Yle.fi – millaisin askelin kohti avoimuutta?
Kirjoittaja on Yle.fi:n suunnittelupäällikkö.
Avoimuus on megatrendi. Mitä se merkitsee julkisen palvelun mediayhtiölle?
Avoimuuden merkitys media-alan toimintaympäristössä kasvaa merkittävästi. Miten Ylen pitäisi vastata yleisön odotuksiin avoimuudesta? Tarjoamalla avointa dataa ja avaamalla internetpalvelujen rajapintoja? Sitä ainakin teknologisesti suuntautuneet nettikäyttäjämme haluavat.
Ylen muuttaminen sillä tavoin avoimeksi kuin se nettiaikana ymmärretään, vaatii työtä monella rintamalla. Mielestäni Ylen kannalta tärkeimmät ilmiöt ovat avoin data, avoimet lisenssit sisältöjen tarjoamisessa, yhteistyö kehittäjäyhteisöjen kanssa sekä aktiivinen avoimuus sidosryhmäviestinnnässä. Viimeksi mainitusta onkin jo ollut puhetta tässä blogissa, joten ei siitä tässä sen enempää.
Asiakkaidemme mukaan Ylen pitäisi:
• avata Ylen internetpalvelujen ohjelmontirajapintoja avoimena APIna
• tarjota avoimesti lisensoituja verkkosisältöjä
• vakiinnuttaa avoimen datan tarjoaminen tavaksi toimia verkossa
Sen lisäksi Ylen tulisi vakiinnuttaa yhteistyö kehittäjäyhteisön kanssa ja ottaa aktiivinen avoimuus työkulttuuriin erilaisissa rooleissa ja tehtävissä.
Avoin API
Rajapintojen avaamista on helppo perustella nettiajan julkisena palveluna. Universaalisuusperiaate on julkisen palvelun ytimessä verkossakin. Ylen sisällöt ovat saavutettavissa yhtäläisin ehdoin kaikkialla, kaikille suomalaisille eikä Yle.fi tee poissulkevia sisältöjakelusopimuksia kumppaneiden kanssa.
Tavoitteena tulee olla, että Yle tarjoaa internetsisällöistä avoimet rajapinnat siten, että kaikille halukkaille kehittäjille tarjotaan koneluettava standardi ohjelmointirajapinta, API Ylen sisältöihin. Ylen on osoitettava resurssit ohjelmointirajapintojen ylläpitoon ja API:n tarjoamiseen palveluna.
Avoin data
Avoimella datalla tarkoitetaan internetissä jaossa olevia tietokantoja, jotka ovat tietokoneiden ymmärtämässä muodossa, ja jotka on varustettu datan jatkokäytön sallimalla lisenssillä.
Sen, että tieto on yleisölle saatavilla avoimena datana, ei pitäisi meille vielä riittää, vaan Yle.fi:n on tarjottava eri kohderyhmille näiden kannalta mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua sen jalostamiseen ja käyttöön.
Ks. Yle ja avoin data - tapahtunut tähän mennessä.
Yhteistyö kehittäjäyhteisön ja indie-kumppaneiden kanssa
Tuotekehityksen, edelläkävijyyden ja innovatiivisuuden kannalta on tärkeää, että Yle tekee yhteistyötä sekä aktiivisten kehittäjäasiakkaidensa että indie-kumppaneiden kanssa.
Suomessa on pohjaa ja potentiaalia verkon indie-tuotannoille niin, että olisi mahdollista ostaa tietty osa verkon asia-, kulttuuri-, musiikki- ja draamasisällöstä itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä samalla tavalla kuin niitä nyt ostetaan televisiolle. Markkinoilla ollaan valmiina – enemmän kehittämistä tämä varmaan vaatii Ylen omissa tilauskäytännöissä.
Entä, jos valjastaisimme joukkojen älyn sisältösuunnitteluun? Jospa osa Ylen sisällöistä tilattaisiin siten, että kaikilla suomalaisilla olisi mahdollisuus käyttää äänivaltaansa sen suhteen, mitä televisiossa, radiossa ja verkossa julkaistaan?
Avoimesti lisensoitujen sisältöjen tuottaminen ja julkaisu
Jotta Yle voisi vahvistaa rooliaan avoimen tietoyhteiskunnan rakentajana, sen pitäisi ryhtyä tilaamaan ja tuottamaan avoimeksi lisensoitavaa ohjelma-aineistoa asiakkaiden ladattavaksi ja muokattavaksi.
Ei näytä mahdolliselta neuvotella remix-oikeuksia jo tilatuille ja lähetetyille ohjelmille jälkikäteen, mutta tulevien sukupolvien Elävä arkisto voisi olla sellainen, jossa olisi ainakin 2000-luvun toiselta vuosikymmeneltä alkaen tuotettua ohjelmamateriaalia suomalaisten itselleen ladattavaksi ja muokattavaksi. Tätä teemaa olen käsitellyt blogissa aiemminkin.
Avoimuutta voidaan edistää myös sellaisten sisältöjen osalta, joihin ei saa neuvoteltua muokattavuutta. Mahdollisuus offline-käyttöön sallisi omalle päätelaiteelle lataamisen sekä verkkosivuille upottamisen.
Tämä on internetin suunnittelussa syntynyttä pohdintaa avoimuuden mahdollisuuksista. Mitä olemme unohtaneet ajatella? Mitä te painottaisitte tärkeimpänä Ylen tehtävää ja roolia ajatellen?
6 kommenttia
To 02.02.2012 @ 15:16
Täytyy selvittää ja kokeilla mm. Second Lifen osalta.
Tietysti remixausta ja jakamista voinee tehdä jo nytkin, niin että aineisto on aina YLE:n palvelimilla mutta toistettavissa käyttäjien luomien mixauslistojen mukaisena koosteena.
Murto-osasekuntien tarkkuudella "silputtu" radion uutisjuttukin voi kuulostaa varsin huvittavalta ja täysin asiayhteydestään erotetulta...
To 02.02.2012 @ 16:11
YLEn tulisi panostaa erityisesti sellaisten yleisöjen/yhteisöjen kanssa työskentelyyn, jotka ovat sitoutuneet monisukupolvisuuteen, jotka tekevät työtä suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen eteen yritys-, yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kautta.
To 02.02.2012 @ 17:33
Avoimuus on oikea polku!
Näen itse Ylen suomalaisten luottodokumentoijana. Luotamme siihen, että saamme tietoa nyt ja tulevaisuudessa sekä myös historiassa. Yle voisi avoimuudellaan uudistaa tapaa, jolla katsomme omaa lähihistoriaa. Olisi hienoa kokea ja nähdä Suomi ja suomalaiset vaikkapa avoimena timelinenä, jossa ajan suosituimmat ilmiöt kulttuurissa, politiikasa ja arjessa yleensä olisivat selattavissa ja ristiin linkitettyinä ja rikastettuina.
En usko kuitenkaan, että Yle pystyy tähän yksin. Tarvitaa tosiaan sitä avointa rajapintaa näihin Ylen arkistoihin ja myös innovatiivisia suomalaisia hyödyntämään tuota massiivista tietoläjää metadatoineen.
Anna kirjailijalle kynä ja paperia niin saat tarinan. Anna UI-suunnittelijalle sisältöä niin saat häneltä siihen käyttöliittymän. Anna kansalle käyttöliittymä sisältöineen niin kansa varmasti sen rikastaa kokemuksin ja näkemyksin.
La 11.02.2012 @ 16:55
Minua alkaa ottaa päähän, kun muutamissa YLE TV:n ohjelmissa jatkuvasti jankutetaan puhetta homoudesta. Kun nyt homoparit ovat julkisesti hyväksyttyjä, niin eikö tuo ikuinen puhe heistä ala olla jo yksityisyys suojalain vastaista?
Pe 17.02.2012 @ 09:33
Mikäli datajournalismi jatkaa vahvistumistaan, niin myös uutistuotannon luotettavuuden tae tulevaisuudessa on avoimuus, eli uutisten ja juttujen yhteydessä tulisi julkaista niiden taustalla olevat aineistot (esim. tutkimukset ja gallupit datana), jotta on mahdollisuus arvioida tulkintaprosessin onnistumista ja mahdollisia puutteita.