63 senttiä päivässä
…ja 19,25 euroa kuukaudessa on tv-maksun hinta vuoden 2010 alusta. Sillä saa laajan paketin ohjelmia ja palveluita, joista on varaa valita. Samalla summalla saisit reilun puoli litraa maitoa päivässä.
YLEllä on 4 tv-kanavaa, 6 radiokanavaa, teksti-tv, mobiilipalvelut ja internetin yle.fi.
YLE ei päätä rahoituksestaan itse, vaan rahoitustavan ja määrän päättää eduskunta.
Tv-maksu on tavallisin tapa rahoittaa yleisradiotoimintaa Euroopassa. Suomalaiset maksavat Pohjoismaiden pienintä tv-maksua.
Näin tv-maksu käytetään:
Radio- ja tv-ohjelmat sekä internet-tarjonta tuotetaan ohjelma-alueilla. Kanavat tilaavat ja koostavat ohjelmistot.
Näin YLE käyttää tv-maksutulot ohjelmiinsa:
- televisio > 165 miljoonaa euroa
- radio > 68 miljoonaa euroa
- internet ja mobiilipalvelut > 19 miljoonaa euroa
Uutiset vievät rahoituspotista noin kolmanneksen. Saman verran kuluu asia- ja kulttuuriohjelmien tuottamiseen. Ruotsinkielisen ohjelmiston osuus on noin 15 prosenttia.
| Uutiset | 11,6 |
| Draama | 11,3 |
| Aluetoimitukset | 10,4 |
| Urheilu | 9,7 |
| Asiaohjelmat | 8,8 |
| Kulttuuri (myös RSO) | 7,2 |
| Uutiset ja urheilu (ruotsink.) | 6,6 |
| Viihde | 5,3 |
| Populaarimusiikki ja -kulttuuri | 3,8 |
| Fiktio (ruotsink.) | 3,7 |
| Lapset ja nuoret | 3,4 |
| Fakta (ruotsink.) | 3,1 |
| TV:n ajankohtaisjournalismi | 3,0 |
| Oppiminen ja tiede | 2,2 |
| Nuoret (ruotsink.) | 1,0 |
| Kanavat ja uudet palvelut yht. | 8,6 |
Lisää tietoa YLEn rahoituksesta ja rahojen käytöstä löydät
5 kommenttia
Ti 10.11.2009 @ 10:33
Edelleenkään en ihan täysin ymmärrä, miksi TV-maksun pitää olla erillinen maksunsa, eikä sitä oteta verotuloista. Jälkimmäisellä mallilla se määräytyisi progressiivisesti, kuten muukin verotus, eli ihmisten varallisuus otettaisiin huomioon, mikä tuntuisi fiksulta. Nykyinen malli tuntuu samalta kuin ajatus siitä, että jokainen suomalainen maksaisi tiemaksua siitä hyvästä että saa käyttää autoa, vaikka auton käyttöaste on eri ihmisillä varsin erilainen. Mututuntumana luulisi, että byrokratiakin vähenisi, kun kaikki vastaavat maksut voisivat mennä samasta veropotista, eikä tarvittaisi erillisiä maksuja eri tilanteisiin.
Onko syynä pelkästään se, että verojen korotus tällaisen asian vuoksi olisi jotenkin hankalaa, vai millaisia syitä tässä on taustalla?
Ti 10.11.2009 @ 13:06
Kiitos kommentista! Maksuasiaa valmistellut työryhmä harkitsi varmasti perusteellisesti monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Budjetista erillisen maksuun se päätyi, koska katsoi sen takaavan parhaiten YLEn julkisen palvelun riippumattomuuden. Lisäksi tämän ns. Lintilän työryhmän tavoitteena oli hoitaa rahoitusasia pitkäjänteisesti ja yksinkertaisella tavalla.
Tässä yhteydessä haluan korjata yhden yleisen väärinkäsityksen: YLE EI PÄÄTÄ rahoitusmalliaan eikä ole edes mukana päättämässä. Sama koskee rahoituksen määrää (ja esim. tv-maksun ja tulevan yleisradiomaksun suuruutta). Rahoitusmallista ja maksujen suuruudesta päättää hallitus ja eduskunta, ilman että YLEllä itsellään on asiaan minkäänlaista päätösvaltaa.
Toivottavasti tämä valaisi asiaa.
Ystävällisin terveisin,
Petri, YLE Viestintä
Ti 10.11.2009 @ 15:48
Millä tavoin erillinen maksu takaa parhaiten julkisen palvelun riippumattomuuden? Tietkin tuntuvat pysyvän kunnossa ilman erillistä maksua, ja kirjastot pyörivät, jne. Voisi kuvitella, että asian voisi ratkaista yhtä pitkäjänteisesti ja yksinkertaisesti myös varaamalla maksuun budjetista mediamaksuista kertyvää rahamäärää vastaavan summan.
Tiedän kyllä, että YLE ei asioista päätä, mutta tuumailin, että teillä olisi joka tapauksessa tietoa siitä, miten asia on edennyt, ja lisäksi tällainen avoin blogi keskustelufoorumina tuntui kiinnostavammalta ja hyödyllisemmältä tavalta kuin sähköpostin lähettäminen asianosaisille tahoille. Jos kuitenkaan ette osaa tai voi ylläoleviin kysymyksiin vastata, mikä olisi teidän mielestänne paras foorumi tämän keskustelun käymiseen?
Onko YLEllä itsellään ollut edes mitään kantaa asiaan, ja jos on, mikä se kanta on? Tuntuisi tyhmältä, jos YLEn mielipidettä ei edes kuultaisi tällaisessa keskustelussa.
Ke 11.11.2009 @ 10:09
Hei taas!
Kyllä tämä on oikea foorumi keskustella rahoitusasiasta.
Teiden kunnossapidosta tehdään vuosittain poliittisia päätöksiä valtion budjettia laadittaessa. Neljän vuoden välein myös päättäjät vaihtuvat. Kun YLEn rahoitus ei tule suoraan valtion budjetista, YLE on riippumattomampi vuotuisesta poliittisesta päätöksenteosta. Näin YLEllä on ajateltu olevan paremmat mahdollisuudet edistää demokratiaa ja käsitellä kriittisesti esimerkiksi poliittista toimintaa.
Budjettirahoituksesta on myös jonkin verran huonoja kokemuksia, esimerkiksi Hollannista, missä julkisen palvelun yleisradioyhtiön toimintaa on vuosi vuodelta kiristetty. Niinpä pitkäjänteinen ja yksinkertainen rahoitusratkaisu suoraan valtion budjetista ei ole kenties kovin todennäköinen vaihtoehto meilläkään. Tähän myös parlamentaarinen Lintilän työryhmä perusti oman kantansa esittäessään mediamaksua.
YLEllä ei ole ollut kantaa rahoitusmalliin, ainoastaan sen tasoon. Rahoituksen tasosta esitetty kanta on perustunut siihen, että nykymuotoinen tarjonta pyritään turvaamaan.
YT: petri
YLE Viestintä
To 25.03.2010 @ 12:55
Eikö järkevämpää olisi myydä pelkästään kanavakortteja, vai pelkääkö yle ettei sen kanavapaketteja silloin ostettaisi. En halua maksaa mitään maksua kun en kerran tv:tä katso, vaan pelkästään elokuvia dvd:ltä. Siksikin olisi järkevämpää että voisi ostaa haluamansa kanavat ja saisi katsoa niitä mutta pakko ei ole maksaa mistään mitä ei tee.
