Viikon vähiten jaetut uutiset

Marit af Björkestenon Svenska Ylen johtaja.

”Simpanssit suoriutuvat tästä kokeesta paremmin kuin opiskelijani.”

Tällä vertauksella globaalin lääketieteen professori ja suosittu luennoitsija Hans Rosling ravistaa kuulijoitaan puhuessaan maailman taloudellisesta ja terveydellisestä kehityksestä.

Hänen mainitsemansa koe koskee muun muassa lapsikuolleisuutta ja elinajan odotetta. Roslingin mukaan arvaamalla osuu oikeampaan.  Ja näin ollen jopa simpanssit saavat korkeammat pisteet kuin lääketieteen opiskelijat.

Rosling ei väitä, että opiskelijat olisivat tyhmiä vaan että he pohjaavat tietonsa vanhoihin ajatusmalleihin ja ennakkoluuloihin. Tämä taas johtaa siihen, että heillä on paitsi vääristynyt myös turhan synkkä kuva maailman tilasta. Esimerkiksi lapsikuolleisuuden dramaattinen lasku on jäänyt heiltä huomaamatta.

Samantapaista kritiikkiä Rosling kohdistaa myös mediaan. Myös toimittajien maailmankuva perustuu hänen mukaansa liian usein vanhentuneisiin tietoihin, mikä taas vaikuttaa tapaan, jolla uutiset valikoituvat ja leviävät.

Nämä uutisten sokeat pisteet ansaitsisivat muutenkin laajempaa huomiota. Mediatutkijat ehdottavatkin tuoreessa Svenska medieinstitutetin raportissa, että emme tekisi listaa vain viikon eniten luetuista uutisista vaan myös niistä tapahtumista ja trendeistä, jotka eivät saa lainkaan huomiota. 

Tällaisia aiheita voisivat olla esimerkiksi humanitaarinen kriisi Tšadissa, mutta yhtä lailla sellainen myönteinen kehitys, jota on vaikeampi hahmottaa.

Svenska Ylen uutistoimitus on tänä vuonna asettanut tavoitteekseen pienentää näitä uutisaukkoja ratkaisukeskeisen journalistiikan avulla. Inspiraation lähteenä toimii muun muassa tanskalaisen julkisen palvelun yhtiö DR, joka lisäsi rakentavan journalistiikan agendalleen jo muutama vuosi sitten.

Tätä rakentavan journalistiikan ajattelutapaa on kritisoitu sekä Tanskassa että Suomessa, koska sen on kuviteltu johtavan siloteltuun kuvaan todellisuudesta. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Journalismimme ydintehtävä ei muutu, eivätkä Ylen uutislähetykset tule täyttymään suloisista kissanpennuista.

Kyse on pikemminkin siitä, että emme tyydy esittämään vain kriittisiä kysymyksiä, vaan panostamme entistä enemmän myös ratkaisujen uutisointiin,  silloin kun siihen on aihetta. Kuvaamme entiseen tapaan yhteiskunnallisia ongelmia, mutta sen lisäksi kerromme useammin ihmisistä tai yhteisöistä, jotka ovat löytäneet tapoja ratkoa niitä. Panostamme vielä enemmän kokonaiskuvien hahmottamiseen, jotta pystyisimme kertomaan myös myönteisestä kehityksestä. Yritämme aina katsoa maailmaa molemmilla silmillä, toisin sanoen korotamme journalistista rimaa vielä pykälällä tai parilla.

Se vinoutunut maailmankuva, josta Hans Roslingkin puhuu, ei kuitenkaan ole kokonaan median korjattavissa. Yhä useampi meistä toimii uutisseulana, joka päättää mitkä tapahtumat ja faktat lähtevät vielä laajempaan levitykseen sosiaalisten verkostojen kautta.

Analyysimme uutisten verkkokäytöstä kertoo, että Ylen uutiskriteerit vastaavat pitkälti myös katselijoidemme, kuuntelijoidemme ja lukijoidemme valintoja. Näyttää kuitenkin siltä, että yleisön kiinnostus positiivisia uutisia kohtaan on suurempaa kuin toimittajien, ja että hyvät uutiset leviävät verkossa huonoja uutisia laajemmin.

Jospa yhteisvoimin päihittäisimme simpanssitkin?