Ei suuruudenhullua, vaan reilua ja oikein
Pia Hagström on kehityspäällikkö Ylessä.
Ylen on viime aikoina toistuvasti arveltu pyrkivän mahdollisimman suuriin markkinaosuuksiin.
Näissä väitteissä suuruudenhulluudesta ei ole perää.
Keskustelussa on nimittäin sekoitettu kaksi eri asiaa: markkinaosuus ja tavoittavuus.
Käsitteet on nyt saatava ojennukseen, jotta tärkeää keskustelua julkisesta palvelusta voidaan jatkaa oikealta pohjalta.
Markkinaosuus eli osuus median parissa käytetystä ajasta kasvaa, kun yksi Yleä rakastava aloittaa Ylen aamu-tv:llä, seuraa sitten koko päivän Radio Suomea ja surffailee illalla Yle TV1:n ja Yle Teeman välillä. Tuloksena puoli vuorokautta Ylen parissa.
Tässä on kuitenkin tavoitettu vain yksi ihminen.
Tavoittavuus kasvaa, kun kymmenen erilaista ihmistä viettää Ylen eri sisältöjen parissa verkossa, radiossa ja televisiossa vaikkapa puoli tuntia kukin. Yhteensä viisi tuntia Yleä. Vähemmän aikaa, siis pienempi markkinaosuus. Silti suurempi tavoittavuus: kymmenen ihmistä.
Koska kaikki maksavat Ylen toiminnasta, on reilua ja oikein, että Yle tarjoaa jokaiselle jotakin häntä kiinnostavaa sisältöä. Tässä onnistumista mittaamme juuri tavoittavuudella.
Tavoittavuus on ollut jo vuosia Ylen keskeisin strateginen päämäärä. Olemme muotoilleet sen seuraavasti (luvut koskevat yli 15-vuotiaita):
- 100: Jokainen suomalainen (100 prosenttia) käyttää Ylen palvelua edes kerran vuoden aikana. Tämän päämäärän olemme saavuttaneet.
- 90: Lähes jokainen suomalainen (90 prosenttia) pitää jotakin Ylen palvelua kiinnostavana. Emme ole saavuttaneet päämäärää. Tulos oli viime syksynä 77 prosenttia.
- 80: Neljä viidestä suomalaisesta (80 prosenttia) käyttää jotakin Ylen palvelua päivittäin. Tätä on todella vaikea saavuttaa. Ylen palveluja käyttää nyt joka päivä 73 prosenttia suomalaisista.
Seuraamme toki, kuten koko muukin media-ala, esimerkiksi Finnpanelin mittaamia televisionkatselun tai radionkuuntelun markkinaosuuksia. Teemme tämän ymmärtääksemme, mitä alalla tapahtuu. Olemme kuitenkin kauan sitten luopuneet markkinaosuuksista toiminnan tai menestyksen mittareina.
Me ihmiset olemme niin erilaisia, että minun lempparini on sinun suuri inhokkisi. Jokaisen palveleminen tarkoittaakin todella laajaa kirjoa sisältöjä. Siksi teemme yhä enemmän sisältöjä pienille yleisöille ja yhä vähemmän varmoja menestystuotteita massoille. Tästä seuraa lähes vääjäämättä Ylen markkinaosuuden pieneneminen.
Oiva esimerkki tästä on Yle TV2 -kanavan profilointi uudelleen muutama vuosi sitten. Kanavan markkinaosuus on muutoksen jälkeen pudonnut, kun entiset yleisöt vaihtoivat muualle. Olemme kuitenkin onnistuneet tavoittamaan uusia yleisöjä, sellaisia, joita aiemmin palvelimme huonosti tai suorastaan laiminlöimme.
Yle haluaa palvella suomalaisia yhä tasapuolisemmin. Siksi tavoittavuus on strateginen päämäärämme. Markkinaosuus ei ole.
16 kommenttia
Pe 06.02.2015 @ 20:02
Jos omistaisin Suomen sähköverkot ja tuotannon ja asettaisin tavoitteeksi että 95% suomalaisista käyttäisi sähköä niin voisin yllätys yllätys todeta että lähes 100% käyttää sähköä ja esittää tämän onnistumisena.
Päätelmä tästä on tietenkin että koska käyttöaste on näin hyvä niin parempaa vaihtoehtoa ei ole ja asiakkat ovat tyytyväisiä. Ja helmenä, myymäni sähkö on taidolla ja kustannustehokkaasti tuotettu.
La 07.02.2015 @ 16:05
Jos omistaisin Suomen sähköverkot ja tuotannon ja asettaisin tavoitteeksi että 95% suomalaisista käyttäisi sähköä niin voisin yllätys yllätys todeta että lähes 100% käyttää sähköä ja esittää tämän onnistumisena.
Päätelmä tästä on tietenkin että koska käyttöaste on näin hyvä niin parempaa vaihtoehtoa ei ole ja asiakkat ovat tyytyväisiä. Ja helmenä, myymäni sähkö on taidolla ja kustannustehokkaasti tuotettu.
Sinun mallissasi ei ole vaihtoehtoja, mutta media-ala on toisenlainen. Siellä ei nykymaailmassa ole monopolia vaan paljon vaihtoehtoja. Kaupallisten kanavien monipuolisuus on kokonaan toinen asia: jos tarjolla on tuhat kaupallista kanavaa samaa tavaraa, se ei ole kovin monipuolista. Onneksi on Yle.
La 07.02.2015 @ 20:26
"Koska kaikki maksavat Ylen toiminnasta, on reilua ja oikein, että Yle tarjoaa jokaiselle jotakin häntä kiinnostavaa sisältöä. Tässä onnistumista mittaamme juuri tavoittavuudella.", pohtii Pia Hagström.
Tässä Pia Hagström sekoittaa kaksi asiaa; kiinnostavuus ja tavoittavuus. Jälkimmäinen ei ole edellisen mitta. Koska päämääränä ei edes ole tavoittaa 100%, ei myöskään reiluudesta ja oikeudesta voi puhua.
On reilua ja oikein, että asiakas maksaa valitsemistaan palveluista vapaaehtoisesti. On reilua ja oikein, että kaikki yritykset toimivat samoilla ehdoilla. Tästä Pia Hagström ei manitse mitään. Muuten hän on väärässä.
La 07.02.2015 @ 20:26
Otteita mainoskanavien monipuolisesta ohjelmistosta: Sinusta on tullut pullukka, minusta on tullut pullukka, kaikki pullukat, Keittiö remontin tarpeessa, Ruotsalainen keittiö remontin tarpeessa, Keittiö joka remontoitiin Abu dabidissa, Kaikki keittiöremonttini, Keittiöt jotka remontoin, Hullut keittiöt, Hurjat keittiöt, Hurjat eteiskeittokomerot, Remontit vailla järkeä, Järkevät remontit, Kaikki elämäni remontit, Remontti kasari kädessä.... Onneksi on YLE.
Jos omistaisin Suomen sähköverkot ja tuotannon ja asettaisin tavoitteeksi että 95% suomalaisista käyttäisi sähköä niin voisin yllätys yllätys todeta että lähes 100% käyttää sähköä ja esittää tämän onnistumisena.
Päätelmä tästä on tietenkin että koska käyttöaste on näin hyvä niin parempaa vaihtoehtoa ei ole ja asiakkat ovat tyytyväisiä. Ja helmenä, myymäni sähkö on taidolla ja kustannustehokkaasti tuotettu.
Sinun mallissasi ei ole vaihtoehtoja, mutta media-ala on toisenlainen. Siellä ei nykymaailmassa ole monopolia vaan paljon vaihtoehtoja. Kaupallisten kanavien monipuolisuus on kokonaan toinen asia: jos tarjolla on tuhat kaupallista kanavaa samaa tavaraa, se ei ole kovin monipuolista. Onneksi on Yle.
Su 08.02.2015 @ 13:01
Kun joutuu jatkuvasti selittämään, miksi kaikki onkin reilua ja oikein niin silloin kaikki ei ole reilua ja oikein, koska on olemassa joukko ihmisiä joiden mielestä näin ei ole.
Ma 09.02.2015 @ 09:26
"Koska kaikki maksavat Ylen toiminnasta, on reilua ja oikein, että Yle tarjoaa jokaiselle jotakin häntä kiinnostavaa sisältöä. Tässä onnistumista mittaamme juuri tavoittavuudella.", pohtii Pia Hagström.
Tässä Pia Hagström sekoittaa kaksi asiaa; kiinnostavuus ja tavoittavuus. Jälkimmäinen ei ole edellisen mitta. Koska päämääränä ei edes ole tavoittaa 100%, ei myöskään reiluudesta ja oikeudesta voi puhua.
On reilua ja oikein, että asiakas maksaa valitsemistaan palveluista vapaaehtoisesti. On reilua ja oikein, että kaikki yritykset toimivat samoilla ehdoilla. Tästä Pia Hagström ei manitse mitään. Muuten hän on väärässä.
Kyllä kiinnostavuudella ja tavoittavuudella tietty suhde on, vaikka Ove ei sitä haluakaan nähdä. Tavoittavuushan perustuu siihen, että minä haluan käyttää aikaani juuri tämän tietyn sisällön parissa ja valitsen sen kaiken muun sisällön joukosta. Valintaperuste on hyvin usein juuri kiinnostavuus, ei suinkaan pakko, velvollisuus tai mikään muukaan epämieluisa motiivi. Näin ainakin minun kohdallani.
Ma 09.02.2015 @ 10:49
Kiitos kommenteistanne!
Täydennän muutamalla huomiolla.
Ajattelemme Ylessä tosiaan niin, että kiinnostavuus johtaa jonkinlaiseen ajankäyttöön kyseisen sisällön parissa.
Toki mittaamme erikseen myös kiinnostavuutta. Tavoitteemme on, että 90 prosenttia suomalaisista pitää jotakin sisältöämme kiinnostavana.
Mitä vapaaehtoiseen maksamiseen tulee, se on tietenkin isompi kysymys yhteiskunnassa. Me suomalaiset olemme halunneet järjestää monet palvelut yhdessä maksetuista varoista: teitä, koulutusta, terveydenhuoltoa... Nämä julkiset palvelut ovat kaikkien käytettävissä, joskin vain osa niitä tietyllä ajanhetkellä käyttää.
Suomalaiset ovat halunneet myös vahvan julkisen palvelun median.
Tokikaan ihan joka iikka ei ole samaa mieltä, mutta kuitenkin niin moni, että kansalaisten valitsema eduskunta vastikään vahvisti muutokset rahoitukseen ja Yleä säätelevään lakiin.
Näitä päätöksiä edelsi vuosien pituinen, laaja keskustelu, jossa tulivat esille monet eri näkökulmat, myös tämä "maksetaan vain käytöstä" -vinkkeli.
Ma 09.02.2015 @ 14:18
Kiitos kommenteistanne!
Täydennän muutamalla huomiolla.
Ajattelemme Ylessä tosiaan niin, että kiinnostavuus johtaa jonkinlaiseen ajankäyttöön kyseisen sisällön parissa.
Toki mittaamme erikseen myös kiinnostavuutta. Tavoitteemme on, että 90 prosenttia suomalaisista pitää jotakin sisältöämme kiinnostavana.
Mitä vapaaehtoiseen maksamiseen tulee, se on tietenkin isompi kysymys yhteiskunnassa. Me suomalaiset olemme halunneet järjestää monet palvelut yhdessä maksetuista varoista: teitä, koulutusta, terveydenhuoltoa... Nämä julkiset palvelut ovat kaikkien käytettävissä, joskin vain osa niitä tietyllä ajanhetkellä käyttää.
Suomalaiset ovat halunneet myös vahvan julkisen palvelun median.
Tokikaan ihan joka iikka ei ole samaa mieltä, mutta kuitenkin niin moni, että kansalaisten valitsema eduskunta vastikään vahvisti muutokset rahoitukseen ja Yleä säätelevään lakiin.Näitä päätöksiä edelsi vuosien pituinen, laaja keskustelu, jossa tulivat esille monet eri näkökulmat, myös tämä "maksetaan vain käytöstä" -vinkkeli.
Jos on reilua ja oikein, että Yle tarjoaa jokaiselle jotakin häntä kiinnostavaa, on merkillistä laittaa tavoitteeksi 90% suomalaisista.
Käsitteet oli saatava ojennukseen. Silloin on syytä miettiä mitä merkitsee annettu prosentuaalinen reiluus. Reilua ja oikein on, että säännöt ovat samat kaikilla toimijoilla. Se, että julkiset palvelut tarjoavat jotakin mitataan käsitteillä hyvä-huono.
Ma 09.02.2015 @ 19:25
Olisi mielenkiintoista nähdä kokous missä näitä arvoja ja mittareita kehitellään.
Mistä nämä on oikein repäisty. Kun näitä aukoo ei löydy mitään kiinnekohtaa mihinkään. Ei voi edes sanoa että kuulostaa hyvältä.
Avataanpa asiaa vähän:
”100: Jokainen suomalainen (100 prosenttia) käyttää Ylen palvelua edes kerran vuoden aikana. Tämän päämäärän olemme saavuttaneet.”
Mistä tämä kertoo tai mitä on saavutettu? Ei mistään ei mitään (mummo oli naapurissa kylässä ja katsoi uutiset) sata täynnä ???
”90: Lähes jokainen suomalainen (90 prosenttia) pitää jotakin Ylen palvelua kiinnostavana. Emme ole saavuttaneet päämäärää. Tulos oli viime syksynä 77 prosenttia.”
Poistetaan esim. jääkiekko ja uutiset. Mitä mielenkiintoista jää ja mikä olisi tulos prosentteina 2?
77% tulos on todellisuudessa aivan surkea! kärjistetysti 95% lähetyksistä olisi sellaista mikä ei kiinnosta suomalaisia.
”80: Neljä viidestä suomalaisesta (80 prosenttia) käyttää jotakin Ylen palvelua päivittäin. Tätä on todella vaikea saavuttaa. Ylen palveluja käyttää nyt joka päivä 73 prosenttia suomalaisista.”
Katson televisiota, kuuntelen radiota tai surfaan netissä varmasti törmään ylen tuotantoon joka päivä, ylen nykyinen koko varmistaa tämän mutta kuinka kauan. Oleellisempaa kuin todeta että joku kävi minun nettisivullani on todeta mitä ympärillä todella tapahtuu. Mutta se juna meni jo.
”Olemme kuitenkin kauan sitten luopuneet markkinaosuuksista toiminnan tai menestyksen mittareina”.
Yle:llä onkin kehitetty aivan omat mittarit. Naapurissa tehtiin aikanaan aivan samoin.
Tietyissä organisaatioissa pitää olla poliittisesti korrekti, keltään saa vaatia mitään eikä missään tapauksessa tarttua epäkohtiin, näin edetään uralla. Ja tulos on tässä.
Onko ylen johto oikeasti näin heikkolahjaista mitä nämä blogit kertovat?
Toivoisin että yle pysyy hengissä mutta epäilen pahasti koska markkinaosuus (jolla todellisessa maailmassa on merkitystä) pienenee.
Panostus marginaaliryhmiin yhdessä tuotannon huonon laadun kanssa, suuri yleisö äänestää jaloillaan.
Ti 10.02.2015 @ 15:03
Samaa mieltä nimimerkki mittarin kanssa Ylen mittareista.
”100: Jokainen suomalainen (100 prosenttia) käyttää Ylen palvelua edes kerran vuoden aikana. Tämän päämäärän olemme saavuttaneet.”
Sisältääkö 100 % kaikki suomalaiset, vauvasta vaariin? Kuinka vastasyntynyt käyttää Ylen palvelua?
Yle on tosiaan kehitellyt omat mittarinsa, joiden tulokset ovat jo ennalta tiedossa.
Ke 11.02.2015 @ 10:47
Samaa mieltä nimimerkki mittarin kanssa Ylen mittareista.
”100: Jokainen suomalainen (100 prosenttia) käyttää Ylen palvelua edes kerran vuoden aikana. Tämän päämäärän olemme saavuttaneet.”
Sisältääkö 100 % kaikki suomalaiset, vauvasta vaariin? Kuinka vastasyntynyt käyttää Ylen palvelua?
Yle on tosiaan kehitellyt omat mittarinsa, joiden tulokset ovat jo ennalta tiedossa.
Samoin uuden kielen, esim. sanat reilua, oikein ja tasapuolinen ovat saaneet uuden merkityksen.
To 12.02.2015 @ 13:54
Onko reilua, että ylellä harjoittelijoiden palkat riippuvat siitä oletko harjoittelijana svenskaylen vai ylefin puolella?
Yle voi olla reilu ja oikeudenmukainen 5% mielestä, 90% mielestä ylessä ei ole mitään reilua ja oikeudenmukaista.
Pe 13.02.2015 @ 10:59
Harjoittelijoiden palkka-asiassa noudatamme samoja sopimuksia ja käytäntöjä koko Ylessä. Organisaatiosta riippumatta.
Pe 13.02.2015 @ 11:42
Harjoittelijoiden palkka-asiassa noudatamme samoja sopimuksia ja käytäntöjä koko Ylessä. Organisaatiosta riippumatta.
660 € harjoittelijoille yle.fin puolella, svenskaylellä palkka määräytyy kokemuksen mukaan. Yle.fin puolella kyse pakollisesta harjoittelusta. Vaikea uskoa, että svenskaylen harjoittelioiden palkat ovat 660 €.
La 28.02.2015 @ 01:25
Mistä näitä juttuja tulee.....
Aivan pelkkää sanahelinää, jargonia, potaskaa.
Tehkää siellä Ylessä kunnon ohjelmia ja pistäkää katsojat päättämään onko hyvä vai huono.
Tavoittavuus? Kyllä ylevero sen tekee...
Tasapuolisuus? Ei todellakaan teidän reseptillä, eikä koskaan..
Kadottakaa meidät tunnolliset veronmaksajat ja uskolliset katselijat.
Vai onko niin, että me emme teille enää kelpaa? Liian vanhanaikaisia, vanhoja, jopa muutosvastarintaisia? Jospa kyse onkin kokemuksen tuomasta viisaudesta, joka on opettanut välttämään "helppoheikkejä" ja näkemään ne "keisarin uudet vaatteet"...
Ma 09.03.2015 @ 00:17
Yleverolla noin 140 €/v saa käyttöönsä yleltä radiokanavat, tv-kanavat, areenan 24/7. Autolla-ajokilpailujen katsomisesta kerran kuussa joudut pulittamaan enemmän. Mainosrahoitteiset asiat "leivotaan" tuotteiden hintaan, siihen et pysty vaikuttamaan, valitettavasti.