Onnea Nuoret Leijonat – ja Ylen julkinen palvelu!

Reija Hyvärinen

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Julkisesta palvelusta eli Ylen perustehtävästä puhuminen on joskus vaikeaa: puhuako Ylen monipuolisesta tarjonnasta vai lain määrittelemästä tehtävästä. Mitä ihmettä se julkinen palvelu oikein on?

Viime viikkojen urheiluesimerkki tarjoaa hyvän mahdollisuuden kertoa, mistä julkisessa palvelussa on kyse.

Ensiksi ja vielä kerran: onnea Nuoret Leijonat! Huikea joukkue tsemppasi MM-kultaan ja suomalaiset seurasivat nuoren joukkueen kasvutarinaa lumivyöryn lailla kasvavina tv- ja radioyleisöinä. Puljut, Laineet ja Kalapudakset ovat huipputyyppejä ja pelasivat unelmien turnauksen, mutta kansanilmiö tästä joukkueesta kasvoi nimenomaan Ylen julkisen palvelun ansiosta.

Viimeistään nyt on selvää, että tässä pienessä ja pohjoisessa maassa voi syntyä koko kansaa kohauttavia, yhteisiä elämyksiä ja ilmiöitä vain, jos Ylen julkinen palvelu tekee ilmiöstä ison ja koko Suomen kokoisen. Maksukorttien takana urheilu jää harvojen herkuksi ja näivettyy. Siellä junioripelit ennen pelattiin. Siellä myös kulttuuri kituu, jos elää ollenkaan. Maksukorttien taakse, varjoihin, sirpaloituu muukin yhteinen julkisuus, jos julkista palvelua ei ole.

Yhteinen julkisuus on juuri sitä, mitä viime viikkoina saimme kokea. Se on osallisuutta johonkin itseä isompaan. Lätkäjunnuista ollaan ylpeitä yhtä hyvin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kuin Pohjois-Karjalassa.

Kun me yleläiset iloitsemme nuorten MM-turnauksen huimista katsojaluvuista televisiossa, meidän kannattaa iloita nimenomaan lukusarjasta. Meidän kannattaa nähdä se ilmiö, joka alkoi joukkueen vaatimattomasti menneistä harjoituspeleistä vailla tv-näkyvyyttä, eteni välisarjan reilun miljoonan katsojalukuihin ja huipentui loppuottelun 2,4 miljoonan katsojan piikkiin.

Tärkeää on se, että Yle tavoitti turnauksen edetessä joka päivä uusia katsojia suomalaisia yhdistävän ilmiön äärelle. Yle tavoitti peli peliltä enemmän myös nuoria, naisia ja niitä Yle-kriittisiä suomalaisia, joilla ei ehkä muuten ole juuri mitään kontaktia Yleen.

Tarvitsemme siis jatkossakin urheiluoikeuksia kulttuuri- ja journalismisisältöjen rinnalle.

Ja vielä kiitos koko Ylen tiimille, joka huhki töitä turnauksen ajan, tv:ssä, radiossa ja Yle Areenassa. Loistavaa työtä. Meillä on töissä maailman parhaita ammattilaisia!

Pe 18.12.2015 @ 13:32Ismo Silvo

Sivistys, tasa-arvo ja yhteisyys – Ylen tehtävänä myös tänään

Ismo Silvo. Kuva: YleKirjoittaja on Ylen julkaisujohtaja.

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan juuret ovat liberaalin oikeusvaltion aatteessa. Julkisen palvelun radio luotiin aikanaan osaksi tasa-arvoista eurooppalaista oikeusvaltiota, ei osaksi muuta mediamarkkinaa. Maissa, joissa vahvaa oikeusvaltion aatteellista kasvualustaa ei ole, julkinen yleisradio kituu oman arvomaailmansa epävarmuudessa tai poliitikoiden kurituksessa.

Tunnetuin julkisen palvelun tehtäväilmaus on BBC:n luojan ja valistusmies John Reithin 1920-luvun tiivistys: inform, educate and entertain. Julkinen palvelu kasvoi valistusaatteesta. Se julisti ilmaisun vapautta, ihmisen kykyä tasavertaisiin moraalisiin tuntemuksiin, ja käsitystä ihmisestä itseään kehittävänä eettisenä toimijana. Nämä arvotavoitteet ovat yhä Euroopan yleisradioliiton EBU:n ydin.

Pohjoismaissa valistuksen radioaate sai hyvä vastakaiun ja se yhdentyi vahvaan kansansivistysaatteeseen. Kansalaisia tuli kehittää tiedoiltaan ja taidoiltaan tasapainoisiksi yhteisön toimijoiksi. Sivistysajatus ohjaa edelleen Ylen ohjelmistopolitiikkaa, ja pohjoismaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminta on jatkumo valistuksen sivistysajattelulle.

Julkisen yleisradioaatteen ytimessä on kolme periaatetta: tasa-arvo, oikeus oman äänen kuulumiseen yhteisessä julkisuudessa sekä julkisen yhteisön oikeus määritellä viestinnän sisällöt riippumattomasti.

Tasa-arvo

Tasa-arvon periaate on kirjoitettu myös Yle-lain johtolauseeseen: Ylen pitää tarjota palveluitaan jokaiselle yhtäläisin ehdoin.

Tasa-arvon toteuttaminen on ankara ja velvoittava tehtävä. Ylen on aidosti ymmärrettävä ihmisten erilaiset käsitykset tietämisen, sivistymisen ja viestimisen tarpeista ja keinoista. Ihmiset ovat erilaisia ja se on arvokasta.
 
Kummallista kyllä, juuri tämä tasa-arvon palvelu on herättänyt kritiikkiä. Kun Yle pyrkii vastaamaan kansalaisten tasa-arvon oikeuteen, sitä moititaan markkinaosuusrohmuilusta tai pyrkimyksestä tavoittaa “kaupallisesti kiinnostavat” yleisönosat, kuten nuoret.

Ylen kyky tyydyttää eri ryhmien, nuorten tai varttuneempien, tarpeita voi olla riittämätön. Silloin on parannettava suoritusta, ei luovutettava. Tehtävärajaus, joka sulkisi kokonaisia ryhmiä pois julkisen yleisradiotoiminnan piiristä, hylkäisi tasa-arvon velvollisuuden ja käpertyisi pian elitismiin ja hyvin palveltujen ylivaltaan.

Yhteinen julkisuus

Julkinen palvelu on jokaisen osallisuutta yhteiseen julkiseen tilaan. Pirstoutuvassa ja globalisoituvassa maailmassa tämä on yleisradiotoiminnan tulevaisuuden kovin haaste.
 
Demokraattinen päätöksenteko tapahtuu edelleen kansallisesti. Se voi toteutua legitiimisti vain niissä rajoissa, joihin yhteinen julkinen tila yltää. Julkisen palvelun idea on, että jokainen saa tuntea itsensä osaksi yhteistä julkisuutta, edes hetkittäin. Se kertoo arvostuksesta, luo osallisuutta ja ravitsee kasvua julkisen yhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi.Yhteisen julkisuuden luominen edellyttää riittävää suuruutta. Laaja tehtävä mahdollistaa sen, että Yle voi tarjota mahdollisimman monelle osallisuuden ja näkyvyyden yhteisessä julkisuudessa.
 
Luottamus Yleen – ja koko yhteiskuntaan – säilyy ja kasvaa tästä kokemuksesta.

Yhteisön määräysvalta

Julkisessa yleisradiotoiminnassa yhteisö itse määrittää kertomuksiaan. Yleisradio on tietoa ja tarinoita, jotka yhteisö kokee tärkeiksi ja tarpeellisiksi kertoa. Kyse ei ole siitä, mikä on julkisen palvelun rooli viestintämarkkinoilla, vaan kyse on yhteisen julkisuuden roolista kulttuurissa ja demokratiassa.

Yle on vaikuttavin työkalu, joka suomalaisella viestintä- ja kulttuuripolitiikan päättäjällä on käytössään. Julkista yhteisöä Suomessa edustaa kansan valitsema eduskunta ja sen valitsema hallintoneuvosto. Yleisradio-aatteen näkökulmasta yhteisön kontrolli on järjestetty meillä tyylikkäästi. Käytännössä Yleä koskeva sääntely ja tehtävänanto edellyttävät eduskunnan yhteistä tahdonilmaisua.  Eurooppalaisessa vertailussa Yle onkin sisaryhtiöidensä joukossa vähiten ”hallituksen radio”.
 
Lähiaikojen merkittävä kysymys on, haluammeko me Suomessa viedä tämän julkisen palvelun idean myös tulevaisuuteen.

To 03.12.2015 @ 16:41Ville Vilén

Draamatulva tulee

Ville Vilén on Ylen luova johtaja.

Kansainvälisen draaman kentällä todella tapahtuu. Kerron muutaman tuoreen esimerkin.

Eurooppalaiset tuotantoyhtiöt ovat huolestuneita, kun kaikki merkittävimmät näyttelijät ovat Amerikassa tekemässä tv-draamaa. Vuonna 2014 USAssa oli tulilla 250 draamaprojektia, tänä vuonna 450.

Ruotsista ei löydy enää yhtään vapaata käsikirjoittajaa ja Britanniassa on 120 draamaan erikoistunutta tuotantoyhtiötä.

Kukaan itseään arvostava näyttelijä ei 5 vuotta sitten halunnut tulla palkituksi jenkki-tv:n Emmy-gaalassa, tai ei ainakaan tullut paikalle palkittavaksi. Nyt pysti on suuri kunnia.

Woody Allen tekee Amazonille tv-sarjaa. Ja niin edelleen.

Merkittävin ajuri kehitykselle on varmasti ollut mediakulutuksen muutos ja sen myötä uusien pelaajien ilmestyminen pelikentälle. Siis digitalisaatio eli muutos.

Tilanne ei ole aivan uusi, muuttunut kulutus näkyi jo siinä, miten dvd-bokseja ahmitaan. Striimattavien VOD-palvelujen yleistyminen on kuitenkin räjäyttänyt draamapankin, samalla kun yhä useampi sarja on globaalisti tarjolla samaan aikaan vailla broadcasterien väliporrasta. Netflixin sarjan ensi-illalla on 70 miljoonaa potentiaalista katsojaa ilman, että kenenkään tarvitsee nostaa kankkuaan kotisohvalta.

Pohjoismaisen draaman nousu osuu tähän kehitykseen saumaan. Tai oikeastaan sarjojen tason nousu oli sopivasti valmiina odottamassa tätä käännöstä. Suomessa VOD- eli videon on demand -kisa alkaa toden teolla ensi vuonna. Kotimainen draamasisältö – erityisesti komediat – on varmasti keskeisin kilpailuvaltti.

Uudet pelurit tulevat meilläkin muualta kuin perinteisestä mediasta. Toiset tosissaan, taistellen elämästään, ja  toiset kiinnostuneina uudesta alueesta. Kehikko on kuitenkin selkeä – voittajilla on paras kotimainen (ja osin kansainvälinen) sisältö saatavilla helposti erinomaisessa palvelussa kaiken aikaa, kokonaisina sarjoina ja pitkään. Milloin vain ja missä vain ja kaikilla ruuduilla.

Elämme jälleen kiinnostavia aikoja ja takuuvarmasti draaman kulta-aikaa. Samalla on selvää, että myös draaman inflaatio tullaan kokemaan ja moni hyväkin sarja hukkuu draamatulvan alle.

Ylen draamatarjonta on luonnollisesti merkittävä osa kotimaista tarjontaa. Olemme jo julkaisseet draamaa Yle Areenassa kokonaisina sarjoina, ja kokemuksemme ovat hyviä. Perinteisen tv-kanavan ja Yle Areenan tämän  ns. katalogitarjonnan yhdistelmä on tehokas eikä suinkaan tuhoa toinen toistaan.

Yle Areenalla ja katalogilla on jatkossa yhä merkittävämpi rooli draaman julkaisemisessa. Osa draamayleisöstä on jo aikaan ja paikkaan sidotun kanavatarjonnan ulottumattomissa. Areenasta kiinnostavan sarjan voi taas poimia silloin, kun itse haluaa ja ahmia sen vaikka kerralla kokonaan, jos siltä tuntuu.

Ti 01.12.2015 @ 12:32Gunilla Ohls

Kahdeksan askelta kohti vuotta 2020

Gunilla Ohls Gunilla on Ylen strategiajohtaja.

Ylen hallitus on hyväksynyt Yle 2020 -strategian, ja sen nimi on Suomalaisten keskellä.

Meillä on myös uusi visio. Visiomme on uljas:
”Yle luo tilaa erilaisille ajatuksille ja yhteisille kokemuksille. Teemme Suomesta yhä paremman paikan elää.”
Ylen tapaiselle missiovetoiselle yritykselle tämä on hieno ja kunnianhimoinen visio.
 
Maailma ympärillämme muuttuu kovalla vauhdilla. Media-alan toimintaedellytykset ovat haastavat, ja kritiikki Yleä kohtaan vahvistuu. Samalla Ylen tehtävä on ehkä tärkeämpi kuin koskaan.

Ylellä on ainutlaatuinen tehtävä ja mahdollisuus toimia yhteiskunnan kokoavana voimana. Yle on ainoa, joka voi tarjota asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta tietoa, elämyksiä ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Pystymme tähän, kun elämme ja toimimme aidosti suomalaisten keskellä.

Ylen päätehtävät

Uusi strategiamme lähtee vahvasti tehtävämme peruskivistä, eli journalismista ja kulttuurista. Valtaosa sisältöihin ja palveluihin menevistä resursseista kohdistuvat juuri näihin.

Julkisen palvelun media on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Teemme luotettavaa journalismia, viritämme yhteiskunnallista keskustelua ja tarjoamme tietoa jokaisen oman maailmankuvan rakentamiseen. Nämä tavoitteet koskevat kaikkea Ylessä tehtävää journalismia.
 
Tehtävämme on myös luoda kulttuuria kaikille. Tuomme sen kaikkien ulottuville ja teemme sitä yhä enemmän yhdessä suomalaisten kanssa. Ylen kanssa voi nauttia kulttuurista silloin, kun itse haluaa. Kulttuuri on käsitteenä laaja ja pitää sisällään kaiken draamasta, musiikista, lasten ja nuorten tarjonnasta populaarikulttuurin ja viihteeseen.
 
Tässä strategiassa nostamme tämän lisäksi esille oppimisen ja urheilun. Oppiminen kuuluu Ylen laissa määriteltyihin tehtäviin, ja haluamme seuraavien vuosien aikana viedä oppimisen tavat ja keinot uudelle tasolle. Urheilussa haluamme edelleen koota suomalaiset yhteisten hetkien äärelle ja varmistaa että urheilua on vapaasti nähtävillä Ylen kanavilla, vaikkakin kilpailu urheiluoikeuksista on kovempi kuin koskaan aikaisemmin.

Strategia luo tilaa uudistaa luovasti ja rohkeasti 

Haluamme edelleen tavoittaa kaikki suomalaiset. Ilman laajaa kosketuspintaa suomalaisiin Ylen merkitys vähenee. Ymmärrämme henkilökohtaisen mediankäytön tärkeyden, ja panostamme vahvasti siihen että onnistumme siinä. Asetamme tavoitteet sekä päivä- että viikkotasolle. Tärkeätä on myös, että pystymme osoittamaan että Yleä arvostetaan.

Strategia on keskeisin johtamisen ja ohjauksen väline. Silti se on väljä, jotta yksiköille ja osastoille jää tilaa tulkita ja toteuttaa strategiaan kirjoitetut toiminta-ajatukset ja tavoitteet luovasti ja rohkeasti uudistaen. Strategia ei toteudu itsestään. Tulevat vuodet vaativat meiltä työtapojen uudistamista, ketteryyttä ja tehokasta toimintaa.
 
”Tight on Strategy – loose on control” on NRK:n johdolta lainattu motto, jonka mukaisesti toivoisin meidän toimivan myös Ylessä.  Lupaan myös, että tästä strategiasta tulee elävä, meitä haastava ja innostava yhteinen polku, jota kuljemme. Kiitos kaikille, jotka ovat tähän strategiaan vaikuttaneet. Voimme olla yhdessä ylpeitä Ylestä!

Kahdeksan kehittämistavoitetta

Yle 2020 -strategia sisältää 8 keskeistä kehittämistavoitetta vuosille 2016–2020. Arvioimme näiden onnistumista jatkuvasti ja ne tarkentuvat, kun oma tekemisemme ja maailma ympärillämme muuttuu. Kaikkia tavoitteita ei toteuteta heti, mutta näin lähdemme liikkeelle:

 
1.     Laadullinen tavoite, joka koskee kaikkia sisältöjä
Teemme laatua määrän sijaan ja uudistamme ilmaisu- ja kerrontatapoja.

2.     Televisiota uudistava tavoite: joka koskee kaikkia televisiosisältöjä ja julkaisemista tekeviä:
Teemme Yle Areenasta ylivoimaisen mediapalvelun ja uudistamme broadcast-tarjontaa.
 
3.     Radion verkkokehityksen tavoite, joka koskee kaikkia radiota tekeviä:
Kehitämme helppokäyttöisiä audiopalveluita erityisesti mukana liikkuville sekä autoon kehitettäville laitteille.
 
4.     Verkkopalveluiden käyttökokemuksen tavoite, joka koskee kaikkia verkkopalveluita tekeviä:
Parannamme verkkopalveluiden käyttökokemusta, kehitämme verkkopalveluja ja videosisältöjä käytettäväksi missä ja milloin vain ja luomme niille paremman henkilökohtaisen käyttökokemuksen. Lisäämme Tunnuksen käyttöä.
 
5.     Uuden oppimiseen tavoite, joka voi koskea erittäin monia sisältöjä ja palveluita tekeviä:
Rakennamme uudenlaisen oppimisen ympäristön ja kasvatamme oppimisen merkitystä Ylen tarjonnassa kaikenikäisille.
 
6.     Urheiluun liittyvä tavoite, joka koskee ensisijaisesti urheilua, mutta myös muita:
Välitämme tärkeimmät urheilutapahtumat ja pyrimme varmistamaan, että Ylellä on oikeudet esittää urheilua laajasti ja monipuolisesti. Edistämme liikkumista.
 
7.     Nuorten ja nuorten aikuisten tavoite, joka koskee kaikkia nuorten sisältöjä ja palveluja tekeviä:
Löydämme uusia tapoja palvella nuoria ja kehitämme tapoja joilla nuoret yleisöt löytävät nämä sisällöt siellä, missä he mediaa käyttävät. Edistämme kokeiluja.
 
8.     Yhteistyötä edistävä tavoite, joka koskee kaikkia:
Vahvistamme yhteistyötä sekä yhtiön sisällä että kumppaneiden kanssa. Hakeudumme suomalaisten keskelle kehittämään sisältöjä ja palveluita.

Tiedote 1.12.2015: Journalismi ja kulttuuri Ylen päätehtävät, myös oppiminen ja urheilu valokeilaan

Ma 23.11.2015 @ 11:56Janne Yli-Äyhö

Turha huoli, herra Hakkarainen

Janne Yli-ÄyhöJanne Yli-Äyhö on Ylen tuotantojohtaja.

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi marraskuun alussa huoliaan yleläisten kortinpeluusta. Lausunto oli repäiseväksi tarkoitettu. Tietenkään se ei kuvaa meitä.

Kansanedustaja Hakkaraisen kommenttia voisi ajatella kuitenkin muistutuksena siitä, että julkisena, verorahoitteisena toimijana meidän Ylessä pitää jatkuvasti kehittää tehokkuuttamme.

Aiemmat ansiot eivät tarkoita, että tämä työ olisi ohi. Toimintaa pitää parantaa jatkuvasti ja yleläiset ovatkin monessa kohtaa osoittaneet kykynsä uudistua ja kehittää alaa ja työtä, niin että meihin käydään tutustumassa pitkin Eurooppaa ja muuta maailmaa. Esimerkkeinä voisi mainita tiedostopohjaisen, digitaalisen ohjelmatuotantoprosessin, automaation käytön uutisstudiossa ja mittavan Sotshin olympialaistuotannon toteutuksen etänä Pasilasta käsin. Olemme myös purkaneet ylimääräistä tuotantokapasiteettia ja hankkiutuneet turhista seinistä eroon.

Mitä voisimme vielä tehdä? Uusi teknologia antaa mahdollisuuksia toteuttaa asiat uudella tavalla. Ylen ammattilaiset valjastetaan miettimään, miten parhaat käytännöt viedään kaikkeen toimintaan. Jokainen meistä tietää, että on asioita, jotka eivät toimi niin kuin pitäisi. Nyt niihin on syytä tarttua.

Uudet toiveet Ylen sisällöille ja samanaikaiset kustannuspaineet pitävät meidät kiireisinä. Voimmeko löytää keinoja, joilla voimme valmistautua tuotantoihin paremmin, virtaviivaistaa tekemistä ja näin vähentää hukkaa? Voimmeko vähentää ylitöitä paremmalla suunnittelulla? Hankimmeko oikean kokoisia tuotantovälineitä ja teemmekö tuotannot oikean kokoisina? Jos uutisissa halutaan lisää kevyttä ja ketterää videotuotantoa, niin mikä on raskaan tekniikan oikea määrä?

Monella toimialalla on otettu käyttöön jatkuvan parantamisen periaatteet ja ketterät menetelmät. Nämä sopivat myös mediayrityksen kehittämiseen. Se on usein niin sanotun maalaisjärjen käyttöä. Apuna voi käyttää yksinkertaisia työkaluja. Pidetään paikat järjestyksessä, visualisoidaan toiminnan ohjaaminen ja mittarit, kokeillaan ja edetään uusissa asioissa reippain askelin, vakioidaan tehtävä työ, analysoidaan systemaattisesti työnkulut ja laitetaan hihat heilumaan.

Asiasanat: 
Pe 13.11.2015 @ 09:34Maisa Hyrkkänen

Verojalanjälki

Maisa HyrkkänenMaisa Hyrkkänen on Ylen talousjohtaja.

Verojalanjälki ja Yle  – useimmille ihmisille tulee näistä sanoista varmasti ensimmäisenä mieleen Yle-vero ja sen “jalanjälki” omassa henkilökohtaisessa verotuspäätöksessä. Verojalanjäljellä tarkoitetaan kuitenkin niitä verotuloja ja veroluonteisia maksuja, joita yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle.

Käsitteenä verojalanjälki on melko uusi. Vakiintuneita raportointikäytäntöjä tai -malleja sille, miten yritykset verojalanjäljestään kertovat, ei vielä oikein ole olemassa. Niitä kuitenkin kehitetään.

Myös se, mitä kaikkea verojalanjälkeen sisällytetään, vaihtelee. Useimmiten jalanjälki koostuu yhtiön maksamista  välittömistä ja välillisistä veroista sekä henkilöstöön liittyvistä työnantajan ja työntekijän veroluonteisista maksuista.

Ylen verojalanjälki vuonna 2014 oli 119,6 miljoonaa euroa.

Välittömien verojen osuus oli 4,5 miljoonaa euroa. Summa sisältää työnantajan sosiaaliturvamaksuja 4,0 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 0,5 miljoonaa euroa. Välillisinä veroina Yle maksoi nettona 8,1 miljoonaa euroa arvonlisäveroa.

Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia työnantajamaksuja maksettiin 43,7 miljoonaa euroa ja työntekijöiden maksuja tilitettiin kaikkiaan 63,3 miljoonaa euroa, josta ennakonpidätyksiä oli 51,2 miljoona euroa.

Yle maksoi palkkoja tai palkkioita vuonna 2014 kaikkiaan noin 10 000 henkilölle. Tästä joukosta vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa Yleen oli noin 3500 henkilöä ja loput 6500 olivat ammatinharjoittajia, jotka pääsääntöisesti tilittävät veronsa itse.

Ti 27.10.2015 @ 16:19Janne Yli-Äyhö

Yle on uuden johtamisen edelläkävijä

Janne Yli-ÄyhöJanne Yli-Ayhö on Ylen tuotantojohtaja.

Digitalisoituminen vaatii uudenlaista ketterää johtamista. Tärkeintä on selkeän vision ja tavoitteen luominen. Enää ei voi tehdä organisaatiolle tarkkaa toimintasuunnitelmaa, jonka mukaan budjettivuosi eletään. Johdon on synnytettävä tahtotila, jonka perusteella organisaatio voi suunnistaa eteenpäin.

Toiminnan ja tiedon läpinäkyvyys on toinen edellytys ketterälle johtamiselle. Tiedon pitää olla saatavilla – vieläpä mielellään visuaalisessa muodossa, jotta mahdollisimman moni pystyy hahmottamaan tehtävien asioiden kokonaisuuden. Tietoa tarvitsevat sekä johto että asiantuntijat. Visuaalisen kokonaiskuvan pitää kokoontua päivittäin.

Ketterää organisaatiota johdetaan keskeltä, osana verkostoa. Digitaalisessa maailmassa organisaatio ei nimittäin ole pyramidi vaan verkosto. Verkosto on sekä sisäinen että ulkoinen. Johdon pitää saada tämä kokonaisuus toimimaan ilman että itse puuttuu kaikkeen toimintaan. Langanpäät verkoston eri osista pitää sitoa yhteen.

Keskeltä johtaminen tarkoittaa myös sitä, että johtaja on organisaatiossa lähellä tekemistä ja perehtyy asioihin kuitenkaan puuttumatta yksityiskohtiin. Hyvä johtaja kysyy mielipiteitä ja näkemyksiä.

Toiminnan läpinäkyvyys korvaa kontrollin tarpeen, jolloin päätöksenteko viedään lähelle tekemistä, oikealle tasolle. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden motivaatio kasvaa, kun tieto kulkee, kun luottamus on vahva ja kun heillä on valtuudet edetä kohti yhteistä kirkasta tavoitetta.

Ketteriä toimintamalleja alettiin ottaa käyttöön Ylen internetin kehitystiimeissä jo kahdeksan vuotta sitten. Luonnollinen seuraava vaihe oli miettiä johtaminen ja päätöksenteko uusiksi. Toimintatavan kehittämisestä on otettu suunta kohti Ylen strategisia tavoitteita: tehokkaasti toimien, kumppanien kanssa ja verkko edellä.

Verkkokehityksen ketterä toimintamalli on omalta osaltaan kiihdyttänyt Ylen edelläkävijyyttä media-alalla ja luonut Yleen internet-yhtiön toiminta- ja johtamiskulttuuria. Turhat koordinoivat palaverit on lopetettu ja fokus on asiakasarvon tuottamisessa.

Seuraavaksi selvitämme, miten verkkopalveluiden kehittämisen ketterän johtamisen parhaat käytännöt voidaan ottaa käyttöön yhtiön muussakin johtamisessa. Muutoksen tahti on kiihtynyt, joten reagointikykyä tarvitaan kaikessa toiminnassa. Pilottina on Julkaisut-yksikön johtoryhmän työskentely. Muutoksen tekeminen ei ole helppoa. Ketterästi kokeilemalla pienin askelin löytyvät parhaimmat uudet ratkaisut. 

To 15.10.2015 @ 16:53Tuula Sarotie

”Hei me kuollaan taas!” - mietteitä RSO:n, Sibeliuksen ja hiukan Beethoveninkin tiimoilta

Tuula SarotieTuula Sarotie on RSO:n intendentti.

Klassisen musiikin kriisi on nykyään seminaarien suosikkiaihe. Tosin jo ainakin 1900-luvun puolivälistä esillä on ollut sama suru: genren viimeisetkin harmaahapsifanit, tuo pieni eliitti arvopalatseissaan, riutuu kohta pois. ”Hei, me kuollaan taas!”, kuten säveltäjä Pasi Lyytikäinen lohkaisi.

Itse konserttitapahtuma on niin epätrendikäs. Miten tylsää, että vain istutaan ja kuunnellaan.

Nyt pitäisi yhdistää genrejä, twiitata konsertissa, saada sinfonian viereen punkkia,  yleisölle Aku Ankka, applikaatio ja viinilasi viihdykkeeksi. Tai musiikki pitäisi valjastaa ainakin vastustamaan jotakin.  

Uudet yleisöt ovat mantra, jota pitää toistella ja pohtia, mikä temppu heitä koukuttaisi.

****
RSO:n piirissä olemme suhtautuneet kriisiin hiukan niin, että panimme päät pensaaseen ja leikimme, ettei sitä olekaan. Olemme sinfoniaorkesteri, joka soittaa orkesterimusiikkia ja tähtää laatuun, ja vain siihen.  

Olemme myös  hiukkasen hengenheimolaisia pianistivieraamme András Schiffin kanssa, joka sanoi itselleen tyypillisesti, suorin sanoin: ”Yleisöä kannattaa vain yliarvioida.  Kannattaa suunnitella sisältö ajatellen kaikkein sivistyneintä ja asiantuntevinta kuulijaa. Heitä riittää”. Tämä olkoon meidän tulkintamme Ylen keskeisestä arvosta: yleisön, siis ihmisen arvostamisesta.

Toinen juttu on toki se, että yleisön – nuorten ja muuten uusien – on löydettävä tiensä taidemusiikin pariin. Meidän on oltava aktiivisia ja kekseliäitä rakentaaksemme siltoja.

No, väki farkkupojista eläkeläisrouviin tulvii nyt konsertteihin. Kantayleisömme on kolminkertaistunut – uusia yleisöjä siis – tavoittavuus Ylen kanavilla on erinomainen ja orkesterin brändikin taitaa olla ihan kunnossa. Musiikkitalo mahdollisti buumin, ja trendi jatkuu vaikka kuherruskuukaudet ovat jo ohi.

Hannu Lintu ja virallinen Sibeliuskoira Shurik.


Tältä pohjalta suunniteltiin myös Ylen tv-kanavilla nyt esitettävä Sibeliuksen 7 sinfonian sarja. Ylikapellimestari Hannu Lintu taustoittaa ja analysoi kaikki teokset perinpohjaisesti ennen esitystä. Luotamme siihen, ettei muutama termi musiikkitieteen oppikirjasta pelota kuulijaa, vaan päinvastoin innostaa uteliasta ottamaan asioista lisää selvää. Sopii toivoa, että näin sinfoniasarja toimii parhaiten myös Yle Areenassa, ns. pitkän hännän ohjelmistossa eli kestää tuleville vuosikymmenille.  

****
Askartelen välillä mahdottoman ajatusleikin parissa. Kuinka monta kuulijaa Beethovenin 5. sinfonia on tavoittanut kantaesityksensä, vuoden 1808 jälkeen? Vaikka varovaisia ollaan, lukumäärän on pakko olla sadoista miljoonista miljardiluokkaan, siihen vielä päälle levyt ja sähköinen media. Kun Kiinan tuhat uutta orkesteria oikein pääsee  vauhtiin, luku kohta tuplaantuu.  

Hiipuvalle kriisigenrelle kohtalainen saavutus. Vai onkohan niin, että kriisissä onkin tämä ”kriisi”?

 

Ma 12.10.2015 @ 15:01Risto Kuulasmaa

Seuraava Yle


Kuva: Risto Kuulasmaa, Leap of Faith, 2010.

Paul Mason kirjoitti kesällä The Guardianissa jälkikapitalismista. Teksti auttoi jäsentämään maailman muutosta. Moni artikkelissa kuvailtu asia on juuri nyt käynnissä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Teksti esittelee jälkikapitalismin kolme muutosvoimaa: Tiedon ja informaation demokratisoituminen, uusi työ sekä jakamis- ja kierrätystalous. Muutosten moottorina toimivat ihmistä yhteiskunnan aktiivisena toimijana arvostavat arvot: läpinäkyvyys, sujuvuus ja luotettavuus.

Jälkikapitalismin vaikutukset näkyvät myös Ylen arjessa.

Tiedon ja informaation demokratisoituminen

Kuluttajat vaativat yhä enemmän omistajuutta sosiaalisesti tuotettuun tietoon ja ideoihinsa.

Yhteiskunnan ja julkishallinnon kehittäminen koetaan kansalaisvelvollisuutena. Suljettuja ympäristöjä halutaan avata yleisön ja yksityisten toimijoiden kehitettäväksi. 

Yle haluaa jatkaa dialogia avoimuuden linjalla yhdessä kumppanien kanssa. Kutsuimme keväällä sata asiantuntijaa pohtimaan Ylen tulevaisuutta PROPHECY-tapahtumassa. Siirryimme samoihin aikoihin API-rakenteisiin, jotka tarjoavat kehittäjille avoimen rajapinnan, jossa kuka tahansa voi koodata oman versionsa Yle Areenasta.

Syyskuussa käynnistimme yhteistyön Uutisluokan ja Triplet-applikaation välillä. Uusi palvelu kuratoi päivittäin Ylen uutissisältöjä kätevästi kaikille suomalaisille opettajille ylä- ja alakoulun opetusmateriaaliksi.

Kehityksen ja demokratisoitumisen rinnalle on nousemassa myös tummia pilviä. Nuorten median kulutus ja sisältöjen saavutettavuus uhkaavat eriarvoistua. Aiemmin vapaasti Youtubessa toimineen yhdysvaltalaisen Fullscreenin sisällöt siirtyivät syksyllä maksumuurin taakse. Tämä oli ennustettavissa. Trendi näyttää nyt siltä, että myös muita, aiemmin ilmaisia Youtuben sisältökokonaisuuksia on siirtymässä kuukausimaksun piiriin. Myös Netflix nosti uusien asiakkaiden hintoja.

Uudet hinnoittelut aiheuttavat perheissä painetta ostaa verkon maksullisia videopalveluja. Kaikilla ei ole varaa tähän. Ylen tehtävä on tavoittaa kaikki suomalaiset ja tarjota Yle-verolle vastinetta: kaikki Ylen julkaisemat sisällöt ovat myös jatkossa jokaisen suomalaisen löydettävissä.

Uusi mediatyö

Teollisen ajan loppusuoralla pitkät työurat sekä aikaan ja paikkaan sidottu, suorittava työ sekoittuvat uusiin työmuotoihin ja vapaa-ajan käsitteeseen. Automatisaatio muuttaa lopullisesti perinteisen työn käsitteitä ja työpaikkoja häviää robotisaation myötä. Karkeasti noin puolet perinteisten sanomalehtitalojen tuloksesta syntyy nyt digissä. Ennen televisioon ja printiin nojannut mainonta ja markkinointi on muuttunut dataohjautuvaksi ja automatisoiduksi. Medialukutaito ja selviytyminen sosiaalisissa medioissa ovat aikamme perustaitoja, jotka synnyttävät jatkuvasti uusia media-alan ammatteja ja ansaintamalleja.

Digitaalinen ympäristö luo tarpeita uudelle kompetenssille. Turvallisuushakuisuutta ja kollegoiden homogeenisyyttä täytyy rikkoa tietoisesti. Uudessa työssä onnistuminen vaatii jatkuvasti enemmän digitaalisuuteen syntyneiden nuorten ja kokeneemman polven yhteistyötä. Maailmalla yleinen ns. Reverse mentoring -toiminta on vihdoin rantautumassa Suomeen. Tässä mallissa oppiminen tapahtuu molempiin suuntiin nuorten ja senioreiden välillä.

Entä julkisen palvelun algoritmi? Ylessäkin muotoillaan uutta asiakaskokemusta data scientistien avulla. Tehtävänä on mm. muotoilla Yle Tunnuksen suositteluperusteista käyttäjäkokemusta, joka pitää huolen siitä, että itse optimoitua somekuplaa rikastetaan myös Ylen sivistävillä yllätyksillä.

Yle haluaa olla aloitteellinen toimija koko toimialan lähivuosina haastavassa muutoksessa, jossa virtuaalitodellisuus (VR, Virtual Reality) ja lisätty todellisuus (AR, Augmented Reality) muuttavat tarinankerrontaa ja median kulutustapoja.

Suuret teknologiayhtiöt lanseeraavat vuosina 2016 - 2017 useita virtuaalitodellisuuden kuluttajatuotteita, jotka muuttavat median kulutustapoja ja tarinankerrontaa. Pelkästään virtuaalitodellisuuden sisältömarkkinoiden arvon ennustetaan nousevan neljään miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä.

Piilaakso ja Hollywood ottavat nyt parhaillaan ensimmäisiä  tanssiaskeleitaan, ja on ilo nähdä myös Nokia mukana näissä karkeloissa.

Suomen Televisioakatemia valmistelee Ylen aloitteesta tapahtumallista koulutustapahtumaa marraskuulle, jossa voidaan tutustua yhdessä uusiin VR ja AR-teknologioihin koko toimialan voimin.

Jakamis- ja kierrätystalous

Yhteisölliset uudet tuotteet ja palvelut haastavat vallitsevia markkinoita, käytäntöjä ja vanhoja hierarkioita. Syntyy hyöty-yhteisöjä, joissa osaamista ja pääomaa jaetaan yhteisöllisten päämäärien saavuttamiseksi. Joukkorahoituksella on totuttu tekemään yksityisiä kulttuurisia sisältöjä, mutta rahoituskohteet laajenevat tulevaisuudessa myös kohti yhteiskunnallisia hankkeita.

Lokakuun lopussa käynnistyvä Yle FOLK on suomalaisten tekemiä videoita ja verkon sisältöjä kuratoiva Ylen uusi pavelu, joka myöntää pienrahoitusta suoraan tekijöille. Yle FOLKia valmistelee noin kahdensadan hengen harrastajista ja ammattilaisista koostuva yhteisö, jossa tekijät löytävät parhaillaan toisiaan tuleviin projekteihin.

Yhdessä tekemisen voima ilahduttaa: FOLKin tekijäyhteisössä pakolaistilannetta ruotiva toimittaja löysi työparikseen entuudestaan itselleen tuntemattoman videokuvaajan.  Kaksikymppinen kansalaisjournalisti on saanut mentorikseen Ylen kokeneen toimittajan. Marraskuussa nähdään lisää mistä on kyse.

Yhdessä kohti uutta

Uuden aikakauden voittajina selviytyvät ne, jotka uskaltavat tehdä tilaa uudelle vanhasta luopuen. Yhteiskunnan ja työpaikkojen dynamiikka muuttuu, julkiset palvelut ja instituutiot haastetaan uusiutumaan. Kokonaiset maat voivat nyt onnistua ketteryydellä: Islanti nousi takaisin jaloilleen ja Viron e-Estonia-hanke kerää huomiota.

Ensi vuonna 90 vuotta täyttävälle Ylelle sopii sekä aikaisen omaksujan, että edelläkävijän roolit: mukaudumme kontekstiin sopivaksi kumppaniksi ja esittelemme tulevaisuuden maailmoja yhteiskunnan hyväksi.

Risto Kuulasmaa on Yle TV ja Yle Areenan julkaisupäällikkö.

 

Ti 22.09.2015 @ 10:39Thomas Wilhelmsson

Yle: Vahvoin eväin kohti tulevaisuutta

Thomas WilhelmssonThomas Wilhelmsson on Ylen hallituksen puheenjohtaja.
 
Olen toiminut yhdeksän kuukautta  Ylen hallituksen puheenjohtajana. Tulin tehtävään suurin odotuksin. Yle, kuten yliopistokin, on Suomen kulttuurin keskeisiä tukipilareita. Halusin nähdä, millaisin eväin Yle hoitaa tätä rooliaan.

Keväällä kiersin kaikissa Ylen yksiköissä tutustumassa niiden johtoon ja työntekijöihin. Oli helppo nähdä, että talon väki on vahvasti sitoutunut työhönsä. Yleläiset ovat ylpeitä Ylestään ja ovat innokkaasti mukana kehittämässä yhtiötä. Osaamistaso on korkea.

Tämä ei ole vain oma subjektiivinen mielipiteeni. Euroopan yleisradioliitto EBU:n vastikään suorittama peer-to-peer -arviointi Ylen toiminnasta oli erittäin myönteinen. Raportin julkistamistilaisuudessa arvioijat puhuivat useissa kohdin Ylen edelläkävijyydestä (avantgarde).

Toki kritiikkiäkin esitettiin, kuten hyvässä arviointiraportissa kuuluukin tehdä. Erityisesti kiinnitti huomiota, ehkä yliopistotaustani vuoksi, toteamus, että ”the ”silo” mentality is still dominant, when it shouldn’t be.” Arviointiraportti kolahti tietysti yliopistolaiseen, joka on tottunut pitämään vertaisarviointia kaikkein luotettavimpana laadunhallintakeinona.

Työtä digitalisaation edistämiseksi

Yle voi siis suunnistaa kohti tulevaisuutta vahvoin eväin. Vaikka kaksi liikenneministeriön asettamaa työryhmää on asetettu arvioimaan Suomen mediakenttää sekä erityisesti Ylen asemaa ja rahoitusta, olen vakuuttunut siitä, että Ylen toiminnan korkea laatu ja relevanssi tunnustetaan ja sen mukaan vältetään toimenpiteitä, jotka heikentäisivät laadukasta julkista palvelua. Yleä pidetään Suomen demokratian ja kulttuurin kannalta niin olennaisena ja laadukkaana toimijana, että sen saavutuksista halutaan pitää kiinni.

Voimassa oleva Ylen strategia korostaa Ylen kulkevan ”verkko edellä muutokseen”. Kaupallisen median vahva Yle-kritiikki kohdistuu usein juuri tähän. Yle mielletään verkossa vahvaksi ja läheiseksi kilpailijaksi. Varmasti joissakin tilanteissa tietynlaista kilpailuasetelmaa syntyykin, vaikka syy kaupallisen median nykyiseen ahdinkoon ei olekaan Ylessä, vaan mainostulojen karkaamisessa kansainvälisille foorumeille. Ylen on kuitenkin pakko olla verkossa. Digitaalisuus muuttaa syvällisellä tavalla yhteiskuntaamme ja median käyttöä, eikä Yle voi jättäytyä sivuun tästä kehityksestä vaarantamatta julkisen palvelun laatua ja tavoittavuutta.

Digitalisaatio on istuvan hallituksen ehkä kaikkein tärkein kärkihanke. Juuri digi-globalisaatiota hallitsemalla voidaan ottaa loikka, joka nostaa Suomen nykyisestä suosta. Tuntuisi tässä valossa perin oudolta, jos valtiovalta lähtisi olennaisella tavalla rajoittamaan tai vaikeuttamaan sellaisen yhtiön toimintaa, joka on monelta osin edelläkävijä digitalisaation saralla. Digitalisaation kehittäjää Yleä ei kannata kuristaa, vaan sparrata vielä parempiin suorituksiin.

Ylen pitää vastaavasti huolehtia siitä, että sen kehittämät uudistukset viedään mahdollisuuksien mukaan myös muiden suomalaisten mediayritysten käytettäväksi tai tueksi. Ylen ja kaupallisen median intressi ylläpitää monimuotoista tiedonvälitystä Suomessa on yhteinen.

Ylen uutta strategiaa laadittaessa on hahmotettava seuraavia askeleita digitalisaation vauhdittamaan muutosprosessiin. Painopiste on syytä siirtää tekniikasta sisältöihin.

Kuinka media palvelee tulevia sukupolvia?

Ylen vastikään tehdyssä riskikartoituksessa paljastui kiinnostava sisällöllinen huoli. Merkittävänä riskinä pidettiin sitä, että on kasvamassa uusia sukupolvia, joille Ylellä ei ole koskaan ollut mitään merkitystä. Nuoret etääntyvät Ylestä. Näiden sukupolvien mielenkiintoa on osattava herättää uusilla sisällöillä ja uusin tavoin.

Riskikartoituksessa nousi esiin myös huoli siitä, että Yle ei pysty uudistumaan riittävän nopeasti. Eli ei osata luopua vanhasta, jotta saavutettaisiin uutta. Uskon, ettei tämä riski toteudu. Organisaation sisältä noussut huoli siitä, että pysymme mukana muutoksen vauhdissa osoittaa, että Ylessä on valmiutta jatkuvaan kehittymiseen. Ja se on tarpeen, jotta Yle niin nykyisten nuorten kuin tulevienkin sukupolvien silmissä ansaitsee  vahvan julkisen asemansa.

Nyt onkin kohdistettava strateginen mietintä sisältöihin ja tehtäviin, hyvin ennakkoluulottomalla tavalla. Millä sisällöillä, uusilla aluevaltauksilla, toiminnoilla ja vuorovaikutustavoilla Yle pystyy pitämään yllä uusien sukupolvien mielenkiinnon Ylen toimintaan?

Ylen haasteet eivät ole uniikkeja. Ylen johto tutustui vastikään Norjan sisaryhtiön NRK:n toimintaan, ja totesi norjalaisten pohtivan aivan samoja asioita kuin mekin. Mieltä nostattavaa oli kuulla Norjan hallituksen tilaamasta selvityksestä, joka tutkimukseen perustuen päätyi arvioimaan NRK:ta hyvin myönteisesti ja jonka pohjalta oli laadittu tiedonanto parlamentille (Melding till Stortinget 38, 20142015).

Oman toimintansa kehittämisestä norjalaiset korostivat, että painopisteen tulisi olla sisällöissä pikemminkin kuin välineissä. Tärkeätä on tukea organisaatiossa kasvavaa luovuutta, iskulauseella: ”Tight on strategy – loose on control”.  Inspiroiva vierailu!

------

Tiedote 28.5.2015: Yle on laadukas ja moderni julkisen palvelun toimija

Sivut

Avoin Yle

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu