Seuraava Yle

Kuva: Risto Kuulasmaa, Leap of Faith, 2010.

Paul Mason kirjoitti kesällä The Guardianissa jälkikapitalismista. Teksti auttoi jäsentämään maailman muutosta. Moni artikkelissa kuvailtu asia on juuri nyt käynnissä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Teksti esittelee jälkikapitalismin kolme muutosvoimaa: Tiedon ja informaation demokratisoituminen, uusi työ sekä jakamis- ja kierrätystalous. Muutosten moottorina toimivat ihmistä yhteiskunnan aktiivisena toimijana arvostavat arvot: läpinäkyvyys, sujuvuus ja luotettavuus.

Jälkikapitalismin vaikutukset näkyvät myös Ylen arjessa.

Tiedon ja informaation demokratisoituminen

Kuluttajat vaativat yhä enemmän omistajuutta sosiaalisesti tuotettuun tietoon ja ideoihinsa.

Yhteiskunnan ja julkishallinnon kehittäminen koetaan kansalaisvelvollisuutena. Suljettuja ympäristöjä halutaan avata yleisön ja yksityisten toimijoiden kehitettäväksi. 

Yle haluaa jatkaa dialogia avoimuuden linjalla yhdessä kumppanien kanssa. Kutsuimme keväällä sata asiantuntijaa pohtimaan Ylen tulevaisuutta PROPHECY-tapahtumassa. Siirryimme samoihin aikoihin API-rakenteisiin, jotka tarjoavat kehittäjille avoimen rajapinnan, jossa kuka tahansa voi koodata oman versionsa Yle Areenasta.

Syyskuussa käynnistimme yhteistyön Uutisluokan ja Triplet-applikaation välillä. Uusi palvelu kuratoi päivittäin Ylen uutissisältöjä kätevästi kaikille suomalaisille opettajille ylä- ja alakoulun opetusmateriaaliksi.

Kehityksen ja demokratisoitumisen rinnalle on nousemassa myös tummia pilviä. Nuorten median kulutus ja sisältöjen saavutettavuus uhkaavat eriarvoistua. Aiemmin vapaasti Youtubessa toimineen yhdysvaltalaisen Fullscreenin sisällöt siirtyivät syksyllä maksumuurin taakse. Tämä oli ennustettavissa. Trendi näyttää nyt siltä, että myös muita, aiemmin ilmaisia Youtuben sisältökokonaisuuksia on siirtymässä kuukausimaksun piiriin. Myös Netflix nosti uusien asiakkaiden hintoja.

Uudet hinnoittelut aiheuttavat perheissä painetta ostaa verkon maksullisia videopalveluja. Kaikilla ei ole varaa tähän. Ylen tehtävä on tavoittaa kaikki suomalaiset ja tarjota Yle-verolle vastinetta: kaikki Ylen julkaisemat sisällöt ovat myös jatkossa jokaisen suomalaisen löydettävissä.

Uusi mediatyö

Teollisen ajan loppusuoralla pitkät työurat sekä aikaan ja paikkaan sidottu, suorittava työ sekoittuvat uusiin työmuotoihin ja vapaa-ajan käsitteeseen. Automatisaatio muuttaa lopullisesti perinteisen työn käsitteitä ja työpaikkoja häviää robotisaation myötä. Karkeasti noin puolet perinteisten sanomalehtitalojen tuloksesta syntyy nyt digissä. Ennen televisioon ja printiin nojannut mainonta ja markkinointi on muuttunut dataohjautuvaksi ja automatisoiduksi. Medialukutaito ja selviytyminen sosiaalisissa medioissa ovat aikamme perustaitoja, jotka synnyttävät jatkuvasti uusia media-alan ammatteja ja ansaintamalleja.

Digitaalinen ympäristö luo tarpeita uudelle kompetenssille. Turvallisuushakuisuutta ja kollegoiden homogeenisyyttä täytyy rikkoa tietoisesti. Uudessa työssä onnistuminen vaatii jatkuvasti enemmän digitaalisuuteen syntyneiden nuorten ja kokeneemman polven yhteistyötä. Maailmalla yleinen ns. Reverse mentoring -toiminta on vihdoin rantautumassa Suomeen. Tässä mallissa oppiminen tapahtuu molempiin suuntiin nuorten ja senioreiden välillä.

Entä julkisen palvelun algoritmi? Ylessäkin muotoillaan uutta asiakaskokemusta data scientistien avulla. Tehtävänä on mm. muotoilla Yle Tunnuksen suositteluperusteista käyttäjäkokemusta, joka pitää huolen siitä, että itse optimoitua somekuplaa rikastetaan myös Ylen sivistävillä yllätyksillä.

Yle haluaa olla aloitteellinen toimija koko toimialan lähivuosina haastavassa muutoksessa, jossa virtuaalitodellisuus (VR, Virtual Reality) ja lisätty todellisuus (AR, Augmented Reality) muuttavat tarinankerrontaa ja median kulutustapoja.

Suuret teknologiayhtiöt lanseeraavat vuosina 2016 - 2017 useita virtuaalitodellisuuden kuluttajatuotteita, jotka muuttavat median kulutustapoja ja tarinankerrontaa. Pelkästään virtuaalitodellisuuden sisältömarkkinoiden arvon ennustetaan nousevan neljään miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä.

Piilaakso ja Hollywood ottavat nyt parhaillaan ensimmäisiä  tanssiaskeleitaan, ja on ilo nähdä myös Nokia mukana näissä karkeloissa.

Suomen Televisioakatemia valmistelee Ylen aloitteesta tapahtumallista koulutustapahtumaa marraskuulle, jossa voidaan tutustua yhdessä uusiin VR ja AR-teknologioihin koko toimialan voimin.

Jakamis- ja kierrätystalous

Yhteisölliset uudet tuotteet ja palvelut haastavat vallitsevia markkinoita, käytäntöjä ja vanhoja hierarkioita. Syntyy hyöty-yhteisöjä, joissa osaamista ja pääomaa jaetaan yhteisöllisten päämäärien saavuttamiseksi. Joukkorahoituksella on totuttu tekemään yksityisiä kulttuurisia sisältöjä, mutta rahoituskohteet laajenevat tulevaisuudessa myös kohti yhteiskunnallisia hankkeita.

Lokakuun lopussa käynnistyvä Yle FOLK on suomalaisten tekemiä videoita ja verkon sisältöjä kuratoiva Ylen uusi pavelu, joka myöntää pienrahoitusta suoraan tekijöille. Yle FOLKia valmistelee noin kahdensadan hengen harrastajista ja ammattilaisista koostuva yhteisö, jossa tekijät löytävät parhaillaan toisiaan tuleviin projekteihin.

Yhdessä tekemisen voima ilahduttaa: FOLKin tekijäyhteisössä pakolaistilannetta ruotiva toimittaja löysi työparikseen entuudestaan itselleen tuntemattoman videokuvaajan.  Kaksikymppinen kansalaisjournalisti on saanut mentorikseen Ylen kokeneen toimittajan. Marraskuussa nähdään lisää mistä on kyse.

Yhdessä kohti uutta

Uuden aikakauden voittajina selviytyvät ne, jotka uskaltavat tehdä tilaa uudelle vanhasta luopuen. Yhteiskunnan ja työpaikkojen dynamiikka muuttuu, julkiset palvelut ja instituutiot haastetaan uusiutumaan. Kokonaiset maat voivat nyt onnistua ketteryydellä: Islanti nousi takaisin jaloilleen ja Viron e-Estonia-hanke kerää huomiota.

Ensi vuonna 90 vuotta täyttävälle Ylelle sopii sekä aikaisen omaksujan, että edelläkävijän roolit: mukaudumme kontekstiin sopivaksi kumppaniksi ja esittelemme tulevaisuuden maailmoja yhteiskunnan hyväksi.

Risto Kuulasmaa on Yle TV ja Yle Areenan julkaisupäällikkö.