Miksi ryhtyä Ylen hallituksen puheenjohtajaksi?
Thomas Wilhelmsson on Helsingin yliopiston kansleri ja Ylen hallituksen uusi puheenjohtaja.
Moni on kysynyt, miksi Helsingin yliopiston kanslerina ryhdyin Ylen hallituksen puheenjohtajaksi. Miksi vastasin myöntävästi, kun hallintoneuvoston puheenjohtaja marraskuussa soitti kysyäkseen suostumustani? Miksi en edes epäröinyt, vaikka hallintoneuvoston työvaliokunnan tarjous tuli täysin pyytämättä ja yllättäen?
Kysymyksiin on helppo antaa lyhyt vastaus.
On ilo lähteä mukaan Ylen toimintaan, koska Yle on perustaltaan hyvä yhtiö, jolla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.
Kukapa ei haluaisi olla mukana tukemassa kansanvaltaa, luomassa kotimaista kulttuuria, tarjoamassa sivistystä ja tasa-arvoa, palvelemassa vähemmistöjä ja eri kieliryhmiä sekä edistämässä suvaitsevaisuutta ja kulttuurien vuorovaikutusta. Näin yleisradiolaki on määritellyt Ylen tehtävän.
Tutut arvot ja tavoitteet
Yliopiston kanslerin tehtävänä on puolustaa tieteitä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta eli laajassa mielessä sivistystä. Ylen hallituksen puheenjohtajuus tuntui minusta varsin luontevalta. Yhteiskunnan kahdella keskeisellä julkisella sivistysinstituutiolla, Ylellä ja yliopistolla, näytti olevan paljon yhteistä.
Kun tutustuin Ylen strategiaan, tunne ainakin osin yhteneväisestä matkan määränpäästä vahvistui. Ylen missiossa painotetaan yhtiön yhteiskunnallista merkitystä. Yle kertoo vahvistavansa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä. Visiossa korostetaan laatua. Yle lupaa tehdä maailmanluokan julkista palvelua.
Helsingin yliopiston strategiassa samat tavoitteet on kuvattu otsikolla ”huipulle ja yhteiskuntaan”. Myös Helsingin yliopisto painottaa missiossaan yhteiskuntaa ja sen tavoitteena on olla Suomen monipuolisin tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio. Ja visiossa seuraa yliopistollakin laatutavoite: yliopisto haluaa lujittaa asemaansa maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa. Tuntuuko tutulta?
Ylen arvotkaan eivät tunnu yliopistolaiselle vierailta. Luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen ovat hyvin samansuuntaisia kuin yliopiston arvokatalogi.
Vaikka Ylen ja yliopiston tavoitteisto ja arvoperusta ovat samansuuntaiset, ovat toimintaympäristö, kohdeyleisöt, toiminnan aikaperspektiivi ja toiminnan infrastruktuuri hyvin erilaisia. Vertailu yliopistoon osoittaa vain, miksi minun on helppo sitoutua Ylen peruseetokseen: sivistyksen tukemiseen, julkisena palveluna ja mahdollisimman laadukkaasti.
Luovan työn johtamista
Yleä on johdettava tavalla, joka sopii Ylen toiminnan luonteeseen.
Ylen kaltaiseen yritykseen liittyvät johtamishaasteet ovat tuttuja suurissa luovissa organisaatioissa työskennelleille. Miten johtaa luovaa taloa kohti yhteisiä strategisia tavoitteita siten, että ihmisten omaehtoinen luovuus kasvaa? Miten tehdä isossa yrityksessä päätöksiä tarvittaessa nopeasti, joustavasti ja luovasti?
Julkisrahoitteisen organisaation kestohaaste on oman toiminnan asemoiminen kentällä, jolla on myös kaupallisia yrityksiä. Kaupalliset kokevat, että julkinen palvelu vääristää kilpailua ja on uhka niiden omalle menestymiselle, kuten ajankohtainen keskustelu Ylen tehtävän rajaamisesta osoittaa.
On tärkeää, että Yle suoriutuu tehtävistään siten, että vaikutukset kaupallisten toimijoiden asemaan ovat mahdollisimman vähäisiä. Ja tätähän jo lainkin mukaisesti arvioidaan.
Tärkeintä on kuitenkin huolehtia hyvin kansanvaltaa, kulttuuria ja sivistystä tukevasta perustehtävästä. Yle onnistuu tässä tehtävässä vain olemalla koko kansan tavoitettavissa ja siellä, missä kansa on. Niinpä Ylen on oltava verkossa. Ylen tulee voida palvella myös viihteellä ja viihteellisesti, sillä naurua ei voi kieltää. Vain näin Yle voi tehtävänsä mukaisesti vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.
10 kommenttia
To 05.02.2015 @ 20:55
Voi mitä jeesustelua ja liturgiaa, uran voi tehdä kuluttamalla verovaroja.
Mielenkiinnolla odotan miten ylen toimintaa tehostetaan. Uskoisin tietäväni mistä ei leikata.
Pe 06.02.2015 @ 10:27
>> kuluttamalla verovaroja.
Suomen koulutusjärjestelmä, sen osana yliopistot, tuottaa talouselämän rattaisiin sitä osaamista, jota yritykset omalla kekseliäisyydellään jalostavat lisäarvoksi ja lopun pitäen kasvuksi kansantalouteen.
Verorahoilla kustannetaan tasa-arvoinen mahdollisuus jokaiselle nuorelle, joka osoittaa siihen kykyjä, kouluttaa itseään omaksi ja yhteiskunnan eduksi. Maksan tästä mielelläni veroa että meillä näin on asiat järjestetty.
Pe 06.02.2015 @ 12:16
Voi mitä jeesustelua ja liturgiaa, uran voi tehdä kuluttamalla verovaroja.
Mielenkiinnolla odotan miten ylen toimintaa tehostetaan. Uskoisin tietäväni mistä ei leikata.
Vegalla oli haastattelu, olet oikeassa, luvattiin, ettei leikata sieltä mistä uskot tietäväsi, ettei leikata.
Pe 06.02.2015 @ 21:46
Yliopistoihin päätyy kirjaviisaita jotka arjessa ja todellisuudessa ei pärjää. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (omaavat usein kokemusta ulkomaisista opinahjosta)
Nollatutkimuksia pilvin pimein. Perusopetuskin on korkealla tasolla vain sen takia että opettajiksi valikoituu älykkäitä ihmisiä ei siksi että yliopisto-opetus olisi korkeatasoista.
La 07.02.2015 @ 00:17
Yliopistoihin päätyy kirjaviisaita jotka arjessa ja todellisuudessa ei pärjää. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (omaavat usein kokemusta ulkomaisista opinahjosta)
Nollatutkimuksia pilvin pimein. Perusopetuskin on korkealla tasolla vain sen takia että opettajiksi valikoituu älykkäitä ihmisiä ei siksi että yliopisto-opetus olisi korkeatasoista.
Tulkitse assistentin negatiivisen, ajattelemattoman kommmentin kateudeksi yliopistokoulutuksen puutteeksi.
La 07.02.2015 @ 12:18
kait siihen vaikutti tehtävästä maksettava sievoinen palkkioki
La 07.02.2015 @ 16:08
Voi mitä jeesustelua ja liturgiaa, uran voi tehdä kuluttamalla verovaroja.
Mielenkiinnolla odotan miten ylen toimintaa tehostetaan. Uskoisin tietäväni mistä ei leikata.
Sanoisin jeesusteluksi sitä, että populistit rääkyvät verovarojen käytöstä. Opettajat ja poliisit sekä sotilaatkin "kuluttavat verovaroja" koko uransa. Meillä on hyvä olla poliisi, Yle ja koulut. Se takaa suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuuden.
Ilman omaa armeijaa Suomessa olisi kohta jonkun muun maan armeija. Ilman Yleä katsoisimme pääasiassa muunmaalaisia ohjelmia ja kalliimmalla. Siksi tarvitaan Yleä ja armeijaa.
Su 01.03.2015 @ 18:29
Voi mitä jeesustelua ja liturgiaa, uran voi tehdä kuluttamalla verovaroja.
Mielenkiinnolla odotan miten ylen toimintaa tehostetaan. Uskoisin tietäväni mistä ei leikata.
Sanoisin jeesusteluksi sitä, että populistit rääkyvät verovarojen käytöstä. Opettajat ja poliisit sekä sotilaatkin "kuluttavat verovaroja" koko uransa. Meillä on hyvä olla poliisi, Yle ja koulut. Se takaa suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuuden.
Ilman omaa armeijaa Suomessa olisi kohta jonkun muun maan armeija. Ilman Yleä katsoisimme pääasiassa muunmaalaisia ohjelmia ja kalliimmalla. Siksi tarvitaan Yleä ja armeijaa.
Niinhän me nytkin teemme, hyvin vähän uutta suomenkielistä uutta ohjelmaa saamme 500000miljoonalla. Kun saamme ovat lähinnä tositeevee tyyppistä. Jos haluaa lukea korkeatasoisia juttuja mediassa tai saada uskottavia uutisia, pitää siirtyä kaupalliselle puolelle. Yle kilpailee kaupallisten kanavien kanssa tositeevee rintamalla, ja urheilussa, ei muualla.
Joten mitään vahinkoa ei tapahdu, vaikka yle lopettettaisiinkin. Yle ei takaa suomalaisen yhteiskunnan jatkumista, vaan suomenkielisen suomen hajoamisen ja katoamisen maailmankartalta.
Se on ylen strategia, toivottavasti armejalla ei ole samaa strategiaa.
To 28.05.2015 @ 19:27
Arvoisa ja kunnioitettu herra Thomas Wilhelmsson,
Haluaisimme saada vastauksenne seuraavaan kysymykseen:
Miksi taivuitte Yleisradion hallituksen kokouksessa 1.4.2015 toimitusjohtaja Lauri Kivisen vaatimukseen siitä, että Ylen on rakennettava uudet kuunnelmastudiot ja luovuttava Radiotalon Suurtuotantosiivessä, jossa täysin käyttökelpoiset ja kansainvälisellä mittapuulla erinomaiset tilat sijaitsevat?
Ja millä perusteella päätitte, että Yleisradio voi luopua arvokkaista musiikkistudioistaan, erityisesti Suomen ainoasta klassisen musiikin studiosta? Kukaan ei ole kyennyt esittämään laskelmaa, jossa Yleisradiolle Suurtuotantosiivestä luopumisesta koituisi säästöä - päin vastoin.
Toivoisimme saavamme Teiltä, puheenjohtaja Wilhemsson näihin monia, niin Yleisradion sisällä kuin ulkopuolella askarruttaviin kysymyksiin vihdoin vastauksen. Siis rehellisen ja totuuden mukaisen vastauksen.
Tiedämme, että vuosi sitten Lauri Kivinen kertoi Suurtuotantosiiven olevan käytössä vuoteen 2020 saakka. Mutta edelleenkään perustelua tälle takinkäännölle ei ole kerrottu.
Lisäksi, jos teillä on mahdollisuus päästä Yleisradion sisäiseen verkkoon, katsokaa sieltä Ylen henkilökunnalle järjestetty keskustelutilaisuus Ylen musiikki- ja kuunnelmatuotantojen tulevaisuudesta 17.4.2015. Se osoittaa Teille konkreettisesti tuotannonjohtaja Janne Yli-Äyhön asiantuntemuksen tason asiassa. Henkilöstön kuuleminen asiassa on täysin muodollista, eikä mielipiteillä ole todellista merkitystä.
Pe 29.05.2015 @ 00:06
Arvoisa ja kunnioitettu herra Thomas Wilhelmsson,
Haluaisimme saada vastauksenne seuraavaan kysymykseen:
Miksi taivuitte Yleisradion hallituksen kokouksessa 1.4.2015 toimitusjohtaja Lauri Kivisen vaatimukseen siitä, että Ylen on rakennettava uudet kuunnelmastudiot ja luovuttava Radiotalon Suurtuotantosiivessä, jossa täysin käyttökelpoiset ja kansainvälisellä mittapuulla erinomaiset tilat sijaitsevat?
Ja millä perusteella päätitte, että Yleisradio voi luopua arvokkaista musiikkistudioistaan, erityisesti Suomen ainoasta klassisen musiikin studiosta? Kukaan ei ole kyennyt esittämään laskelmaa, jossa Yleisradiolle Suurtuotantosiivestä luopumisesta koituisi säästöä - päin vastoin.
Toivoisimme saavamme Teiltä, puheenjohtaja Wilhemsson näihin monia, niin Yleisradion sisällä kuin ulkopuolella askarruttaviin kysymyksiin vihdoin vastauksen. Siis rehellisen ja totuuden mukaisen vastauksen.
Tiedämme, että vuosi sitten Lauri Kivinen kertoi Suurtuotantosiiven olevan käytössä vuoteen 2020 saakka. Mutta edelleenkään perustelua tälle takinkäännölle ei ole kerrottu.
Lisäksi, jos teillä on mahdollisuus päästä Yleisradion sisäiseen verkkoon, katsokaa sieltä Ylen henkilökunnalle järjestetty keskustelutilaisuus Ylen musiikki- ja kuunnelmatuotantojen tulevaisuudesta 17.4.2015. Se osoittaa Teille konkreettisesti tuotannonjohtaja Janne Yli-Äyhön asiantuntemuksen tason asiassa. Henkilöstön kuuleminen asiassa on täysin muodollista, eikä mielipiteillä ole todellista merkitystä.
Ovatko Yleisradion hallituksen päätökset ja kokousten pöytäkirjat saatavilla julkisesti meidän rahoittajien, eli veronmaksajien nähtäviksi vai ovatko ne jotain valtion salaisuuksia? Ainakin hallintoneuvoston ja eduskunnan pitäisi ne saada käsiinsä kaiken avoimuuden nimissä.
Myös tämä mainitun studioiden purkuhankkeen taustat kiinnostaisivat myös muiden asioiden ohella. Voisiko Yleisradio tiedottaa paremmin ja avoimemmin toiminnastaan?
