Elämää laajakaistan puutteessa
Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.
Vuonna 2017 voimaantulevista tv-verkkotoimiluvista tehdään todennäköisesti päätökset 2014, tällä hallituskaudella ja nykylainsäädännön pohjalta. Maksu-tv-kanavatoimijat haluaisivat jatkaa DVB-T jakelulla vielä 2017 jälkeen. Asiasta käydään keskusteluja. Ylen kannalta riskinä on, että DVB-T ja DVB-T2 -rinnakkaislähetyksiä joudutaan jatkamaan vuoteen 2026 ja jopa sen yli.
Lähivuosina lähettäjät maksavat päällekkäisiä jakelukustannuksia tv-toiminnasta tv- ja laajakaistaverkoissa: DVB SD, DVB HD (T & T2), IP jakelu.
Television internetjakelun merkitys yleisöille
Rinnakkainen jakelutie palvelee niitä, joilla ei ole tv-vastaanotinlaitetta, niitä, jotka haluavat korvata toisen tai kolmannen tv-vastaanottimen kannettavalla tietokoneella tai tablet-laitteella ja liikkuvia käyttäjiä. Osin television kulutus on siirtynyt ei-lineaariseen kulutukseen erilaisten video on demand-palvelujen käyttöön.
Yhden tv-kanavan jakelukustannukset ovat lähettäjälle laajakaistaverkossa halvemmat kuin DVB-T-jakelussa silloin, kun kanavan keskimääräinen katselu on alle 45 min päivässä – eli jos kaikki Suomen yli 10-vuotiaat katsoisivat televisiokanavaa keskimäärin 45 min vuorokaudessa. (Jakelun hintatiedot on laskettu suoratoistojakelija Akamain hinta-arvion ja yleisradiojakelija Digitan C-muxin listahinnan perusteella.)
Laajakaistajakelu ei kuitenkaan tavoita kaikkia suomalaisia. Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta. Kotitalouksista 59 %:lla on kiinteä laajakaista. Miljoona kotitaloutta asuu kerrostaloalueilla ja niiden liepeillä. Heille nopea laajakaista on normaalia kiinteistötekniikkaa. 60 % kotitalouksista voi saada 25MB-laajakaistaliittymän, jolla taloudessa voidaan katsoa useita HD-tasoisia kanavia yhtaikaa (ks. kuva). Toisaalta 8 % ei saa lainkaan kiinteää laajakaistaa. Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuusalue supistuu merkittävästi nykyisestä noin 92 %:sta arviolta noin 80 %:iin kotitalouksista.
Monissa Euroopan maissa valmistellaan siirtymää radion digitaaliseen vastaanottoon DAB-verkossa. Suomessa ei, vaan meillä kyseinen radiotaajuusalue on tv:n käytössä.
Suomessa radio saattaa digitalisoitua mobiiliverkkojen kautta. Radiosisällöt ovat saatavissa digitaalisina verkossa jo nyt. Kaikki kotimaiset radiokanavat ovat kuunneltavissa suoratoistona. Puoli miljoonaa suomalaista (11 % kaikista yli 9-vuotiaista) kuuntelee radiota netin välityksellä viikoittain.
Ubiikkiyhteiskunta autoon
Mediasisällöt tuodaan autoon matkustajien henkilökohtaisten mobiilien laitteiden kautta (tableteista päällepuettavaan tekniikkaan kuten Google-laseihin). Palvelutieto (esim. reaaliaikainen sää- ja liikennetieto) tullee autojen tietokoneisiin osana älyliikenteen kehitystä. Tiedon avoin saatavuus mahdollistaa tietojen yhdisteltävyyden uusiksi palvelukokonaisuuksiksi.
Kysymys blogin lukijoille:
Toimivatko langalliset ja langattomat laajakaistapalvelut riitävän hyvin tv-ohjelmien ym. videosisältöjen käyttämiseksi?
PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013
PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013
9 kommenttia
Ti 18.06.2013 @ 23:37
Asun ison kaupungin vieressä. Keskustaan on 17 km. Kännykkään tulee heikko 2G – 3G:n kantama loppuu 50 metrin päässä taosta. Puhelut katkeilevat ja mitään ei kuulemma voi tehdä.
Netti on kupariverkkoa pitkin maksimissaan 8 megaa. Kuitu menisi parin kilometrin päässä, mutta naapurit eivät ole innostoneita kaivuuhommista - kuulemma langaton netti on jo parin vuoden päästä tooooosi nopea. Näkisi vain.
Ke 19.06.2013 @ 09:37
Voisiko ajatella systeemiä että porukat itse omatoimisesti kaivaisivat ja vetäisivät Kaapelit itse jonnekin keskukseen jossa ammattilainen kytkisi ne toimimaan. Kaapelijohto ei paljon maksa. Koko systeemistä tehdään tosi kalliita miljoonaprojektia joissa ihmiset maksavat itsensä kipeiksi. Voisi sitten omatoimisille antaa maksuvapaata vaikka pari vuotta jos niistä ylipäätään kuuluu rahastaa. Eikö YLE vastaa näkyvyydestä?
Ma 24.06.2013 @ 07:32
@Katvealueet:
Ehdottamasi kaltaisia valokuitukuituosuuskuntia on Suomessa useita kymmeniä (parisen sataa?). Osuuskuntakohtainen jäsenmäärä vaihtelee kymmenistä tuhansiin kotitalouksiin. Arvaan että osuuskunnissa lienee yhteensä 50 000 - 100 000 nopeaa laajakaistaliittymää. Liittymien kustannukset osuuskuntien jäsenille ovat pitkällä tähtäimellä matalammat kuin kaupallisten teleoperaattorien perimät maksut. Vaikka EU, valtio ja kunnat tukevat kuituosuuskuntia, niin alkuinvestointien kattamiseen kerättävät 1-2 tuhannen euron liittymismaksut ovat silti monin paikoin liittymisen esteenä.
Yleisradion velvollisuutena on tarjota sisältönsä (nettipalvelut, tv- ja radiokanavat) kaikkien saataville yhtäläisin ehdoin. Peruspalvelut tarjotaan maanpäällisissä tv- ja radioverkoissa, joilla on lähes täydellinen peitto (99,96% väestöstä). Ylen nettipalvelujen (Areena jne) merkitys käyttäjille kasvaa jatkuvasti. Ylen tavoitteena on huolehtia että Ylen sisällöt ovat todellisuudessa koko väestön saatavilla avoimessa internetissä ilman mitään laajakaistaoperaattorien perimiä lisämaksuja. Laajakaista- eli nettiliittymien käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin niin laajat, että Yleisradion rahoituksen puitteissa hoidettaviin tehtäviin ei kuuluu laajakaistaliittymien saatavuudesta huolehtiminen.
Ke 26.06.2013 @ 07:33
Asun Kellokoskella, suunnilleen Helsingin ja Lahden puolivälissä. Katselen tv:tä melkein pelkästään netin kautta. Käytän sekä kiinteää, että langatonta laajkaistaa. Välineinä pöytä pc, läppäri, tabletti ja kännykkäkin joskus. Kuuntelen myös nettiradiota näillä. Toimivuus varsin hyvä. Areenan kuvan laadussa olis joskus toivomisen varaa. Nettiradion kaikki kanavat eivät toimi/kuulu lainkaan. Olen melko tyytyväinen toimivuuteen. Tärkeä asia!
Pe 28.06.2013 @ 14:03
Voisiko ajatella systeemiä että porukat itse omatoimisesti kaivaisivat ja vetäisivät Kaapelit itse jonnekin keskukseen jossa ammattilainen kytkisi ne toimimaan
Periaatteessahan tämä on mahdollista ja näin tapahtuukin monessa paikassa. Ongelmina tai haasteina ovat palveluiden saaminen verkkoon, sillä valitettavasti pienien verkko-osuuskuntien on vaikeaa saada palveluita tai edes verkkoyhteyttä operaattoreilta. Lisäksi verkon omistajalla on paljon velvollisuuksia kuten kaapelinäytöt. Toimivia esimerkkejä toki on. Ei muuta kuin kasaamaan listaa halukkaista ja yhteys maakuntiin, joista jo monesta löytyy asiantuntemusta asioiden eteenpäin viemisestä.
Ma 01.07.2013 @ 18:50
Toimivia esimerkkejä toki on. Ei muuta kuin kasaamaan listaa halukkaista ja yhteys maakuntiin, joista jo monesta löytyy asiantuntemusta asioiden eteenpäin viemisestä.
Jep, aika monta toiminnassa olevaa löytyy google-haulla "verkko-osuuskunta"
Pe 05.07.2013 @ 07:31
Soneran KotiTVn asiakas, kaikki tv tulee ADSL- linjan kautta. Pääosin toimii hyvin, toimintavarmempi kuin antenni. Nopeus 24mb.
To 15.08.2013 @ 00:47
Mielenkiintoinen tieto, että tällä hetkellä 45 minsaa menis halvemmalla IP-verkossa. Töllötystä kun tapahtuu 183 minsaa päivässä. Jos kuvitellaan, että tietoliikenteen hinta puolittuu kolmen vuoden välein, niin jo 2019 IP-jakelu olis halvempaa. Ja vaikka katselumäärä hieman vielä nousisikin ja/tai tietoliikenteen hinta laskisi hitaammin, niin aivan varmaa on, että 2026 IP on DVB:tä halvempi.
Kokonaan toinen kysymys onkin miksi nämä olisivat toisiaan poissulkevia ja miksi se toinen vaihtoehto olisi vain täydellinen päällekkäisyys?
Ei tälläkään hetkellä kaikkia YLEn sisältöjä saa kaikilla tekniikoilla tai yhtä laadukkaasti. FM-taajuuksilla kuullaan eri radiota kuin DVB:llä tai netistä. Kaikilla käyttöjärjestelmillä kaikki sisältö ei toimi.
Mikä estäisi YLEä rationalisoimasta jakelukanavien käyttöä kohderyhmän ja yleisön mukaan?
Pidetään yksi sd-dvb-t-kanava toiminnassa vaikka alustavasti vuoteen 2050. Sinne laitetaan mummoja ja karavaanareita kiinnostavat sisällöt. Hd-sisällöt keskitetään lähiajoiksi t2-muksiin ja siirrytään vähitellen enemmän ja enemmän ip-jakeluun.
Eli siis sen lisäksi, että tarjotaan kaikille jotaan, niin tarjotaan jotaan kaikilla tekniikoilla. Täysin YLEn hengen mukaista ja hyvin tuunattuna vielä kustannustehokasta.
Sitten kun vielä joskus sais noi ip-lähetykset toimimaan varmasti myös pendolino-nopeuksissa ja fm-lähetykset korvattua dab:in uudella versiolla...
Pe 16.08.2013 @ 07:47
Toke, kiitos oivaltavista kommenteistasi. Olen samaa mieltä hintakehitysennusteestasi, sekä näkemyksestäsi internetin kehittymisestä tärkeimmäksi jakelutieksi.
Muutamia tausta-ajatuksia:
- Historiallinen lähtökohta tv- ja radiosisältöjen jakelussa ovat olleet lineaariset kanavat erillisissä tv- ja radioverkoissa. Nettipalvelujen kehitys alkoi täydentävänä, tv- ja radiosisältöjen ”uusintoja” julkaisevana kanavana. Historia ei määrää tulevaisuuttamme, mutta varsinkin laajassa ja monimutkaisessa julkaisu- ja jakelukokonaisuudessa suuret muutokset vaativat aina oman aikansa, ei vähiten yleisön käyttötottumusten ja teknisen varustuksen kannalta.
- ”kaikki sisällöt kaikissa kanavissa” –lähtökohta sopii hyvin Yle-lain meille asettamaan vaatimukseen ”.. jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.” (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380#L3P7) Sisältöjen eriyttäminen julkaisu- ja jakelukanavittain on mahdollista, mutta edellyttää harkintaa myös lakimääräisen velvollisuutemme täyttämisen suhteen.
Itse arvelen että pitkällä tähtäimellä internet kehittyy tärkeimmäksi ja lopulta ainoaksi julkaisukanavaksi. Julkaisemisen muodot monipuolistuvat edelleen lineaarisen ja VOD-/kirjastojulkaisemisen erilaisiksi muunnelmiksi. Julkaisujen käyttäjärajapinta muuttuu yhä henkilökohtaisemmaksi ja personoidummaksi. Tällä evoluutiopolulla näemme todennäköisesti myös lineaarijulkaisemisen kohdentamista nykyistä enemmän, juuri mainitsemasi FM vs. DVB-radioiden erilaisuuden tapaan. Pohdimme näitä kysymyksiä jatkuvasti ja yleisöpalaute on erittäin tervetullutta.
