Ma 21.01.2013 @ 16:58Katri Olmo

Tekijänoikeusrakenteet muutostilassa

Kirjoittaja on Ylen lakiasiainjohtaja.

Tekijänoikeussopimukset ja mallit, joilla oikeuksista sovitaan, ovat muotoutuneet vuosikymmeniä sitten sellaisiksi kuin ne nyt ovat. Menneisyyden sopimuksissa toteutuu niin sanottu polkuriippuvuus, mikä tarkoittaa sitä, että aikanaan sovitut korvausrakenteet vaikuttavat ja rajoittavat niitä ratkaisuja, joita nyt voidaan tehdä. Eli käytännössä: uudet ratkaisut tehdään aina olemassa olevien sopimusrakenteiden päälle.

Hyvänä esimerkkinä tästä ovat musiikin välinekohtaiset korvaukset. Nykyisillä korvausmalleilla musiikista maksetaan television tai radion ensilähetyksessä aina 100 prosenttia. Täysi korvaus maksetaan kaikista seuraavista uusinnoista katsoja- tai kuulijamääristä riippumatta. Tämän lisäksi Yle Areenan palvelu perustuu erilliseen hinnastoon.

Miltä tämän sijaan kuulostaisi malli, jossa musiikin käyttämisestä maksettaisiin sen tavoittavuuden perusteella? Hinta määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon ohjelmalla on katsojia tai kuulijoita kuukauden aikana? Sillä ei olisi väliä, lähetetäänkö ohjelma 1 vai 100 kertaa televisiossa ja/tai radiossa ja/tai olisiko sisältö tuon ajan internetissä. Korvaus perustuisi sisällön tavoittavuuteen.

Yhteiskunta edellyttää, että Yle tuo arkistonsa suomalaisten saataville. Käytännössä tällä tarkoitetaan niitä ohjelmia, jotka Yle on tuottanut ja pääosin rahoittanut.

Arkistojen avaamista pyritään vauhdittamaan Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistelemalla tekijänoikeuslain muutoksella. Se oikeuttaisi tekijänoikeusjärjestön sopimaan Ylen kanssa ennen vuotta 2002 lähetettyjen ohjelmien välittämisestä yleisölle.

Vuoden 2002 jälkeen Ylen on pitänyt sopia nimenomaisesti arkistokäytöstä, kun esimerkiksi tuotantoyhtiöiden kanssa tehdään sopimuksia. Ylen tuottamissa ja pääosin rahoittamissa ohjelmissa on siis aina otettava huomioon arkistojen tarjoamisen velvoite. Arkisto-oikeuksista sopiminen nähdään helposti tulonmuodostus- tai resurssikysymyksenä. Ylen näkökulmasta kysymys on kuitenkin siitä, kuinka paljon hankitaan ja teetetään uutta sisältöä, ja mikä osa käytettävistä resursseista suunnataan arkistotarjontaan.

Uskon, että uuden tekeminen on tärkeä osa Ylen julkista palvelua ja se tuo uusia mahdollisuuksia sekä tekijöille että kumppaneille. Tämän olisi hyvä heijastua myös arkisto-oikeuksista maksettavissa korvauksissa.

Haasteita voimassa olevien sopimusmallien muuttamiselle asettavat kansainväliset ratkaisut, kansallinen lainsäädäntö sekä käytössä olevat sopimusmallit ja hintatariffit. Nämä kaikki luovat polun, jota on edettävä, ja jolta on vaikea poiketa. Oikeuttaako julkisen palvelun median tehtävä, rahoitusmalli ja näihin liittyvä palvelun erilaisuus poikkeamaan polulta?

Rakenteiden uudistaminen ei ole yksin Ylen vallassa, vaan muutos edellyttää yhteisymmärrystä Ylen tekijänoikeuskumppaneiden kanssa. Kaiken ”hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus”. On tahdon asia, löydämmekö mahdollisuuden ja uskallammeko ryhtyä toteuttamaan sitä.

7 kommenttia

Tärkeä aihe. Yksi asia mitä ei tässä mainittu on Areenan sisällön näkyvyys ulkomailla, joka nykyään expattina on mulle tärkeä. Onko mieltä että Uutisvuotoa ei voi näyttää ulkomaille, ja vain koska se perustuu lisenssoituun formaattiin. Varmaan suuri tulonmenetys alk. lisenssin omistajalle!

Tänään kerrottiin että Ruotsin SVTn kaikki kanavat ovat nähtävissä verkossa suorana helmikuun alusta. Miten kauan kestää ennen kun Suomessa päästään tähän ?

Inge, ehkä jo tänä vuonna, arvioi julkaisujohtaja Ismo Silvo.

"Rakenteiden uudistaminen ei ole yksin Ylen vallassa, vaan muutos edellyttää yhteisymmärrystä Ylen tekijänoikeuskumppaneiden kanssa. Kaiken ”hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus”. On tahdon asia, löydämmekö mahdollisuuden ja uskallammeko ryhtyä toteuttamaan sitä."
Ja tähänkö neuvostoaikaiset reliikit kuten Teosto, Gramex yms. mafiat suostuu? Ehdottomasti kyllä, jos korvaukset kymmenkertaistetaan.

Toivoisin myos, etta useammat Areenan ohjelmat ja erikoisesti suomalaiset ohjelmat nakyisivat
taalla ulkomailla.

Niin minäkin toivoisin, että puhtaasti suomalaiselle yleisölle tarkoitetut, suomenkieliseksi tuotut ohjelmat saisi katsoa Suomen ulkopuolella.

Mitä järkeä siinä on, ja mikä on sen hyöty kenelle tahansa, jos sellaiset ohjelmat ei saa maan rajojen ulkopuolella katsoa? Ei ranskalaiset, eikä australialaiset suomalaiskielisiä dokkareita katso, onko ne niille saatavissa vai ei...

Inge kirjoitti:

Tänään (22.1.-13) kerrottiin että Ruotsin SVTn kaikki kanavat ovat nähtävissä verkossa suorana helmikuun alusta.....

SVT:n sivulla http://www.svt.se/hjalp/ kerrotaan, että SVT:n kanavien todellakin suora nettikatselu on alkanut ruotsalaisissa IP-osoitteissa. Tämä merkitsee, että vain osa SVT Playn lähetyksiä on nähtävissä Ruotsin ulkopuolella. Mahtava suoritus ruotsalaisittain!

Lievää kateutta lisää se, että lähetyksissä on osittain valittavissa myös tarkempi resoluutio. Jo tähänkin asti on täällä Suomessa ollut SVT Playn Rapport 19:30 nähtävissä myös 720p-HD-resoluutiolla. Yle Areena on toistaiseksi vain 360p-lähetystä.

Avoin Yle

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu