Mitä yhteistä on penisilliinillä ja sähköisen median maailmalla?
Pasi Ekman työskentelee kehityspäällikkönä Ylen teknologiatoiminnossa.
Sähköisen median maailma on muuttunut viimeisen reilun sadan vuoden aikana merkittävästi ja viime vuosina muutosvauhti on vain kiihtynyt. Pelkästään tv-maailmassa muutoksia on viime aikoina tapahtunut valtavan tiheästi: mustavalko-tv, väri-tv, digi-tv, laajakuva-tv, HD-tv…
Mihin tämä kiihtyvä muutos sitten johtaa ja miten siihen voisi varautua? Itse uskon, että The New Yorkerin toimittaja Adam Gopnik on oikeassa väittäessään, että uudet ideat ja sattumukset muokkaavat tulevaisuutta enemmän, kuin mikään hyvissä ajoin havaittavissa oleva trendi: “Whatever happens next, short term or long, is likely to be more affected by accident and by invention – and by new ideas – than by any trend now in sight.”
Tästä on olemassa monia esimerkkejä, erityisesti lääketieteen puolelta: penisilliini, Viagra, jne.
Suurimman mullistuksen sähköisen median jakelussa ja kulutuksessa ovat tuoneet internet sekä mobiililaitteet ja -verkot. Parikymmentä vuotta sitten ei videokuvaa voinut katsella verkosta, valokuvatkin latautuivat todella hitaasti eikä kukaan edes yrittänyt käyttää internetiä saati katsella videoita mobiililaitteilla.
Mobiilivideokatselu kasvaa huimasti. Tuoreen Ericssonin Mobility-raportin mukaan mobiilidataliikenne kasvaa vuoteen 2018 mennessä 12-kertaiseksi, ja sitä kasvattaa ensisijaisesti videoiden katselu. Myös monien alan toimijoiden ansaintalogiikka muuttuu, esimerkkeinä musiikin jakelun tai sanomalehtien siirtyminen verkkoon viime vuosina.
Tämä muutos on suurin median murrosvaihe tähän mennessä, ja monet tahot yrittävät arvata, mihin murros johtaa. Pohdintaa tehdään myös Ylessä sekä yhdessä muiden media-alan toimijoiden kanssa muutamassa kansallisessa tutkimushankkeessa: Next Media ja N-GEMS*, jonka loppuraportti julkaistaan juuri.
Ajatus siitä, että tulevaisuutta ei voi arvata, johtaa siihen, että meidän on varauduttava yllättäviin muutoksiin. Siksi meidän tulee rakentaa oma tuotanto- ja jakeluympäristömme sellaiseksi, että nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. Mikä mediayhtiö oli varautunut tablettien tuloon ja niiden suureen suosioon muutama vuosi sitten? Me Ylessä yritämme varautua seuraavien ”tablettien” tuloon olemalla mahdollisimman joustavia ja ketteriä tulevaisuudessa, mutta siinä(kin) meillä(kin) on vielä paljon töitä.
“The whole thing goes: The future's not set. There's no fate but what we make for ourselves.“
-John Connor, Terminator 2
*N-GEMS (Next Generation Electronic Media Multiproduction and Multicasting Processes, Services and Tools)
4 kommenttia
Ti 11.12.2012 @ 19:30
Yle olisi sopivin taho valtamedioista, jonka pitäisi käyttää stereoskooppista 3D:ta uutiskuvauksessa. Kikkailu jo vähentynyt merkittävästi maailmalla ja oikeita haastatteluita/juoneltaan tasokkaita 3D lyhytelokuvia ollut pitkään löydettävissä You Tubesta, jotka parempia kuin Hollywoodin vastaavat.
Stereoskooppisen 3D teknologian kehitys on jo näkyvissä jopa Lapissa itsestäänselvyytenä. 3D televisiot oikeastaan itsestäänselvyyksiä, Nintendo 3DS koneesta jo uusinkin malli saatavilla, 3D HFR tekniikkakin tuli Rovaniemen Maximiin. Sodankylässä jo ennen Maximia 3D elokuvia näytetty digitaalisena ja filmiltä sitä ennen. Itseäni en haluaisi kehua mutta 2004-2012 tullut säännöllisesti tallennettua useita aivan samoja olennaisia uutistapahtumia kuin useat kilpailijani digitaalisena aitona stereoskooppisena 3D:nä.
Ke 12.12.2012 @ 10:43
Stereoskooppisesta televisiosta tiedä, mutta tänään 12.12.2012 eduskunta päättää täysistunnossaan Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvästä sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan viisikohtaiseen kannanottoon tiivistyy eduskunnan tahtotila.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/livm_18_2012_p.shtml
Eduskunnan valiokunnat ovat jonkin verran pystyneet rauhoittamaan ministeriön alkuperäistä uhmakasta ohjelmaluonnosta. Katselijoiden ja kuuntelijoiden sekä operaattoreiden näkökohdat ovat päässeet esille. Erikoisesti internet-protokolla-television ja laajakaistateknologian aluevaltaus perinteisen antenniverkkotelevision taajuusalueelle on saanut siinä tarpeellisen varovaisuuden esille.
Toisaalta toisen sukupolven antenniverkkolähetysstandardi DVB-T2 on verhottu lähes yksinomaan termin teräväpiirtotekniikka alle. Käytännössä myös perinteisen lähetysresoluution SD mahdollisuus jatkuu, koska sen jakelukustannus pienemmän signaalivirran takia on luokkaa 70 prosenttia huokeampi.
Surullista on, että tv-jakelun asiat ovat Suomessa niin pirstaloituneet ministeriön sellaisenaan ehkä hyvää tarkoittaneesta telemarkkinat vapauttaneen EU-direktiivin soveltamisesta huolimatta.
Katselijat ovat ymmällään ja DNA:n keväisen tutkimuksenkin perusteella HDTV-asioista on heistä vain viidesosa tarkasti selvillä. YLE puolestaan pihtaa tietoa aitojen teräväpiirtolähetysten ohjelmatiedoista.
Esimerkkinä kerron, että Linnan juhlien televisointia koskien keskellä viikkoa, piti kävellä juhlapaikan lähistölle varmistamaan, onko YLEn kallis uusi HD-ulkolähetysauto todella paikalla.
Ke 12.12.2012 @ 16:07
Yle olisi sopivin taho valtamedioista, jonka pitäisi käyttää stereoskooppista 3D:ta uutiskuvauksessa. Kikkailu jo vähentynyt merkittävästi maailmalla ja oikeita haastatteluita/juoneltaan tasokkaita 3D lyhytelokuvia ollut pitkään löydettävissä You Tubesta, jotka parempia kuin Hollywoodin vastaavat.
Stereoskooppisen 3D teknologian kehitys on jo näkyvissä jopa Lapissa itsestäänselvyytenä. 3D televisiot oikeastaan itsestäänselvyyksiä, Nintendo 3DS koneesta jo uusinkin malli saatavilla, 3D HFR tekniikkakin tuli Rovaniemen Maximiin. Sodankylässä jo ennen Maximia 3D elokuvia näytetty digitaalisena ja filmiltä sitä ennen. Itseäni en haluaisi kehua mutta 2004-2012 tullut säännöllisesti tallennettua useita aivan samoja olennaisia uutistapahtumia kuin useat kilpailijani digitaalisena aitona stereoskooppisena 3D:nä.
Teknologia on teknologiaa ja voi olla sinänsä kiinnostavaa, mutta uutisten tärkein elementti on uskottavuus. Mielestäni uskottavimmat uutiset Suomessamme ovat tänään YLEn uutiset. Jos niiden tuotannossa siirryttäisiin 3D:hen menettäisin täysin uskoni YLEen, alkaisin pitää niitä "Eduskunnan" uutisina ja harkitsisin maasta muuttoa.
Ke 12.12.2012 @ 19:27
Yle olisi sopivin taho valtamedioista, jonka pitäisi käyttää stereoskooppista 3D:ta uutiskuvauksessa. Kikkailu jo vähentynyt merkittävästi maailmalla ja oikeita haastatteluita/juoneltaan tasokkaita 3D lyhytelokuvia ollut pitkään löydettävissä You Tubesta, jotka parempia kuin Hollywoodin vastaavat.
Stereoskooppisen 3D teknologian kehitys on jo näkyvissä jopa Lapissa itsestäänselvyytenä. 3D televisiot oikeastaan itsestäänselvyyksiä, Nintendo 3DS koneesta jo uusinkin malli saatavilla, 3D HFR tekniikkakin tuli Rovaniemen Maximiin. Sodankylässä jo ennen Maximia 3D elokuvia näytetty digitaalisena ja filmiltä sitä ennen. Itseäni en haluaisi kehua mutta 2004-2012 tullut säännöllisesti tallennettua useita aivan samoja olennaisia uutistapahtumia kuin useat kilpailijani digitaalisena aitona stereoskooppisena 3D:nä.Teknologia on teknologiaa ja voi olla sinänsä kiinnostavaa, mutta uutisten tärkein elementti on uskottavuus. Mielestäni uskottavimmat uutiset Suomessamme ovat tänään YLEn uutiset. Jos niiden tuotannossa siirryttäisiin 3D:hen menettäisin täysin uskoni YLEen, alkaisin pitää niitä "Eduskunnan" uutisina ja harkitsisin maasta muuttoa.
1. Itse asiassa juuri uskottavuutta parantaa merkittävästi AIDOLLA stereokamera tekniikalla kuvaaminen. Vaatii tosin journalistisia prosesseja joilla edut tulevat selkeästi esiin. Uutiskuvahuijauksien estämisessä stereokuvaus yksi keino oikein käytettynä on ratkaisu.
2. Eduskunnalla ei ole mitään olennaista tekemistä asian ympärillä. Olisi hyvä saada perustelu mitä sillä tarkoitit. Itse olen 2004 asti tehnyt uutiskuvausta 3D:na eikä eduskunta ole muuten näkyvissä kuin vain lukuisien tunnetuimpien poliitikoiden olemassaololla 3D uutiskuvissani.
3. 3D:hen ei tarvitse "siirtyä". Sitä on mahdollista käyttää tietyissä asioissa.
4. Maasta muutto ehkä suositeltavaa teille koska negatiivisella asenteellasi hidastat oman itsenäisen SUOMALAISEN uutiskuvajournalistisen työn tuloksien näkyvyyttä. Suomalainen stereoskooppisen 3D teknologian kanssa pakertava ohjelmistosuunnittelu hyötyy kun negatiivisia turhia ennakkoluuloja 3D:ta kohtaan vähenee. Suomalaisille tavallisille kansalaisille ja erityisesti työttömille (itsellä konkreettisia kokemuksia) 3D on mahdollisuus tavoilla joita en rupea selittämään koska haluat hyväksyä että vain Hollywood kerää hyödyn ja rahat 3D:lla. Suomalaiset vain katsovat kehitystä sivussa. Asia käsitelty minun puolesta täällä. Asennevammat tulleet selväksi. Joillain.
