Yle on uuden johtamisen edelläkävijä
Janne Yli-Ayhö on Ylen tuotantojohtaja.
Digitalisoituminen vaatii uudenlaista ketterää johtamista. Tärkeintä on selkeän vision ja tavoitteen luominen. Enää ei voi tehdä organisaatiolle tarkkaa toimintasuunnitelmaa, jonka mukaan budjettivuosi eletään. Johdon on synnytettävä tahtotila, jonka perusteella organisaatio voi suunnistaa eteenpäin.
Toiminnan ja tiedon läpinäkyvyys on toinen edellytys ketterälle johtamiselle. Tiedon pitää olla saatavilla – vieläpä mielellään visuaalisessa muodossa, jotta mahdollisimman moni pystyy hahmottamaan tehtävien asioiden kokonaisuuden. Tietoa tarvitsevat sekä johto että asiantuntijat. Visuaalisen kokonaiskuvan pitää kokoontua päivittäin.
Ketterää organisaatiota johdetaan keskeltä, osana verkostoa. Digitaalisessa maailmassa organisaatio ei nimittäin ole pyramidi vaan verkosto. Verkosto on sekä sisäinen että ulkoinen. Johdon pitää saada tämä kokonaisuus toimimaan ilman että itse puuttuu kaikkeen toimintaan. Langanpäät verkoston eri osista pitää sitoa yhteen.
Keskeltä johtaminen tarkoittaa myös sitä, että johtaja on organisaatiossa lähellä tekemistä ja perehtyy asioihin kuitenkaan puuttumatta yksityiskohtiin. Hyvä johtaja kysyy mielipiteitä ja näkemyksiä.
Toiminnan läpinäkyvyys korvaa kontrollin tarpeen, jolloin päätöksenteko viedään lähelle tekemistä, oikealle tasolle. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden motivaatio kasvaa, kun tieto kulkee, kun luottamus on vahva ja kun heillä on valtuudet edetä kohti yhteistä kirkasta tavoitetta.
Ketteriä toimintamalleja alettiin ottaa käyttöön Ylen internetin kehitystiimeissä jo kahdeksan vuotta sitten. Luonnollinen seuraava vaihe oli miettiä johtaminen ja päätöksenteko uusiksi. Toimintatavan kehittämisestä on otettu suunta kohti Ylen strategisia tavoitteita: tehokkaasti toimien, kumppanien kanssa ja verkko edellä.
Verkkokehityksen ketterä toimintamalli on omalta osaltaan kiihdyttänyt Ylen edelläkävijyyttä media-alalla ja luonut Yleen internet-yhtiön toiminta- ja johtamiskulttuuria. Turhat koordinoivat palaverit on lopetettu ja fokus on asiakasarvon tuottamisessa.
Seuraavaksi selvitämme, miten verkkopalveluiden kehittämisen ketterän johtamisen parhaat käytännöt voidaan ottaa käyttöön yhtiön muussakin johtamisessa. Muutoksen tahti on kiihtynyt, joten reagointikykyä tarvitaan kaikessa toiminnassa. Pilottina on Julkaisut-yksikön johtoryhmän työskentely. Muutoksen tekeminen ei ole helppoa. Ketterästi kokeilemalla pienin askelin löytyvät parhaimmat uudet ratkaisut.
3 kommenttia
Ke 28.10.2015 @ 23:31
"Hyvä johtaja kysyy mielipiteitä ja näkemyksiä." Niin, mutta keneltä? Talon ulkopuolisilta konsulteiltako, Yleisradion omien ammattilaisten sijaan? Ja voihan sitä kysyä muodon vuoksi, mutta jättää mielipiteet ja näkemykset huomiotta.
Miksi ette muuta yhtiön nimeäkin jo Suomen Yleisverkoksi, kun strategianne selkeästi näyttää jättävän perinteisen radion ja television lapsipuolen asemaan?Johan sieltä radiolta kuulemma tuhotaan musiikki- ja kuunnelmastudiotkin yhtiön 90-vuotisen historian "kunniaksi". Näin saatte karkoitettua yhtiöstä sivistyksen ja kulttuurin menemällä teknologia edellä - sisällöt unohtaen.
On itsestään selvyys, että hyvä johtaja kuuntelee ja huomioi mielipiteet, ei tällaista ketteryysjargonia tarvitsisi erikseen tuoda esiin. Toinen asia on, kuinka tuo toteutuu näinä pelollajohtamisen aikoina. Kun johtamiskulttuuri on vanhakantaista hierarkista ja jäyhän jäykkää epäkarismaattisen tönkköä ja insinöörivetoista teknokratiaa, ei siinä puheet ketteryyksistä auta. Huonolla "ulosanilla" varustetut, ilmaisutaidottomat insinöörin tankerot sen Nokiankin tuhosivat ja nyt on vuorossa Yleisradio. Luovan työn johtamisosaamisen pitäisi olla avainasemassa. Ihmiset ne sisällöt tekee, eivät ketterät mallit ja insinöörivetoisuus. Johtajan pitäisi ymmärtää mitä johtaa. Yleisradio ei ole Sonera, vaikka asiakaspalvelu yhtä huonoa onkin.
Su 01.11.2015 @ 19:32
Voisiko blogin kirjoittaja avata, mitä hän tällä mielikuvituksettomalla kirjoituksella tarkoittaa? Tekstissä sana ketterä toistui seitsemän kertaa. Herää kysymys, eikö yhdysvaltalaisten johtamisoppikirjojen sanalle agility löydy muuta vastinetta? Eikö johtajilla ole omia ajatuksia? Entisessä itänaapurissammekin oli verkostoja ja sangen ketteriä sellaisia. Jos tarkoittatte sähköisiä verkostoja, olisi sekin hyvä tuoda tekstissä esiin. Millä tavoin asemoitte itsenne mainitsemanne verkoston keskelle? Miten saatte johtamanne organisaation verkoston muotoon? Millä tavoin tämä kirjoituksenne koskettaa henkilöstöänne tai meitä Yleisradio-veron maksajia? Kuinka moni alaisistanne todella ymmärtää mitä tarkoitatte? Olemmeko me "asiakkaatkin" osa tätä verkostoa? Asiakaslähtöisyyden nimissä näin pitäisi olla. Kaikenkaikkiaan tekstistänne puuttuu konkretia, eikä digitaalistion osuus minulle aukea. Johdetaanko Yleisradiota nykyään siis erilaisten yhteisöpalvelujen, kuten Facebook tai Google+ kautta? Ja nämä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun valvomat välineet ovat osa johtamista ja strategiaa?
La 07.11.2015 @ 20:16
"" Turhat koordinoivat palaverit on lopetettu ja fokus on asiakasarvon tuottamisessa.""
ja tämä näkyy, tavaton mitä touhua, yksi avaa "live" artikkelin ja jakaa siihen kaikkien tuntemansa twiittejä, samaa juttua seuraa reilusti kymmenen toimittelijaa jne jne.. Todella ketterää, koska Ylellä olisi toki mahdollista panna sitä yhtä juttua vaikka sata toimittelijaa.
