee Ylessä kova säästämisen vuosi, sillä normaalielämän lisäksi silloin on mm. Lontoon Olympialaiset, joiden välittäminen on kertaluontoinen urheiluvuoteen osuva kustannus, joka maksaa paljon. Kuitenkin Ylelle on kunnia-asia, että olympialaiset välitetään Ylen kanavilla hyvin ja laadukkaasti, suomalaisena työnä.
Ylen kulut ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2001, eli viimeiset kymmenen vuotta Yle on tehostanut toimintaansa. Samassa ajassa esim. ansiotasoindeksi on kohonnut n. 40 %. Kymmenessä vuodessa Yle on vähentänyt henkilöstöään tuhannella työntekijällä. Tällä hetkellä yleläisiä on hieman yli 3000 ja väkeä vähennetään edelleen niin, että vuoden 2012 lopussa yleläisiä pitäisi olla enää tasan 3000. Näiden säästövuosien aikana on perustettu YLE Teema, avattu YLE Areena ja Elävä arkisto ja lisätty kanavien ohjelmatunteja.
Kalliita ulkomaisia viihdesarjoja Yle ei esitä. Ohjelmistosta eurooppalaista on 86 prosenttia. Yhdysvalloista hankittujen ohjelmien osuus on vain 8 prosenttia, esimerkkinä kiitellyt HBO-sarjat kalliiden elokuvien sijaan.
<b>"Pienituloisella ei ole varaa tv-lupaan: maksukortti olisi järkevä vaihtoehto."</b>
Ylen rahoitusmalli on auki. Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Ylen rahoitusmalli, tapa ja taso päätetään kuluvan vuoden aikana. Viestintäministeri Krista Kiuru on luvannut viedä esityksen eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Yle ei itse ota kantaa uuteen rahoitusmalliin. Siitä päättäminen on täysin poliitikkojen asia. Nykyään tv-maksun kerää Viestintävirasto, ei Yle. Lupamaksun maksajien määrä vähenee vuosi vuodelta. Ne, jotka maksun maksavat, maksavat ohjelmista ja palveluista myös niiden puolesta, jotka jättävät maksun maksamatta. Onko se reilua - sen voi päättää jokainen itse.
Maksu-tv ja "maksan vain siitä mitä katson"-ajattelu perustuu kaupallisuuteen. Se on ristiriidassa julkisen palvelun periaatteiden kanssa. Ylen ohjelmisto painottuisi tilauspohjaisessa rahoitusmallissa sellaiseen ohjelmatarjontaan, jolla on mahdollisimman laaja katsojakunta. Ylen lakisääteinen tehtävä on tarjota ohjelmia myös pienille yleisöille ja erityisryhmille. Julkinen palvelu kuuluu kaikille.
Ke 14.09.2011 @ 11:39
Teema täytti kymmenen vuotta. pidän teemasta ja sen alku aikojen asia ohjelmista. Voisitteko lisätä uusintoja alku ajoista. Sirryin digiboxiin vasta 2004.
Voisitteko vähentää Facebook/Twitter viittauksia ohjelmissanne. En käytä enkä Halua käyttää Facebookia.
To 15.09.2011 @ 06:24
Kiitos mm. Areenasta, Teemasta ja Mondosta!
Mondoon toivoisin laajempaa kielivalikoimaa tai muuta tukea erikielisille lähetyksille (nettiradiot?), henkilökohtainen suosikkini on tällä hetkellä kiina.
Kantasuomalaisten kieltenopiskelun lisäksi kielivalikoimaa voisi miettiä vaikkapa monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden, kotouttamisen ja yhteiskuntarauhan kannalta.
Bloggasin kieliaiheesta otsikolla "More languages in Finnish radio!", ks. http://goo.gl/0OPwI
"Viestintätekninen" toive: esim. täällä blogikommenteissa toivoisi, että yleläiset kirjoittaisivat koko nimellään (NN/Viestintä). Eri asia olisi, jos vieressä olisi lista, josta voisi halutessaan tarkistaa, kuka "minna" tms. onkaan.
To 15.09.2011 @ 11:34
Kiitos mm. Areenasta, Teemasta ja Mondosta!
Mondoon toivoisin laajempaa kielivalikoimaa tai muuta tukea erikielisille lähetyksille (nettiradiot?), henkilökohtainen suosikkini on tällä hetkellä kiina.
Kantasuomalaisten kieltenopiskelun lisäksi kielivalikoimaa voisi miettiä vaikkapa monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden, kotouttamisen ja yhteiskuntarauhan kannalta.
Bloggasin kieliaiheesta otsikolla "More languages in Finnish radio!", ks. http://goo.gl/0OPwI
"Viestintätekninen" toive: esim. täällä blogikommenteissa toivoisi, että yleläiset kirjoittaisivat koko nimellään (NN/Viestintä). Eri asia olisi, jos vieressä olisi lista, josta voisi halutessaan tarkistaa, kuka "minna" tms. onkaan.
To 15.09.2011 @ 12:44
"Viestintätekninen" toive: esim. täällä blogikommenteissa toivoisi, että yleläiset kirjoittaisivat koko nimellään (NN/Viestintä). Eri asia olisi, jos vieressä olisi lista, josta voisi halutessaan tarkistaa, kuka "minna" tms. onkaan.
Viestintätekninen toive bongattu, otamme käyttöön!
terv. Kaisa Hilden / Viestintä
To 15.09.2011 @ 19:47
Voisitteko vähentää Facebook/Twitter viittauksia ohjelmissanne. En käytä enkä Halua käyttää Facebookia.
Sama. Juuri Kuningaskuluttajassakin kovasti käännytettiin Facebookiin kommentoimaan ja saamaan tietoa. Aikamoista kolmannen osapuolen_kaupallisen_ palvelun mainostusta.
Pe 16.09.2011 @ 11:55
Mondoon toivoisin laajempaa kielivalikoimaa tai muuta tukea erikielisille lähetyksille (nettiradiot?), henkilökohtainen suosikkini on tällä hetkellä kiina.
Kantasuomalaisten kieltenopiskelun lisäksi kielivalikoimaa voisi miettiä vaikkapa monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden, kotouttamisen ja yhteiskuntarauhan kannalta.
Tuottaja Pertti Seppä vastaa:
Viime talvena <a href="http://yle.fi/mondo/">Mondon</a> kuuntelijoilta tiedusteltiin, minkäkielisiä lähetyksiä he kanavalta kuuntelevat ja mitä uusia kieliä he kanavalle mahdollisesti toivovat. Kyselyyn tuli paljon vastauksia, mistä kiitos aktiivisille kuuntelijoille. Vastauksista saatiinkin uusia ajatuksia, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon tulevaa suunniteltaessa. Mahdollisista uusista avauksista kerrotaan heti, kun suunnitelmat varmistuvat. Suunnittelulle tuo tosin rajansa Mondon kansainvälisten yhteistyökumppaneiden tarjonta. Yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset eivät myöskään mahdollista Mondon lisäämistä Ylen nettiradiotarjontaan.
Kotouttamisnäkökulmaa palvelee omalta pieneltä osaltaan kanavan ainoa suomenkielinen ohjelma <a href="http://yle.fi/selkouutiset/">Selkouutiset</a>, joka tuo tärkeimmät uutiset myös kaikkien suomea opiskelevien maahanmuuttajien ulottuville äidinkielestä riippumatta.
La 17.09.2011 @ 12:43
Lopettakaa Uusi päivä! Uutiset teillä on hyviä, varsinkin radion uutiset!!!
La 17.09.2011 @ 21:49
"Haluamme kehittää yhtiötä suomalaisia kuunnellen."
Ainahan sitä haluta saa, mutta yleisön suuntaan vallitsee yksipuolinen sanelupolitiikka, missä Yle tekee tasan mitä tahtoo, yleisön mielipiteistä piittaamatta. Yle ei koskaan tee sitä mitä palvelujen käyttäjät haluaa, vaan sitä mitä uskoo näiden haluavan. Näennäisesti kuunnellaan ja otetaan palautetta vastaan, mutta mitään vaikutusta sillä ei ole.
"On siis omistajien tahto, että meillä on nykyisen kaltainen Yle ja sen palvelut:"
Nimenomaan ja siinä ei paljon asiakkaita kuunnella.
"Näiden säästövuosien aikana on perustettu YLE Teema, avattu YLE Areena ja Elävä arkisto ja lisätty kanavien ohjelmatunteja." Ja hävitetty tukuttain rahaa esim. "tilaääneen" ja ties mihin muihin hukkainvestointeihin, mitä ei tulla koskaan ottamaan käyttöön. Toinen käsi säästää ja leikkaa, toisen samalla syytäen holtittomasti raha ties minne.
Ylellä olisi paljon hyvää annettavana, kun vaan tahtoa olisi.
Kaikenlaisia puutteita, mitä ei kuitenkaan katsota tarpeen korjata.
Ylen avoimuudesta kehtaa tässä sanoa...
"Ylen radiokanavat soittavat musiikkia huomattavasti monipuolisemmin kuin kaupalliset kanavat"
Joo Varsinkin nykyään umpisurkea YleX - 1:1 kopio huonoimmista kaupallisista kanavista. Samaa valmiiksi pureksittua huttua samalla mössölaadulla.
"Radioiden musiikkiprofiilit ovat jatkuvan kehittelyn kohteena "
= Kavennetaan soittolistoja samoihin hitteihin mitä soittaa jo tusina muutakin kanavaa.
"Radiokanavia kehitetään mielessä markkinaosuus ja kilpailu kaupallisten kanssa. "
Korjasin ylläolevan. Ainakaan ylempänä mainitun kanavan tarkoitus ei ole muuta kuin kilpailla kaupallisten toimijoitten kanssa.
Onneksi ei ole pakko radiota kuunnella.
"lupa"maksuista muutama sananen. Kun maksajat, tyytymättömyyttään, vähenee kaiken aikaa, niin Yle voisi itse tehdä jotain sen eteen, että kansalaiset on valmiita sen palveluista maksamaan. Ei niin, että poliitikot pakkokeinoilla syytää kansan taskuista ilmaista rahaa ennestään ylikokoisen koneiston pyörittämiseen.
Lopuksi:
"Kuulisimme erittäin mielellämme myös teidän näkemyksenne tästä kaikesta."
Huomioikaa ne sitten myös.
Su 18.09.2011 @ 13:48
Facebook on yksi paikka muiden joukossa, jossa yleläisiä ja Ylen palveluita kohtaa verkossa.
Poimintoja:
"Otamme erittäin mielellämme palautetta vastaan. Lähetä meille viestiä tai käy kommentoimassa Facebook-sivuillamme"
"Seuraa meitä Facebookissa"
"Kerromme Facebookissa"
Facebook Facebook Facebook. Facebook sita Facebook tätä. Ylen omilta sivuilta on pian turha etsiä mitään, kun Naamakirja on kohta [b]se[/b] ainoa paikka.
Ma 19.09.2011 @ 15:15
Ainahan sitä haluta saa, mutta yleisön suuntaan vallitsee yksipuolinen sanelupolitiikka, missä Yle tekee tasan mitä tahtoo, yleisön mielipiteistä piittaamatta. Yle ei koskaan tee sitä mitä palvelujen käyttäjät haluaa, vaan sitä mitä uskoo näiden haluavan. Näennäisesti kuunnellaan ja otetaan palautetta vastaan, mutta mitään vaikutusta sillä ei ole.
Ylen kohderyhmä on kaikki suomalaiset. Ylessä tutkitaan suomalaisten mediankäyttöä ja seurataan Ylen sisältöjen käyttöä jatkuvasti, ja toimintaa reivataan sen mukaan. Yksittäisen suomalaisen toiveet eivät kuitenkaan aina toteudu, mutta syynä ei ole se, etteikö palautetta kuunneltaisi. Mielipiteitä ja toiveita on yhtä monta kuin on toivojaakin: esimerkkinä vaikkapa ylläoleva vaatimus lopettaa Uusi päivä -sarja. Samaan aikaan sarjan katsojat toivovat kolmen sijaan viittä jaksoa viikossa:
http://yle.fi/uusipaiva/blogi/avoin_vastine_aamulehden_puheenvuoro-kirjoitukseen_31890.html
Ylen toimintaa suunnitellaan useamman vuoden tähtäimellä. Suunnittelussa täytyy huomioida paitsi – luonnollisesti – yleisö, myös Suomen ja maailman mediakenttä, rahoitustilanne ja teknologian kehitysnäkymät. Ja Ylen toimintaahan säätelee laki, joka listaa yhtiölle tietyt täytettävät tehtävät:
http://avoinyle.fi/www/fi/lait_ja_saadokset/index.php#jupa
Omistajien tahto tarkoittaa käytännössä palvelujen laajuutta ja sitä, miten palvelut ja sisällöt tuotetaan. Esimerkiksi rahoitusmallista päättää eduskunta, vuosittain Ylen käyttöön tulevan rahamäärän linjaa valtioneuvosto. Sisältöpäätökset - mitä ohjelmia, miltä ohjelma-alueilta ja millä tavalla tuotetaan - tehdään Ylessä näiden linjausten perusteella.
"Näiden säästövuosien aikana on perustettu YLE Teema, avattu YLE Areena ja Elävä arkisto ja lisätty kanavien ohjelmatunteja." Ja hävitetty tukuttain rahaa esim. "tilaääneen" ja ties mihin muihin hukkainvestointeihin, mitä ei tulla koskaan ottamaan käyttöön. Toinen käsi säästää ja leikkaa, toisen samalla syytäen holtittomasti raha ties minne.
Tilaääni on käytössä teräväpiirtokanava YLE HD:lla (http://yle.fi/hd). Rahaa ei syydetä holtittomasti mihinkään, vaan investoinnit ja kehittämiskohteet punnitaan yksitellen. Ylen kulut ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2001 saakka.
"Ylen radiokanavat soittavat musiikkia huomattavasti monipuolisemmin kuin kaupalliset kanavat"
Joo Varsinkin nykyään umpisurkea YleX - 1:1 kopio huonoimmista kaupallisista kanavista. Samaa valmiiksi pureksittua huttua samalla mössölaadulla.
"Radioiden musiikkiprofiilit ovat jatkuvan kehittelyn kohteena "
= Kavennetaan soittolistoja samoihin hitteihin mitä soittaa jo tusina muutakin kanavaa."Radiokanavia kehitetään mielessä markkinaosuus ja kilpailu kaupallisten kanssa. "
Korjasin ylläolevan. Ainakaan ylempänä mainitun kanavan tarkoitus ei ole muuta kuin kilpailla kaupallisten toimijoitten kanssa.
Onneksi ei ole pakko radiota kuunnella.
YleX:n kohderyhmä on nuoret. Kanavalla lähetetään myös esimerkiksi kuunnelmia ja radiodokumentteja, uutisia, asia- ja ajankohtaisohjelmistoa. Musiikin osuus YleX:n ohjelmistosta oli viime vuonna hieman yli puolet (56 %).
Ylen radiokanavilla on kaupallisiin nähden selkeä etu: mahdollisuus kehittää ohjelmatarjontaa nimenomaan kuulijoiden ehdoilla. YLE Radio Suomi on Suomen kuunnelluin radiokanava. Vuonna 2010 musiikin määrä lähetyksissä kasvoi hieman vain YLE Radio 1:llä, muilla kanavilla se joko laski tai pysyi ennallaan. YLE Puhe, Suomen ainoa puheradio, muuttuu valtakunnalliseksi vuodenvaihteessa.
"lupa"maksuista muutama sananen. Kun maksajat, tyytymättömyyttään, vähenee kaiken aikaa, niin Yle voisi itse tehdä jotain sen eteen, että kansalaiset on valmiita sen palveluista maksamaan. Ei niin, että poliitikot pakkokeinoilla syytää kansan taskuista ilmaista rahaa ennestään ylikokoisen koneiston pyörittämiseen.
Ylen yleisötutkimukset kertovat, että Ylen ohjelmistoja seuranneista 99 prosenttia on niihin vähintään tyytyväisiä (ks. http://yle.fi/yleista/2010/yk/kuvat/tyytyvaisyys_ohjelmaalueet.gif). Ylikokoinen koneisto on myytti. 84 prosenttia yleläisistä työskentelee ohjelmatoiminnassa. Kun Ylen kulut ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2001, on säästö näkynyt myös henkilöstön määrässä. Samalla kun väki vähenee, on toimintaa tehostettu.
Lopuksi:
"Kuulisimme erittäin mielellämme myös teidän näkemyksenne tästä kaikesta."
Huomioikaa ne sitten myös.
Kyllä!
Ti 20.09.2011 @ 10:08
Mondoon toivoisin laajempaa kielivalikoimaa tai muuta tukea erikielisille lähetyksille (nettiradiot?), henkilökohtainen suosikkini on tällä hetkellä kiina.
Kantasuomalaisten kieltenopiskelun lisäksi kielivalikoimaa voisi miettiä vaikkapa monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden, kotouttamisen ja yhteiskuntarauhan kannalta.
Tuottaja Pertti Seppä vastaa:
Viime talvena <a href="http://yle.fi/mondo/">Mondon</a> kuuntelijoilta tiedusteltiin, minkäkielisiä lähetyksiä he kanavalta kuuntelevat ja mitä uusia kieliä he kanavalle mahdollisesti toivovat. Kyselyyn tuli paljon vastauksia, mistä kiitos aktiivisille kuuntelijoille. Vastauksista saatiinkin uusia ajatuksia, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon tulevaa suunniteltaessa. Mahdollisista uusista avauksista kerrotaan heti, kun suunnitelmat varmistuvat. Suunnittelulle tuo tosin rajansa Mondon kansainvälisten yhteistyökumppaneiden tarjonta. Yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset eivät myöskään mahdollista Mondon lisäämistä Ylen nettiradiotarjontaan.
Kotouttamisnäkökulmaa palvelee omalta pieneltä osaltaan kanavan ainoa suomenkielinen ohjelma <a href="http://yle.fi/selkouutiset/">Selkouutiset</a>, joka tuo tärkeimmät uutiset myös kaikkien suomea opiskelevien maahanmuuttajien ulottuville äidinkielestä riippumatta.
Kysyitte nykyisiltä kuuntelijoiltanne, uudet mahdolliset kuuntelijaryhmät jäivät kyselyn ulkopuolelle. Enemmän kotouttava ja työllistävä vaikutus olisi sillä, että ohjelmaa tehtäisiin Suomessa paikallisten kielivähemmistöjen kanssa yhdessä, kuin että ohjelma ostetaan valmiina ulkomailta. Avuksi voisi kehittää yhteistyömallin alan oppilaitosten kanssa. Suomenkielen opiskelun ja selkouutisten lisäksi vieraskielisten tervetulleisuutta ja integroitumista Suomeen lisäisivät omakieliset uutiset ja ohjelmat Suomesta ja maailmalta.
Su 30.10.2011 @ 22:07
Tilaääni on käytössä teräväpiirtokanava YLE HD:lla (http://yle.fi/hd
Huomautan, että se luvattiin kahdelle (2) kokopäiväiselle kanavalle, mutta vuosien odottelun jälkeen lopulta Armollisesti Annettiin yhdelle (1) osapäiväiselle kanavalle. Tarjonta on (vielä) aivan olematonta eikä sitä kaikki saa näkyviin, vaikka miten päällään seisoisi ja pakolliset uudet laitteet omaan laskuun ostaisi.
Lupaa lapselle 2 karkkipussia ja annakin puolikas tikkari...
Ylen yleisötutkimukset kertovat, että Ylen ohjelmistoja seuranneista 99 prosenttia on niihin vähintään tyytyväisiä (ks. http://yle.fi/yleista/2010/yk/kuvat/tyytyvaisyys_ohjelmaalueet.gif).
Se 1 prosentti ei maksa lupaa, koska on sanottu, että maksava katsoja = tyytyväinen katsoja. Toisaalta heti perään todettiin, että jos ei maksa niin menee viranomaisperintään. Ja nekin ketkä ei seuraa niin silti joutuvat maksamaan. Eli tyytyväisyysprosentin pitäisi kyllä olla vähintään 100, vai miten tuota sitten tulkitsisi.
Ja se vääristää tulosta, että todennäköisesti ohjelmia seuraavat ON tyytyväisiä, koska tyytymättömäthän ei niitä seuraa eikä siten näy tukimuksissa. Right?
Kyllä!
Noniin.
Ma 31.10.2011 @ 00:02
Tilaäänikohelluksesta vielä pari sanaa:
Kun Yle haluaa Kuunnella Suomalaisia, niin olisi kysynyt katsojilta edes jollain tapaa, Haluammeko, että kokeillaan uudestaan, täydessä hiljaisuudessa tehdyn, yksipuolisen kielteisen päätöksen sijaan.
Tässäkin asiassa yhtiö näytti todellisen Avoimuutensa.
Niinkuin tuolla sanotaan, että : Haluamme kehittää yhtiötä suomalaisia kuunnellen.
La 05.11.2011 @ 15:35
Kommentoikaa lisää!
OK
Tässä tulee:
Juha, tässä sitä kuuntelemista ja keskustelua harjoitellaan.
Siihen onkin syytä.
Joskus kysymykset voivat olla niin vaikeita, että yksittäinen asiantuntija ei koe pystyvänsä vastaamaan, tai jää puntaroimaan sanavalintoja, niin että asia jää sähköpostin uumeniiin. Näin ei pitäisi tietenkään käydä.
Tai sitten asia on semmoinen, ettei siihen saa vastata, vaikka mieli tekiskin.
milloin netti-TV korvaa sisältöjen lähettämisen TV-kanavalla. Oppimisen ohjelmillehan näin on käynyt.
Valitettavasti. Ohjelmat valuu kaiken aikaa katsottaviksi vain netissä, vaikka toiminta rahoitetaan nimenomaan _TV_-maksulla.
Olisiko lastenohjelmat siirrettävissä vain Areenassa lähetettäviksi?
Ei, eikä mitään muutakaan. Kun ollaan tv-yhtiö niin näytetään ne ohjelmatkin sitten tv:ssa JA sen jälkeen netissä.
Periaatteessa Ylellä on varsin vähän salattavaa
Silti on liikaa päivänvaloa kestämättömiä asioita, mistä ei saa puhua. Voiko Yleen luottaa, etä se kertoo totuuden? Omasta kokemuksesta, ei.
Anonyymi kommentoi, että Yle ei kerro itsestään mitään, ei hyvää eikä huonoa. Toki Yle kertoo toiminnastaan, esim. juuri tuolla Kaisan mainitsemalla avoinyle.fi-sivulla, mutta ilman muuta voisimme kertoa asioista paljon enemmänkin.
Voisitte kertoa, vaan kun ei saa kertoa kuin sitä, mihin johto antaa luvan. Ei muuta muuten kuin vahingossa. Varsinkaan sitä huonoa.
Omistajien tahto tarkoittaa käytännössä palvelujen laajuutta ja sitä, miten palvelut ja sisällöt tuotetaan.
http://avoinyle.fi/www/fi/avoin_Yle/index.php
"Yle on suomalaisten omistama mediayhtiö, joka rahoitetaan tv-maksuilla."
Eli omistajien tahto = suomalaisten tahto, vaan siitäpä ei omistajistaan vieraantunut johto norsunluutornissaan piittaa, vaan toimivat liki yksinvaltiaan ottein.
Suomalaiset siis sekä omistaa yhtiön, että maksaa sen toiminnan, mutta samalla vaikutusmahdollisuudet toimintaan ovat täysin näennäiset.
Ylen kulut ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2001 saakka.
Samaan aikaan tv-maksu on noussut ~100 eurolla, eli lähes tuplaantunut. Silti vuodesta toiseen tulee kymmenien miljoonien tappiot. Mielenkiintoinen yhtälö.
Vähän tv-maksuasiaa maailmalta, Wikipedian mukaan:
Seuraavissa Euroopan maissa televisiolupamaksusta on luovuttu:
* Alankomaissa vuonna 2000
* Belgian Flanderissa (hollanninkielinen alue) vuonna 2001
* Portugalissa vuonna 1992
* Unkarissa vuonna 2002Seuraavissa Euroopan maissa ei ole koskaan ollut televisiolupamaksua:
* Andorra
* Liechtenstein
* Luxemburg
* Monaco
* Viro
**
* Intiassa TV-lupamaksu lopetettiin vuonna 1977.
* Iranissa ei ole koskaan ollut TV-lupamaksua.
* Malesiassa TV-lupamaksu lopetettiin vuonna 1999.Pohjois-Amerikka
* Yhdysvalloissa ja Kanadassa ei peritä TV-lupamaksua.
Oseania* Australiassa TV-lupamaksusta luovuttiin vuonna 1974.
* Uudessa-Seelannissa TV-lupamaksusta luovuttiin vuonna 1999
Suomessa maksetaan maailman neljänneksi (ensi vuonna kolmanneksi) kalleinta lupaa. Tämä ei ole OK tämän kokoisessa maassa.
Ylikokoinen koneisto on myytti.
Ei siinä mielessä, että Yle on paisunut sellaiseksi monialayhtiöksi, ettei resurssit mitenkään riitä kunnolla kaikkeen siihen mihin on ryhdytty.
Kun yritetään tarjota kaikille kaikkea, niin lopputuloksena on sellainen sekametelisoppa, missä kukaan ei saa kunnolla mitään.
Katsoisitte tilannetta ulkopuolelta, niin ehkä huomaisitte paremmin missä mennään.
Olemme ryhtyneet pohtimaan, miten Yle voisi avata toimintaansa – ei vain ohjelmatoimintaa – nykyistä paremmin.
Sitä olisitte voineet ruveta tekemään jo vuosia sitten.
Avoin Yle - sloganista huolimatta toiminta ulospäin on liian suljettua. Lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, k-tos.
"Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme, sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä", lausui ensimmäinen toimitusjohtaja L.M. Viherjuuri alkusanoissaan
Yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö. Pidettäköön siitä kiinni.
Ke 09.11.2011 @ 23:03
Täällä ei ylen heput hirveästi näköjään pyöri.
Tilaääni on käytössä teräväpiirtokanava YLE HD:lla (http://yle.fi/hd). Rahaa ei syydetä holtittomasti mihinkään, vaan investoinnit ja kehittämiskohteet punnitaan yksitellen.
Niinpä. Onneksi ne tilaäänilaitteetkin saatiin ilmaiseksi niin ei mennyt rahaa hukkaan. Olisihan se nyt ollut tyhmää maksaa ties kuinka monta rahaa hienoista vempaimista ja sitten jättää ne käyttämättä. HUH.
Johto voisi kyllä vähän avata salaisuuksia. Keneltä se on pois, JOS ne lähetykset aloitettaisiin luvatulla tavalla. Kuka hyötyy, ettei aloiteta. Laitteista se ei ole kiinni, vaikka se virallinen totuus onkin.
HD kanavan ohjelmistosta pitää saada tarkemmat tiedot, niinkuin on muuallakin. Pitäähän katsojan saada tietää, mitä odottaa. Ettei ihan sikä-säkissä meiningillä paineta.
Ja samaten teksti-tvn puolellekin tietoa kanavasta eikä vain yle.fi/hd
Nyt sitä Avoimuutta, sano.
Ti 01.05.2012 @ 21:21
Miksi yle väkisin yrittää tavoittaa nuoria jotka katselevat mtv:hömppää, eivätkä periaatteesta suostu ylen ohjelmiin. Yleä katselee varttuneempi väestö ja eläkeläiset, ohjelmat pitäisi kohdistaa oleviin katsojiin eikä
elätellä turhia toiveita joistakin nuorista katsojista, pysykää lasten ja aikuisten ohjelmissa
