Gunilla Ohls: Ylen tehtävästä ja tavoitteista
Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.
Viime viikon blogini Ylen kolmesta ongelmasta herätti keskustelua sekä Ylen tehtävästä että tavoitteista. Jatkan siksi siitä.
Ylen tehtävä on laissa määritelty ja tosiaankin viimeksi lakia uudistettaessa "täyden palvelun" tehtävä korvattiin sanamuodolla "kattava ja monipuolinen".
Suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin puolesta
Missiolauseemme (= miksi olemme olemassa) on johdettu suoraan laista. Hallintoneuvoston hyväksymä missiomme "Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä,oivalluksia ja elämyksiä" on toimintamme perusta ja kaiken lähtökohta.
Eduskunta, joka lain hyväksyy, valvoo myös tehtäväämme. Hallintoneuvosto antaa kerran vuodessa eduskunnalle kertomuksen Yleisradion toiminnasta. Viime vuoden kertomus käsitellään juuri tällä viikolla eduskunnan täysistunnossa.
Jotta tehtävä tulisi toteutetuksi, Yle asettaa toiminnalleen tavoitteita, mm. asiakkuuteen liittyviä.
Miten voimme varmistaa, että suomalaiset saavat palvelua missiomme mukaisesti? Tällä hetkellä Yle palvelee erinomaisesti perinteistä yleisöä perinteisillä kanavilla ja huonommin heitä, joille Ylen sisällöt muuttuvassa median käytössä eivät ole kiinnostavia. Yle ei kuitenkaan voi luopua yrityksestä palvella myös tätä osaa suomalaisista.
Yle-vero on tv-maksua reilumpi
Ylen uusi rahoitusmalli on monella tapaa edistyksellinen ja tulevaisuuteen katsova. Vanha tv-maksu perustui kotona tapahtuvaan televisionkatseluun, siihen, että kotitalous omisti televisiolaitteen.
Vanha tv-maksujärjestelmä oli myös tavallaan epäoikeudenmukainen. Yksinelävää opiskelijanuorta kohdeltiin samalla tavalla kuin hyvätuloista perhettä. Kaikkien olisi pitänyt maksaa sama summa. Loppuvaiheessa joka neljäs kotitalous jätti lupamaksun maksamatta.
Uudistuksella Suomi ja Yle ovat eurooppalaisessa mittakaavassa edelläkävijöitä. Yle-veroa maksaa yksilö, ei kotitalous. Veroa ei ole sidottu mihinkään laitteeseen. Muutos koetaan yleisesti oikeudenmukaisena.
Ylen maksajina on nyt koko aikuisväestö, ja kansalaisten on koettava saavansa vastinetta rahalleen.
Ylelle on ensisijaisen tärkeää että riippumattomuus säilyy, olipa rahoitusmalli mikä tahansa. Riippumattomuudesta on hyvä käydä julkista keskustelua. Yle pyrkii kaikilla toimillaan sekä aatteellisesti että juridisesti takaamaan arvojensa mukaisen luotettavuuden ja riippumattomuuden niin poliittisista kuin kaupallistakin intresseistä. Tutkimme vuosittain sekä kansalaisten että päättäjien mielikuvaa Ylestä.
Yle-verolla Yle pystyy ylläpitämään sellaisia yleishyödyllisiä tai vähemmistöryhmille suunnattuja palveluita, joille ei muuten löytyisi rahoitusta. Aluetoiminta, lasten palvelut ja kuulovammaispalvelut ovat esimerkkejä tästä.
Uudistuminen on välttämätöntä
Kehitämme tapoja kohdata yleisöjämme yksilöinä ja mm. suositella sisältöjä, jotta jokainen suomalainen voisi kokea saavansa henkilökohtaisesti vastinetta maksamalleen verolle. Emme voi jättää osaa suomalaisista toimintamme ulkopuolelle sillä perusteella, että he eivät katso tai kuuntele ohjelmia tv- ja radiokanavilta. Myös suuret yleisöt ovat vauhdilla siirtymässä verkon käyttäjiksi.
Ylen on uudistuttava ja ponnisteltava löytääkseen tapoja kohdata heidät, jotka eivät nyt koe Yleä omakseen. Ylen olemassaolon edellytys on, että kohtelemme kansalaisia tasavertaisesti. Tämänkin takia asiakkuustavoite 100–90–80 on niin keskeinen.
Tämä tarkoittaa että Ylen on rohkeasti uudistuttava, ja meidän on oltava mukana median ja yhteiskunnan murroksessa. Mielellään eturintamassa eikä takarivissä odottamassa.
19 kommenttia
Ma 13.10.2014 @ 16:29
Yhtäältä ymmärrän, toisaalta en ymmärrä, että ajattelette, että Yle-verosta seuraa se, että jokaisen Suomeen veroja maksavan tulisi voida kokea saavansa henkilökohtaisesti vastinetta maksamalleen verolle.
Tästä käytiin keskustelua sen jälkeen kun päätös Yle-verosta oli tehty. Yle-veroa verrattiin muun muassa tiestön ja rautatieverkon ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin, jotka katetaan (pääosin) verovaroin. Minusta vertaus on hyvä. On paljon ihmisiä, jotka eivät käytä junia, mutta heidän maksamillaan veroilla kustannetaan rautatieverkon ylläpitämistä.
Voi olla, että ajattelen liian yksinkertaisesti eikä vertaus kenties ole Ylessä työskentelevien (ja lain) näkökulmasta osuva.
Virke "emme voi jättää osaa suomalaisista toimintamme ulkopuolelle sillä perusteella, että he eivät katso tai kuuntele ohjelmia tv- ja radiokanavilta" hieman mietityttää minua.
Yle aktivoi kansalaisia keskusteluun eri aiheista nettisivuillaan ja tekee juttuja kansalaisten kommenttien perusteella.
Yleishyödylliset ja vähemmistöryhmille suunnatut palvelut ovat mitä tärkeintä Ylen toiminnan ydintä.
Yle on mielestäni oivallisesti esillä ja tavoitettavissa netin välityksellä. Mahdollisuus katsoa tv-ohjelmia suorana ja jälkilähetyksinä Areenasta on mitä mainiointa palvelua. Lisäksi Yle lähettää monista ajankohtaisista aiheista suoria lähetyksiä nettisivuillaan; esimerkiksi joidenkin globaalien tapahtumien/katastrofien yhteydessä tai Eurooppa-politiikkaan liittyviä ajankohtaisia lähetyksiä.
Tarkoitatte varmaan jotain muuta kuin Areenaa ja Ylen nettisivuja kirjoittaessanne, että osa kansalaisista jää ulkopuolelle, koska ei katso tai kuuntele tv- tai radio-ohjelmia?
Ma 13.10.2014 @ 16:56
Tarkoitatte varmaan jotain muuta kuin Areenaa ja Ylen nettisivuja kirjoittaessanne, että osa kansalaisista jää ulkopuolelle, koska ei katso tai kuuntele tv- tai radio-ohjelmia?
Ajattelemme ilman muuta Areenaa ja Ylen nettisivuja, ja sen lisäksi kehittyviä mediakäyttötapoja vielä siitä eteenpäin. Suomalaisten ajan tasalla pysymysen tapa on siirtynyt mobiiliin.
Atte Jääskeläinen kirjoitti aiheesta hiljattain:
"Kenen palvelua suomalaiset seuraavat, kun he haluavat pysyä ajan tasalla ja tietää, mitä on tapahtunut? Mikä kuvake suomalaisilla on älypuhelimen avausnäytöllä, viiden käytetyn nappulan joukossa? Karua sanoa, mutta nämä kysymykset ratkaisevat, onko Ylellä ja sen journalismilla tulevaisuutta."
http://blogit.yle.fi/avoin-yle/atte-jaaskelainen-journalismin-arvosta-on-pidettava-huolta
Ma 13.10.2014 @ 17:47
uudistuminen ei sinänsä varmasti haittaa, mutta olen kuitenkin vankkana julkisen palvelun kannattajana kiinnostunut siitä miten uudistuminen vaikuttaa sisältöihin. Itse en juurikaan enää televisiosta katso kuin paria ulkomaista draamaa sekä dokumentteja silloin tällöin. Koen että televisio ei tarjoa enää kotimaisia mielenkiintoisia sisältöjä. Radiota kuuntelen lähes jatkuvasti ja siellä tarjonta on huomattavasti laadukkaampaa. Jos tavoittavuus on sitä että sisältö palvelee veronmaksajaa mahdollisimman hyvin, niin eikö olisi parempi uudistua ensin sisällön osalta eikä vain keksiä uusia tapoja jaella vanhaa tavaraa?
Ma 13.10.2014 @ 20:03
Tässä keskustelussa on vaarana mennä hieman sekaisin tekninen jakelukanavaan liittyvä uudistuminen ja sisällöllinen uudistuminen. Sikäli kun ymmärrän, Ylen tavoitettavuusperiaatetta tukee se, että Ylen jakama sisältö on saavutettavissa yhä useammalla päätelaitteella ja yhteystavalla. Mutta onko tässä rinnalla toinen tavoite, jossa pyritään houkuttelemaan mahdollisimman suurta katsoja- ja kuuntelijamäärää? Ensimmäinen päämäärä on sopusoinnussa Ylen lakisääteisen tehtävän kanssa, jälkimmäinen ei ihan ongelmattomasti.
Jos Yle yrittää ohjelmavalinnoillaan houkutella isomman yleisön, se tarkoittaa väkisin tarjonnan viihteellistymistä ja keventymistä. Viihteessä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta sitä on tarjolla yllin kyllin kaupallisellakin puolella. Jos Yle kuitenkin lähtee kilpailemaan viihdeasiakkaista, se voi siinä toki onnistuakin, mutta mikä tässä on motiivina? Näin tehdessään Yle ensinnäkin kyseenalaistaisi osan lakisääteisestä tehtävästään, mutta toisaalta myös veisi yleisöä kaupalliselta puolelta, mikä ei ole ihan reilua, koska Yle toimii kuitenkin eri säännöillä samoilla markkinoilla. Eikä minun asemani kuluttajan yksiselitteisesti siitä parane, että saan viihteeni verovaroilla tuotettuna, sen sijaan että maksan viihteestäni katsomalla mainoksia.
Ma 13.10.2014 @ 22:05
Aivan keskeisiä näkökohtia tuotte esiin, kiitos punnituista kommenteistanne.
Suomessa on laaja ja vahva vapaasti vastaanotettava televisiotarjonta (kaikkiaan 13 kanavaa ks. VKL, Ala numeroin, s. 49 http://www.vkl.fi/files/2696/Mediatoimialan_luvut_02102014.pdf ). Tämä on kaikkien suomalaisten tv-katsojien etu. Muualla on paljon enemmän maksukanavia.
Se kannattaa huomioida, että jos Ylen tehtävissä ja tavoitteissa / tai kanava/palveluvalikoimassa toimeenpantaisi kavennuksia jossakin ajan hetkessä, ei se automaattisesti tarkoita sitä että kotimaiset kaupalliset toimijat pystyisivät aukon täyttämään ja mainosrahoitteisesti vastaavat palvelut tarjoamaan. Samaan aikaan on trendi, jossa mainoskakku pienenee.
Kannattaa vilkaista TV-toimialan elinvoimaisuutta punnitseva konsulttiarvio
Televisioala Suomessa. Toimintaedellytykset internetin aikakaudella.
http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=3082174&name=DLFE-23710.pdf&title=1314%20Televisioala%20Suomessa
http://www.lvm.fi/julkaisu/4402115/televisioala-suomessa-toimintaedellytykset-internetin-aikakaudella
Sekä myös maaliskuinen selvitys Ylen hallintoneuvostolle Yle-indeksin vaikutuksista
http://yle.fi/yleisradio/sites/yleisradio/files/yle-indeksin_merkitys.pdf
http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/yle-osallistuu-taloustalkoisiin-ja-tehostaa-toimintaansa
Ti 14.10.2014 @ 13:40
Tässä keskustelussa on vaarana mennä hieman sekaisin tekninen jakelukanavaan liittyvä uudistuminen ja sisällöllinen uudistuminen. Sikäli kun ymmärrän, Ylen tavoitettavuusperiaatetta tukee se, että Ylen jakama sisältö on saavutettavissa yhä useammalla päätelaitteella ja yhteystavalla. Mutta onko tässä rinnalla toinen tavoite, jossa pyritään houkuttelemaan mahdollisimman suurta katsoja- ja kuuntelijamäärää? Ensimmäinen päämäärä on sopusoinnussa Ylen lakisääteisen tehtävän kanssa, jälkimmäinen ei ihan ongelmattomasti.
Jos Yle yrittää ohjelmavalinnoillaan houkutella isomman yleisön, se tarkoittaa väkisin tarjonnan viihteellistymistä ja keventymistä. Viihteessä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta sitä on tarjolla yllin kyllin kaupallisellakin puolella. Jos Yle kuitenkin lähtee kilpailemaan viihdeasiakkaista, se voi siinä toki onnistuakin, mutta mikä tässä on motiivina? Näin tehdessään Yle ensinnäkin kyseenalaistaisi osan lakisääteisestä tehtävästään, mutta toisaalta myös veisi yleisöä kaupalliselta puolelta, mikä ei ole ihan reilua, koska Yle toimii kuitenkin eri säännöillä samoilla markkinoilla. Eikä minun asemani kuluttajan yksiselitteisesti siitä parane, että saan viihteeni verovaroilla tuotettuna, sen sijaan että maksan viihteestäni katsomalla mainoksia.
Ti 14.10.2014 @ 20:55
"Ylen olemassaolon edellytys on, että kohtelemme kansalaisia tasavertaisesti."
Tasavertaisuus on kylla unohdettu ulkosuomalaisilta varsinkin draamatuotannon kohdalla. Yle-veroa maksaa moni taalla asuva.
To 16.10.2014 @ 11:05
YLE:n strategia näyttää olevan jakaa yhä enemmän ja enemmän palvelujaan ruotsinkielisille katsojille nyt kun ei ole vaaraa, että katsomisesta luovutaan uuden verotuksen myötä!
Miksi ruotsinkielistä ohjelmaa on selvästi lisätty siten, että täysin suomenkielistä asemaa ei enää tunnu olevan lainkaan?
Mikä oli se pakottava tarve, että ruotsinkieliset uutiset oli lisättävä myös TV1:n aamu-uutisten väliin?
Eikö ruotsinkielisiä uutisia voisi näyttää ruotsinkielisellä kanavalla, koska sellainenkin on olemassa nimenomaan heitä (pientä vähemmistöä) varten? Olettaisin, että Suomen ruotsinkielisiltä asukkailta voisi edellyttää suomenkielen taitoa ainakin sen verran, että uutiset ymmärtää, jos suomenlielistä kaanavaa sattuu seuraamaan.
Pe 17.10.2014 @ 13:47
Miksi ruotsinkielistä ohjelmaa on selvästi lisätty siten, että täysin suomenkielistä asemaa ei enää tunnu olevan lainkaan?
Mikä oli se pakottava tarve, että ruotsinkieliset uutiset oli lisättävä myös TV1:n aamu-uutisten väliin?
Ylen aamu-tv:ssä tulee arkisin kaksi lyhyttä noin neliminuuttista ruotsinkielistä TV-nytt-uutislähetystä. Muuten ohjelma on kokonaan suomenkielinen ja suomenkielisiä uutislähetyksiä lähetetään puolen tunnin välein. Nämä noin kahdeksan minuuttia ruotsia ovat mitätön pisara suomenkielisen Yle TV1:n ohjelmistossa.
Myös kirjoituksesi ruotsinkielisen ohjelmiston määrän kasvusta menee metsään. TV-nyttin aamulähetykset siirtyivät nimittäin Yle TV1:n puolelle siksi, että Yle Fem -kanavan ruotsinkielinen aamutelevisio lopetettiin. Min morgon -aamuohjelmassa TV-nytt lähetettiin neljästi ja ohjelmassa kerrottiin myös säätiedot ruotsiksi. Nyt jäljelle jäi kaksi lyhyempää lähetystä Ylen aamu-tv:ssä ja säätiedotkin kerrotaan vain suomeksi.
Jos siis kärsit kovasti neljästä ruotsinkielisestä minuutista (jotka on kaiken lisäksi osittain tekstitetty suomeksi), voit lohduttautua sillä, että ruotsinkielisten palvelu heikkeni muutoksessa olennaisesti aiemmasta.
Pe 17.10.2014 @ 23:34
Hyväksyn Yle-veron, ei se ole mikään paha. Itse asiassa periaate on hyvä, Mutta kun kuuntelen osap. vuorokauden ympäri Yle-puhetta, miksi aina tunkee ajatukseeni, että Yle on ikäänkuin Kokoomus-puolueen etäispääte. Politiikka-radio on ainoa ohjelma, joka jotenkin avaa näkökantaa yhteiskuntaan; sekin varsin varovasti. Nykyisin nukun paremmin puhetta kuullessani, mutta nämä "Arkiston helmet", onko niitä pakko soitella yhä uudestaan, yö yön jälkeen? Ei sen puoleen, kohtuu hyvin viihdyn Yle-puheen kanssa. Itselläni on ollut kymmeniä tuttuja radiotoimittajia ja tiedän; ei Yle koskaan mikään vasemmistolainen ole ollut. Muutamia yhteiskunta-aktiiveja toimittajia oli, ja tämä oli "vallankumous". Höh.
Yle on Suomelle tärkeä "meedio". Hyvää duunia toivon
Jouni Suova
PS 2. Ilmoitan kyllä, jos oiken erimieltä olen,
Yhteiskuntamme tarvitsee Ylen kanavia. Ettenkö Hesariin luottaisi, Olen radion suurkuluttaja.
D:o
Su 19.10.2014 @ 14:37
YLEssä on paljon hyvää ohjelmatarjontaa, mutta kenen etu on lähteminen kilpailemaan kaupallisten kanavien kanssa ? Yleissivistävää työtä tekevässä talossa pitää olla rohkeutta asettaa toiminnalle muita kuin helppoja katsojasuosio-mittareita.
Ylen perustehtävää on hiljan tarkistettu , ja hyvä näin ! Sehän on 1960-luvulta näihin päiviin saakka ollut 'Kansanvallan vahvistaminen' . Tuo ajatus lienee ohjannut sekä talon että yksittäisten toimittajien linjauksia melko vahvastikin .
Uusi perustehtävä kuulostaa vähemmän asenteelliselta ja mielekkäältä: "Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä,oivalluksia ja elämyksiä" on toimintamme perusta ja kaiken lähtökohta (G. Ohls).
Itse talousasioita työkseni amk:ssa opettavana ja kahden pojan isänä katson paljon ajankohtaisohjelmia (Uutiset, aamu-TV, A-studio, A-talk,MOT, jne) . Näillä ohjelmilla on suuret katsojamäärät, ja teemoiltaan ne liittynevät aivan keskeisesti YLEn perustehtävän toteuttamiseen (vrt.ed.).
Siksi en voi olla hämmästelemättä, miten näissä ohjelmissa kaava tuntuu olevan erittäin populistinen, ei-YLEn perustehtävää kunnioittava, ajoittain puolueellinen ja kaiken kaikkiaan pikemminkin kaupalliseen mediaan sopiva.
Erityisesti tämä koskee illan ajankohtaisohjelmia. Luodaan poliitiikkojen kesken vastakkainasetteluja, tarkastellaan estoitta mitä tahansa asiaa satunnaisen yksittäisen kansalaisen näkökulmasta, unohdetaan usein kokonaan sellaiset laajemmat reunaehdot kuin maailmantalouden tilanne ja talouden lait ylipäätään. Tämä johtaa usein siihen, että ajetaan ohjelmissa esiintyvät haastateltavat ikäänkuin vastakkain (jos heitä on usempia), tai ajetaan heitä (erityisesti päättäjiä) nurkkaan hyökkäävillä yksityiskohtiin liittyvillä kysymyksillä. Seurauksena on usein juupas-eipäs -tyyppiset kaottisia tilanteita ja päättäjien tarpeetonta nolaamista. Mielestäni tämä on omiaan johtamaan kansalaisten hämmennykseen ja turhautumiseen (eli täysin päinvastoin kuin YLEn em. perustehtävä ?).
Tulokset näkyvät jo kaikilla suurilla politiikan keskustelupalstoilla (Yle, MTV, Uusisuomi, iltapäivälehdet, muut mediat), joissa poliitikkojen lyttääminen ja keskinäinen kinastelu huolestuttavaa vauhtia syrjäyttää rakentavan keskustelun ja argumentoinnin.
Hyvin harvoin päästään 'mitä ehdotuksenne merkitsisi kokonaiskuvassa' tai 'mitä ratkaisumalleja olisi kehitettävissä' -tyyppiseen rakentavaan kysymyksenasetteluun. Eikö tällainen rakentava ja eri argumentaatiopohjia esittävä keskustelu olisi juuri YLEn roolin arvoista ja mukaista..?
Miksi tähän ei päästä .. ? Keskustelen päivitttäin aiheesta useiden kollegoiden kanssa. Käsityksemme on että suomalaisten talousymmärrys ja kokonaisuuksien taju yhteiskunnallisista asioista (joissa talous on aivan keskeisessä osassa) on huonontunut. Tarkoitan tässä nyt ymmärrystä siitä, miten työtä jaa kysyntää syntyy, mitä hyvinyhteiskunnan pyörittäminen maksaa, millä ehdoilla sitä voi pitää yllä, mistä kasvu ja vauraus syntyvät, mikä on Suomen asema globaalissa taloudessa, jne.
Tämä ymmärryksen heikkeneminen näyttää koskevan ikävä kyllä myös em. ajankohtaisohjelmien toimittajia. Ja juuri heiltä sitä tänä päivänä - YLEn perustehtävä huomioiden - edellytetään enemmän kuin monelta muulta.
Ke 22.10.2014 @ 12:55
Svtn on helpompi toimia, kun on vaan yksi svt, ei erillistä finskasvtetä.
Säästövinkki ylelle, puretaan tuplaorganisaatiot, säästyisi paljon rahaa.
Sitäpaitsi miksi ainoastaan svenskfinlandista tulleet ovat kyvykkäitä tekemään ja johtamaan svenskayleä, mutta mitään estettä ei näy olevan sille, että svenskfinlandin edustaja on ylen strategiajohtajana.
Ehkä syy yle.fi nykyiseen tasoon on siinä. Ajatusmaailmassa lähdetään siitä, että kaikki 5,4 milj suomenkielistä on rasistisia juntteja, jolle täytyy rautalangasta vääntää, kuinka kuuluu ajatella ja toimia, jotta miellyttäisi liberalistisia, suvaitsevaisia ja ei rasistisia ihmisiä.
Ei myöskään ole mitään järkeä, että samasta lähteestä tullut uutinen uutisoidaan kahdesti eri toimittajien toimesta.
Tuplaorganisaatiot pois, ja ylen budjetti riittää vaikka mihin.
Ke 22.10.2014 @ 15:23
Kiitos erittäin analyyttisestä kysymyksestä
Hyvin harvoin päästään 'mitä ehdotuksenne merkitsisi kokonaiskuvassa' tai 'mitä ratkaisumalleja olisi kehitettävissä' -tyyppiseen rakentavaan kysymyksenasetteluun. Eikö tällainen rakentava ja eri argumentaatiopohjia esittävä keskustelu olisi juuri YLEn roolin arvoista ja mukaista..?
- Kyllä.
Mitä mieltä olet siitä kehityksestä, että on nousemassa sellainen tapa toimia kuin "ratkaisukeskeinen journalismi" (ks. esim. Antti Hirvonsen teksti http://yle.fi/uutiset/suomen_kokoinen_keskustelukerho/6469377 )
Ke 22.10.2014 @ 18:34
ihan selvästi on nousussa ratkaisukeskeinen journalismi. Tanskassa DR on Ulrik Haagerupin johdolla tehnyt ns. constructive journalismista oikein strategisesti osan toimintaansa ja pirun hyvin tuloksin. Sinne Ylekin suuntaa eri konstein.
Tulevaisuudessa kenties se nykyisin yleinen tapa, että toimittaja tuulettaa voitonriemuisesti löydettyään maailmasta ongelman, näyttää makaaberilta.
Mika Rahkonen
Internet-päällikkö
Uutis-ja ajankohtaistoiminta
Yle
To 23.10.2014 @ 22:51
Tulevaisuudessa kenties se nykyisin yleinen tapa, että toimittaja tuulettaa voitonriemuisesti löydettyään maailmasta ongelman, näyttää makaaberilta.
Keskustelua rakentavasta journalismista voi seurata vaikkapa Twitterissä tunnisteella #constructivejournalism
https://twitter.com/ReettaLeh/status/502036195841695744
Ke 29.10.2014 @ 18:01
Haluaisin tietää Avoimen ylen strategiasta kun aletaan verovaroilla mainostamaan kaupallisessa mediassa ja suoraan tuetaan ja mainostetaan kaupallisen median maksukanavia verovaroin.
Lisäksi teidän "mahtava" teevee projekti on tullut maksamaan Ylelle miljoonan, siis veronmaksajille, ehkä ylikin.
Kysyn vaan mihin tämä perustuu että digitaaliseen yhteistyöhön perustettu yhtiö alkaa tekemään tällaista sontaa kaupallisen median mainostamiseksi.
Kannattaisi yleläisten muistaa että kansalaiset maksaa ne palkat.
Toinen juttu on Ylestä ulos valuva raha, hallintoneuvoston jäsenet ovat perustelleet tuotantoyhtiöitä siihen tahtiin ettei ole ihme jos kassassa on 10 miljoonan aukko, tosin "omiin taskuihin" ne rahat menevät mutta tapa on väärä.
To 30.10.2014 @ 13:41
Hei,
Emme mainosta kaupallisia medioita, mutta mainostamme jonkin verran omia ohjelmiamme myös muualla kuin omilla kanavillamme.
Ylen tehtävänä on palvella kaikkia suomalaisia. Erityishaasteemme on palvella nuoria. Saamme paljon palautetta siitä, että ihmiset eivät löydä sisältöjämme tai eivät tiedä niistä. Käytämme erilaisia markkinointikeinoja, jotta asiakkaat saisivat tietoa ohjelmistostamme. Tästä syystä ostamme harkiten myös ulkopuolista mainontaa.
Mitä muuten tarkoitat teeveeprojektilla? Jos tarkoitat Teevee.fi-palvelua, kyse on Ylen ja kaupallisten tv-yhtiöiden yhteisestä netti-tv-palvelusta. Se auttaa suomalaisia löytämään kaikki kotimaiset vapaasti katsottavat kanavat netistä.
Marja-Liisa / Ylen viestintä
Ma 10.11.2014 @ 22:06
Oma kanava ja silti ruotsinkieliset uutiset täytyi lykätä ykköselle.
Mikä idea on ruotsikielisten toimittajien kierrättäminen uutisissa? onko kyseessä palkan nostaminen vai työsuhteen varmistaminen tulevissa väen vähennyksissä. (niitä tulee tällä tarjonnalla)
Ykkösellä mainostetaan jatkuvasti femman ohjelmia eikä siltikään "kukaan" katso niitä.
Mainostetaanko suomenkielisiä lähetyksiä femmalla? eipä taideta.
Femma on riittävän kallis luulisi riittävän!
Röyhkeää mutta niinhän se aina.
La 15.11.2014 @ 19:31
Minä en koe yleä omakseni, vaikka mitä tekisitte. Sieltä on valehdeltu aivan selvässä asiassa suoraan päin naamaa, ja kuten sanotaan; kerran valehtelija, aina valehtelija. Minkäänlaista houkutusta ylen palvelujen käyttöön ei siis ole. Mutta Yle-vero menee kalleimman mukaan, kun aiemmin kieltäydyin tuollaisesta toiminnasta maksamaan mitään. Lainvastainen maksu, koska VEROa ei voida kohdistaa tiettyyn tarkoitukseen, varastetaan suoraan tuloista. Missään sivistysvaltiossa tammöinen ei olisi mahdollista.
Ja miten on mahdollista 10 miljoonan vaje, kun juuri saitte 50 miljoonaa enemmän kuin ennen, jolloin myös oli 10 tms. miljoonan vaje. Mihin mustaan aukkoon rahat oikein lapioidaan?
"Loppuvaiheessa joka neljäs kotitalous jätti tv-maksun maksamatta." Olisiko viimeistään siinä vaiheessa pitänyt jotain kelloja soittaa, että missä mennään? Jos asiakas ei enää maksa, niin silloinhan on palvelussa / laadussa jotain vikaa, mikä pitää korjata. Maksun pakolliseksi määräyttäminen ei korjaa palvelua/laatua, vaan päinvastoin, kun enää ei tarvitse edes yrittää tehdä mitään pitääkseen edes loput maksajat.
