Kuuleeko Yle? - Kuuntelen
Kirjoittaja on Ylen yhteiskuntasuhteiden päällikkö.
”Pöhöttyneen Ylen pitäisi karsia kulujaan rajusti.”
”Yle on 5000 ihmisen suojatyöpaikka. Ei sellaisen ylläpitoon ole varaa.”
”Ylen kanavat pitäisi panna maksukortille, mutta Yle ei uskalla tehdä sitä. ”
Internetin keskustelupalstoilla on viime viikkoina esitetty monenlaisia ajatuksia siitä, mikä Yle on ja kuinka Ylen rahoitus saataisiin kestävälle pohjalle. Aihe on ajankohtainen, käydäänhän eduskunnassa parhaillaan neuvotteluja Ylen rahoitusmallin uudistamisesta. Me Ylessä olemme panneet kuunteluvaihteen päälle ja ryhtyneet keskustelemaan ihmisten kanssa netissä.
Yleen tulee paljon myönteistä palautetta ja tutkimusten mukaan suomalaisten selvä enemmistö arvostaa Yleä. Nettikeskusteluissa äänessä ovat enimmäkseen Yleä arvostelevat eikä verkossa säästellä sanoja. Keskustelun sävy kuitenkin muuttuu, kun sekaan tulee yleläinen omalla nimellään ja avoimesti Ylen edustajana. Alatyyli vaihtuu useimmissa tapauksissa asiallisemmaksi ja pelkkä piikittely vähenee.
Mieleeni on jäänyt viime viikoilta varsinkin yksi tapaus. Eräs kirjoittaja vertasi minua aluksi natsi-Saksan propagandaministeriin Joseph Goebbelsiin. Vuorokauden ajatustenvaihdon jälkeen keskustelimme jo täysin asiallisesti siitä, kuuluvatko Yle Areenan ja Elävän arkiston kaltaiset palvelut julkiseen palveluun.
Kritiikki ei useinkaan laimene yleläisen mukaantulosta, muttei sen tarvitsekaan. Eri mieltä oleminen ei ole vaarallista. Se on antoisaa ja panee ajattelemaan, puolin ja toisin. Olennaista on, että mielipiteenvaihtoa voi käydä tosiasioiden, ei luulojen, pohjalta.
Yllätyksenä nettikeskustelijoille on tullut esimerkiksi se, että pöhöttynyt tuhlari-Yle on myytti. Yle on noudattanut tiukkaa kulukuria ja pitänyt kulunsa samoina jo kymmenen vuotta, vaikka Suomessa hinnat ja palkat ovat nousseet selvästi. Tai se, että Ylen henkilöstömäärä on vähentynyt vuosikymmenessä neljänneksen. Ylessä on 3100 vakituista työntekijää, jotka ovat monipuolisia ammattilaisia kansainväliselläkin mittapuulla mitattuna. Tai että maksukortti ei sovi Ylestä säädetyn lain pykälään, jossa sanotaan, että Ylen tulee saattaa palvelunsa jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Viidenneksessä suomalaisista kotitalouksista ei ole minkäänlaista laitetta, jossa olisi korttipaikka. Eikä kortti ratkaisisi Ylen radio- ja nettipalveluista maksamista.
Aika moni nettikeskustelija tuntuu ajattelevan, että Ylestä on tullut turha. He kysyvät, mihin tarvitaan julkista palvelua ja nykyisen kaltaista Yleä, kun kaupalliset kanavat tarjoavat yllin kyllin ohjelmia. Hyvä kysymys, sillä se pysähdyttää meidät yleläisetkin miettimään työmme merkitystä.
Yle tekee 70 prosenttia kotimaisista televisio-ohjelmista, yli 90 prosenttia toimitetuista radio-ohjelmista ja merkittävää sisältöä nettiin. Ellei Yleä olisi, ei juuri olisi kotimaisia ohjelmiakaan. Vajaan 5,4 miljoonan ihmisen kansakunnalle se on tärkeä asia.
Yle pitää myös yllä ohjelmatarjonnan monipuolisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön vuosittainen selvitys osoittaa, että tv-ohjelmissa kaupallisten kanavien ohjelmisto on kaventunut, mutta Ylen pysynyt monipuolisena. Radiossa Yle tarjoaa suuren määrän ohjelmia, joita mikään muu yhtiö Suomessa ei tee. Netissä olemme olleet edelläkävijöitä mm. Yle Areenan ja Elävän arkiston kaltaisten palvelujen luomisessa suomalaisille.
Niin ikään Yle pitää yllä kilpailua ja alueellista tasa-arvoa. Useimmissa maakunnissa Yle tarjoaa ainoan vaihtoehdon maakunnan ykköslehdelle. Yle tuo myös valtakunnan jokaisen luo asuinpaikasta riippumatta, olipa kyse politiikasta tai vaikkapa Musiikkitalon konserteista, joita Yle välittää netissä, radiossa ja televisiossa.
Eräs keskustelija puuskahti, mihin tarvitaan yhtiötä, joka ei kykene hoitamaan asioitaan niin, että se tuottaisi voittoa. Yksi viestinnän julkisen palvelun hienouksista piilee siinä, että rahaa käytetään ohjelmien tekoon, ei voitontavoitteluun. Silloin voi tehdä rohkeitakin ohjelmia, jotka koskettavat, puhuttavat ja ehkä muuttavat katsojassaan, kuulijassaan tai lukijassaan jotakin. Voi myös tehdä sisältöjä aiheista, jotka ovat tärkeitä pienemmälle yleisöjoukolle. Ja voi tarjota kaikki sisällöt jokaisen ulottuville yhdellä ja samalla maksulla.
Yleä saa arvostella ja siitä saa keskustella. Koska toimimme yhteisellä rahalla, Ylen pitää olla valmis antautumaan keskusteluihin ja kuuntelemaan. Tavataan siis netissä vastakin!
31 kommenttia
Ke 23.11.2011 @ 15:14
Kyllä nämä maksullisten kanavien tuotteet on pääasiassa sitä itseänsä, eväät tuotannossa on vähissä, ns. supersuosikkiohjelmat lähinnä ulkomaisia formaatteja. Loistava esimerkki mihin "hinnalla millä hyvänsä" johtaa - "demonstraatio" eduskunnassa - tai sosiaalipornoa ajankohtaisohjelmina, rikossarjatkin lähinnä anatomian luentoja.
Mm. MTV3:n kaikki ohjelmat ovat, toivotuimpia, suosituimpia, katsotuimpia, odotetuimpa ja mitä niitä superlatiiveja nyt onkaan, mitenkähän nekin tutkittu.
Jotta tämäkin kansa edes jotenkin säilyttää sivistyksensä television katsomisella tai radion kuuntelulla niin Yleisradiota tarvitaan maksoi mitä maksoi.
Ke 23.11.2011 @ 19:45
"...Yle tarjoaa suuren määrän ohjelmia, joita mikään muu yhtiö Suomessa ei tee" Tässä vahvuus, ja voima.
To 24.11.2011 @ 09:01
Radio on YLen vahvuus.
Tuntemistani ihmisistä fiksuimmat kuuntelevat radiota. Joillekin riittää pelkkä Ylen ykkönen, paitsi isojen urheilukisojen aikaan :)!
Automatkoilla radio on ylittämätön, kaikkia kanavia tarvitaan silloin.
TV:stä ainoastaan Pressiklubi ja ulkomaankirjeenvaihtajien raportit sekä dokumentit ovat "pakko nähdä" -listalla. Ja tietysti FST:n luukku tulee tsekattua aina, kun toosan avaa tai kanavaa vaihtaa.
Kansanradio ja arkistojen aarteet ovat kansakunnan muistia. Miten YLE pystyikin tuottamaan Velipuolikuun ja mahtavat draamatuotantonsa?
Tässä luetellessa tulee mieleen niin paljon hyvää, että on pakko kehottaa yleläisiä jalkautumaan ja taas kerran haastattelemaan kuulijoitaan. Näkemykset innoittavat ja yllättävät aina! Ylen kohdalla aina positiivisesti.
To 24.11.2011 @ 14:00
Kiitos tästä. Harvemmin olen julkisuudessa nähnyt mitään Yleen liittyvää tekstiä, joka olisi näin selvästi kerrottu. Itselleni Yle edustaa juuri suomalaista tuotantoa, dokumentteja ja saksalaisia dekkareita, joita kaikkia arvostan suuresti. Päivittäin kuuntelen YleX:n ohjelmia ja mökillä ei lomafiilistä synny ilman Radio Suomen lähetyksiä. En kuitenkaan omista televisiota, koska en ole tuntenut sitä tarpeelliseksi. Katson Yle Areenasta haluamani ohjelmat ja olen hyvin kiitollinen sen tarjonnasta. Mielestäni Ylen ei tarvitse nuorentaa linjaansa, koska muut kanavat ovat jo riittävän nuoria. Ylen tulisi tulevaisuudessakin pysyä asiallisena ja luetettavana- nuorekkuus saattaa viedä luotettavuutta. HBO:n sarjat saisivat siirtyä mainoskanaville.
La 26.11.2011 @ 01:14
monipuolisia ammattilaisia kansainväliselläkin mittapuulla mitattuna.
Ei uskoisi kun katsoo millä tavalla tyritään sellaisissakin asioissa mitkä on muille arkipäivää. Tai ehkä sitä ammattitaitoa ei vaan saa tietyissä asioissa hyödyntää..
Ja voi tarjota kaikki sisällöt jokaisen ulottuville yhdellä ja samalla maksulla.
Mitenkä tavallinen netitön tv-katsoja (heitä on paljon) pääsee hyödyntämään Ylen vain netissä olevaa kasvavaa ohjelmatarjontaa? Teemaltakin siirretään ohjelmaa nettiin. Minkä maksun netinkäyttäjät maksaa saamistaan palveluista?
Eikä kortti ratkaisisi Ylen radio- ja nettipalveluista maksamista.
Mitenkäs se nyt on ratkaistu? Olisiko Tv:n omistajien piikkiin? Nettipalvelut, etenkin ohjelmatarjonta ylepassin taakse. Loppu ylen taloutta syöville vapaamatkustajille.
Viidenneksessä suomalaisista kotitalouksista ei ole minkäänlaista laitetta, jossa olisi korttipaikka.
Kaupasta saa.
Ylen tulee saattaa palvelunsa jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.
Mutta ei tuo.
Netissä olemme olleet edelläkävijöitä
Samaa ei voi sanoa telkkarista, eli siitä välineestä, minkä hallussapidosta laskutetaan. Kovasti oltiin aikanaan digin myötä niin edelläkävijää, mutta siihen se sitten jäi. Jostain syystä netti tuli ylelle tärkeämmäksi kuin taloon rahat tuovat tv-katsojat.
Nettikeskusteluissa äänessä ovat enimmäkseen Yleä arvostelevat eikä verkossa säästellä sanoja.
Katsos, silloin kun asiat on hyvin niin ei ole tarvetta pitää ääntä.
En kuitenkaan omista televisiota, koska en ole tuntenut sitä tarpeelliseksi. Katson Yle Areenasta haluamani ohjelmat ja olen hyvin kiitollinen sen tarjonnasta.
Oletko mielestäsi tv-maksumaksupinnari eli em. vapaamatkustaja, koska et omista tv:tä mutta katsot kuitenkin ohjemia?
Itsekin olisin hyvin kiitollinen, jos kauppa antaisi ruokani ilmaiseksi, muitten piikkiin.
Ma 28.11.2011 @ 18:16
Olet asian ytimessä: nykyinen maksumalli on jäänyt ajasta jälkeen, koska siinä maksu on sidottu tv-vastaanottimeen. Juuri siksi eduskunnassa etsitään parhaillaan viestintäministerin johdolla nykyaikaan sopivaa rahoitusmallia Ylelle. Me Ylessä toivomme, että esitys ajanmukaisesta maksumallista saataisiin vuoden loppuun mennessä, kuten hallitusohjelmassa on sovittu.
Niitä, jotka tällä hetkellä katsovat Ylen ohjelmia Areenasta, ei voi syyttää, he toimivat täysin laillisesti. Ongelma on vanhentuneessa maksumallissa.
Ylivoimaisesti suurin osuus Ylen ohjelmista esitetään tuttuun tapaan radion ja television välityksellä. Pelkästään netissä olevia sisältöjä on vain murunen. Mediankäyttö on muuttumassa rajusti ja sisältöjen katselu, kuuntelu ja lukeminen netin välityksellä lisääntyy. Ylekin varautuu tähän, mutta huoli siitä, että ilman nettiä elävä jäisi kehnosti palvelluksi, on onneksi turha. Perinteisellä tavalla välitetyt radio- ja tv-ohjelmat pysyvät Ylenkin tarjonnan keskiössä.
Ti 29.11.2011 @ 23:57
Siinä kun ihastelet tuota voittoa tavoittelemattomuutta niin häveliäästi unohdat, että tappiota on sentään osattu tehdä ihan ilman kaupallisuuttakin. Yksityisellä puolella tulisi kyllä äkkiä noutaja, jos ei osattaisi pitää suuta edes säkkiä myöten. Kun rahantulon voi laskea melkoisen tarkkaan etukäteen, niin voisi samalla myös suunnitella rahanmenonsa, eli mitoittaa toimintansa sen mukaiseksi. Eihän missään määrätä, kuinka paljon ohjelmaa ja nettisisältöä Ylen tulee tuottaa, ihan on omassa kädessä teillä se. Niin miksi pitää tehdä yli varojen ja luottaa siihen, että kyllä kansa sen taas maksaa jostakin. Kuka se tässä vapaamatkustaja on, jos tätäkin asiaa oikein ajattelee?
Ke 30.11.2011 @ 00:04
Mitäpä, jos jollakin porukalla (siis muullakin kuin Ylen omalla) mietittäisiin kuntoon tämä "julkinen palvelu". Kun Yle on nyt saanut itse määritellä sen, nin onhan selväää, että siitä on tullut käsittämättömän laaja. On julkisen palvelun nuorisomusiikkia kahdella-kolmella kielellä juonnettuna mutta amerikan kielellä laulettuna. Ja samaa sontaa tulee kaupallisten luukuista. Siellä missä on vielä kuulijoita "oikeille" ohjelmille, siellä alkaa nyt Yle vetää nuorennusleikkauksia ja pyllistää suurimmalle yleisölleen, yli 40-vuotiaille. Siinä kun kauppiaat huomaavat joku kaunis päivä tämän vanhemman yleisön viehätyksen ja heitteillejätön, saattaa Yle vielä jäädä oman nuorisoihailunsa kanssa imelät haistelemaan.
Ke 30.11.2011 @ 17:22
Kaupallisen ja julkisen palvelun eroa voi ajatella talouden kannalta seuraavastikin: yksityisillä yrityksillä on sellainen etu, että ne voivat nopeasti karsia tarjontaansa, jos tulot eivät riitä. Ylellä on paljon velvoitteita, joita yhtiö on määrätty hoitamaan. Kun olemme yrittäneet supistaa tarjontaamme sieltä, mikä ei ole laissa määrätty, on noussut vastalauseiden myrsky. Useimmat Ylessä käyneet yllättyvät huomatessaan itse, miten tehokkaasti Ylessä toimitaan. Kyse ei ole siitä, että Yle olisi tuhlannut rahaa, vaan siitä, että tulopohja on murentunut teknisen kehityksen ja yleisön mediankäytön muutoksen vuoksi.
Yle ei onneksi ole jättämässä yli 40-vuotiaita heitteille. Pyrimme palvelemaan paremmin kaikkia suomalaisia. Haluamme siis tulevaisuudessakin tarjota hyviä ohjelmia ja palveluja niille, jotka tänäkin päivänä ovat tyytyväisiä. Sen lisäksi meidän pitää löytää oikeat tavat puhutella nuorempia suomalaisia. Siitä on kyse mm. ensi vuoden aikana toteutettavassa kanavaprofiloinnissa.
Me Ylessä olemme ihan samaa mieltä siitä, että julkisen palvelun syvimmästä olemuksesta pitäisi käydä paljon laajempaa ja vilkkaampaa keskustelua. Kaupallisuuden keskellä viestinnän julkinen palvelu on ajatuksena muuttunut monelle vieraaksi.
Yle noudattaa julkisen palvelun laajuudessa samaa linjaa kuin muissakin Euroopan maissa eli tarjontaan kuuluu niin uutisia, asiaohjelmia, dokumentteja, lastenohjelmia, urheilua, draamaa kuin viihdettäkin. Tämä vapaiden kanavien laaja tarjonta muuttuu koko ajan tärkeämmäksi, kun kaupallisella puolella yhä useammat sisällöt pannaan maksukortin taakse. Maksukorteilla mieluisan tarjonnan kokoaminen useista maksukanavapaketeista tulee kuluttajalle kalliiksi.
To 01.12.2011 @ 00:22
Kaupallisen ja julkisen palvelun eroa voi ajatella talouden kannalta seuraavastikin: yksityisillä yrityksillä on sellainen etu, että ne voivat nopeasti karsia tarjontaansa, jos tulot eivät riitä. Ylellä on paljon velvoitteita, joita yhtiö on määrätty hoitamaan. Kun olemme yrittäneet supistaa tarjontaamme sieltä, mikä ei ole laissa määrätty, on noussut vastalauseiden myrsky. Useimmat Ylessä käyneet yllättyvät huomatessaan itse, miten tehokkaasti Ylessä toimitaan. Kyse ei ole siitä, että Yle olisi tuhlannut rahaa, vaan siitä, että tulopohja on murentunut teknisen kehityksen ja yleisön mediankäytön muutoksen vuoksi.
Yle ei onneksi ole jättämässä yli 40-vuotiaita heitteille. Pyrimme palvelemaan paremmin kaikkia suomalaisia. Haluamme siis tulevaisuudessakin tarjota hyviä ohjelmia ja palveluja niille, jotka tänäkin päivänä ovat tyytyväisiä. Sen lisäksi meidän pitää löytää oikeat tavat puhutella nuorempia suomalaisia. Siitä on kyse mm. ensi vuoden aikana toteutettavassa kanavaprofiloinnissa.
Me Ylessä olemme ihan samaa mieltä siitä, että julkisen palvelun syvimmästä olemuksesta pitäisi käydä paljon laajempaa ja vilkkaampaa keskustelua. Kaupallisuuden keskellä viestinnän julkinen palvelu on ajatuksena muuttunut monelle vieraaksi.
Yle noudattaa julkisen palvelun laajuudessa samaa linjaa kuin muissakin Euroopan maissa eli tarjontaan kuuluu niin uutisia, asiaohjelmia, dokumentteja, lastenohjelmia, urheilua, draamaa kuin viihdettäkin. Tämä vapaiden kanavien laaja tarjonta muuttuu koko ajan tärkeämmäksi, kun kaupallisella puolella yhä useammat sisällöt pannaan maksukortin taakse. Maksukorteilla mieluisan tarjonnan kokoaminen useista maksukanavapaketeista tulee kuluttajalle kalliiksi.
To 01.12.2011 @ 00:43
Hienoa, että mainitsit lastenohjelmat. Siis mikä olikaan se yhtiö, joka juuri ilmoitti lopettavansa lastenmusiikin radio-ohjelmistaan? Ylen kanavaprofiloinnin voi jo nyt nähdä johtavan siihen, että entiset uskolliset kuuntelijat jäävät yhä huonommalle palvelulle. Ja kun Yle leikkaa myös sellaisia ohjelmia, joilla ei ole "riittävästi kuulijoita" (vrt. juuri lastenmusiikki) niin missä se julkinen palvelu sitten eroaa kaupallisesta, eikös tämä ole juuri sellaista karsintaa, josta itsekin puhut. Hyvä esimerkki takavuosien ohjelmaprofiloinnista on Radio Suomi. Siellähän nuorennettiin musiikkia mutta pidettiin ohjelmat muuten kutakuinkin entisellään. Lopputuloksena 50+ yleisö, jota Radio Suomella edelleen pääosin on, joutuu nyt puheosuuksien välillä kuuntelemaan itseään 30 vuotta nuorempien musiikkia. Ei soi enää haitari Ylessä ja jopa iskelmä on jätetty kaupallisten huoleksi. Turhaa on pelottelu Maikkarin maksukorteilla, niiden taakse näyttää menevän sellainen ohjelmisto, jonka käyttäjät ovatkin valmiita siitä maksamaan. On vielä toistaiseksi avoimilla kaupallisilla kanavilla riittävästi mainostajia, että niillekin löytyy riittävä määrä attraktiivista ohjelmaa.
Ja mitä tuhlaamiseen tulee, niin kylläpä näkyy rahaa riittävän vielä mm. Puhe-kanavan laajentamiseen ja mikä vielä älyttömämpää, tämän uuden laajan tarjonnan suuntaamiseen nuorille kuuntelijoille! Ehdotan, että lisäätte Puhe-kanavan musiikkipitoisuuden sitten samaan syssyyn noin 87-92 -prosenttiin, niin saatte ne nuoret a) tulemaan kanavalle ja b) pysymään siellä.
Ylen nykyinen toiminta viestii röyhkeydestä - johon kyllä on vuosien mittaan totuttu - yleisön ja ympäröivän maailman mielipiteistä ei tarvitse välittää, Isossa Pajassa tiedetään paremmin, mitä pitää tehdä. Tarvittaessa teetetään muutama sopivasti muotoiltu mielipidetiedustelu todistelemaan, kuinka korvaamattomia ollaan. Neuvostoliittoakin pidettiin supervaltana ja kansalaistensa paratiisina, mutta missäpä tuokin nyt lienee. Jos ei Ylessä nöyryys ja muiden kuin omien asiantuntijoiden kuunteleminen lisäänny, saattaa edessä olla sama kohtalo.
To 01.12.2011 @ 09:59
Näyttävät nuo ylen 'strategiat' samanlaisilta kuin VR:n. Ensin tehdaan junavuorot hankaliksi (lue: muutetaan ohjelma-aikoja tai -paikkoja). Sitten todetaan, että matkustajamäärät ( lue: kuuntelijamäärät ) ovat pudonneet. Ja sitten ei kun lopettamaan palvelua! Ja lisää rahaa ollaan silti vonkaamassa kuin Romanian mustalaiset.
To 01.12.2011 @ 20:39
Radion Pikku Ykkönen todella loppuu ensi vuonna, mutta kokonaan Yle ei lopeta lastenohjelmia radiostakaan. YLE Puheen viikonloppuihin tulee kokonaisuus, jossa ensin kuullaan Perheenaika -niminen ohjelma pienten lasten vanhemmille ja sen jälkeen Radioteatterin tuottamaa draamaa tai luentaa lapsille.
Tutkimusten osoittama tosiasia on, että lapsiperheidenkin mediankulutus siirtyy yhä voimakkaammin verkkoon. Yle vastaa tähän uudistamalla ensi vuonna Pikku Kakkosen netin. Palvelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hyvään käytettävyyteen ja sisällön monipuolistamiseen. Vuoden 2010 Mediabarometrin mukaan Pikku Kakkosen netti on tunnetuin lastenpalvelu, eli lapset ovat löytäneet hyvin Ylen nettisisällöt. Verkossakin on kuuloaistia ja omaa mielikuvitusta innostavaa ohjelmaa. Lasten radio -niminen ohjelma aloitti Yle Areenassa vuosi sitten. Radio kuvakkeen takaa löytyy viikoittain tehtävä ohjelma, jossa on mukana lastenlauluja. Tällä hetkellä Areenassa on myös 43 kpl ladattavia ja kuunneltavia satuja esimerkiksi automatkojen viihdykkeeksi.
Kotimaisen musiikin vähentäminen radiosta ja tv:stä johtuu lisäsäästöistä, jotka Yle joutui ottamaan käyttöön edellisen rahoitusratkaisun kaaduttua vajaat kaksi vuotta sitten. Yle noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja ja sopimuksia, ja koska musiikin esityskorvaukset oikeutetusti kuuluvat tekijöille ja esittäjille, meidän pitää mitoittaa musiikin käyttömme sellaiseksi, että käytettävissä olevat rahamme riittävät. Nyt odotamme jännityksellä, minkälaisen rahoitusratkaisun viestintäministeri saa eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa aikaan. Siitä riippuu mm. se, pystymmekö taas soittamaan enemmän kotimaista musiikkia radiossa ja tv:ssä, niin kuin haluaisimme.
Pe 02.12.2011 @ 13:42
[quote=Elina Ravantti]...Yle noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja ja sopimuksia, ja koska musiikin esityskorvaukset oikeutetusti kuuluvat tekijöille ja esittäjille, meidän pitää mitoittaa musiikin käyttömme sellaiseksi, että käytettävissä olevat rahamme riittävät...
Sitähän saa, mitä tilaa. Ylen olisi pitänyt aikanaan olla voimakkaammin rintamassa vastustamassa ylisuuria tekijänoikeusjärjestöjen korvausvaatimuksia. Nythän tilanne on käymässä täysin käsittämättömäksi kun Ylenkin maksamisen soittokorvausten lisäksi samoista soitteista peritään toiseen kertaan maksua lähes kaikkialla, missä Ylen soittoa kuunnellaan. Erilaisiin tallennusmedioihin on lisätty "tekijänoikeus"maksu ja nythän lenkkitossu-potkupallo-kulttuuriministeri aikoo ujuttaa sen puhelimiin ja kameroihinkin. Tässä olisi Ylellekin hyvä lobbauskohde: tätä vastustamaan yhdessä muiden järjissään vielä olevien tahojen kanssa. Onhan tämä nyt ihan sama kuin että jos ostaisi kaupasta pihvin, niin siitä pitäisi maksaa uudestaan kun sen syö! Se budjettirahoitus teille nyt kuitenkin tulee, koska se on ainoa oikeudenmukainen tapa rahastaa kansalaisia maksukyvyn mukaan: erilaiset maksuporrastukset eivät koskaan ole toimineet ja edellyttäisivät melkoista byrokratiaa koska niitä pitäisi jatkuvasti korjata tilanteiden muuttuessa.
Pe 02.12.2011 @ 13:46
[quote=Elina Ravantti]Radion Pikku Ykkönen todella loppuu ensi vuonna, mutta kokonaan Yle ei lopeta lastenohjelmia radiostakaan...
Just joo. Täähän on hyvä strategia. Lopetetaan, mutta ei ihan kaikkee, nii sit voi sanoa et onhan meillä sitä ja tätä. Mut sitä aamun lastenmusiikkii teil ei enää oo. Mite toiset radiot pystyy toimii kun Yle vaan leikkaa ja siirtää kaiken nettii?
Pe 02.12.2011 @ 22:57
Nämä lopettamiset ovat Ylellekin hankala paikka. Tuntuu haikealta ja vaikealta lopettaa jotakin, joka on ollut perinne. Meidän pitää kuitenkin pystyä muuttumaan mukana, kun maailma ympärillä muuttuu.
Tekijänoikeusasioissa teemme koko ajan tiivistä yhteistyötä niin muiden mediayhtiöiden kuin tekijänoikeusjärjestöjenkin kanssa. Se, että lainsäädäntö ja sopimukset pysyisivät kehityksen perässä, on iso haaste koko alalle. Yle ja muut mediayhtiöt toivovat, että löydämme kekseliäitä, kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja.
Su 04.12.2011 @ 22:56
"Myös Ylen aivan loistavan Areena-palvelun pyörittäminen maksaa maltaita." Ja käyttäjille se on täysin ilmainen. Käyttöön YLE-Passi, niin ei tarvitse tv-maksua taas nostaa?
Kuuleeko Yle nyt?
O.Sipilä kertoo hylkäämäsään blogissa, ettei osa antenni verkon vastaanottimista osaa 5.1 ääntä.
Tyhjiä puheita niin kauan kun ei ole osoittaa mitään faktaa väitteensä tueksi.
-> "Olennaista on, että mielipiteenvaihtoa voi käydä tosiasioiden, ei luulojen, pohjalta." Ei luulojen eikä tyhjien väitteiden.
Voisiko vihdoin joku kertoa, mitä vastaanottimia se koskee, kun kerta sellaisia on? KANSALAISTEN on saatava tietää, että osaavat vaihtaa ne. Kuka hyötyy tietojen panttaamisesta? Ylen tehtävä kun ei ole salailla asioita vaan palvella maksavia Asiakkaitaan.
Ylellä on tässä näyttövelvollisuus väittäessään ettei laite toimi, aivan samoin kuin on tvn omistajalla, väittäessään ettei tv-laitteella voi vastaanottaa tv-lähetystä.
Su 11.12.2011 @ 13:47
Hyvä Anonyymi,
Yle ei toistaiseksi edistä monikanavalähetysten aloittamista SD jakelussa vaan
nyt keskitytään HD aloittamiseen. Syy on kahtalainen: Ylellä ei ole työvoimaa lisäkokeiluihin
ja toisaalta kokemukset näistä edellisistä kokeiluista eivät ole olleet kaikilta osin rohkaisevia. Murheita on ollut sekä omien järjestelmien konfiguroinnissa että tietyissä päätelaitteissa.
Päätelaiteongelmahan tulee siitä, että Suomessa ASOn (analog switch off) yhteydessä digitv:tä rakennettaessa lähdettiin siitä, että etukäteistestausta laitteille ei tehdä. Aika monessa maassa ennakkohyväksyntä otettiin käyttöön, mikä helpotti huomattavasti päätelaitteisiin kohdistuvaa riskiä eikä näissä maissa markkinoille tullut epäkurantteja vastaanottimia.
Varsinkin Ylen signaali kaikkine lisäpalveluineen on aika monimutkainen ja kaikkien ajoitusten tekeminen eri versioineen on vaativaa. Myös muut yhtiöt kärsivät samanlaisista vaikeuksista. Esimerkiksi Digita joutui perumaan viime viikolla uusien remux -laitteiden käyttöönoton sen takia, että vaikka laboratorio-oloissa uusia järjestelmiä olikin tutkittu ja kaikki toimi hyvin, huomattiin käyttöönottopäivän iltana, että osassa päätelaitteita kuva ja ääni olivat epätahdissa.
Ti 13.12.2011 @ 10:24
... osassa päätelaitteita kuva ja ääni olivat epätahdissa.
Sehän olisi sopinut Ylelle hyvin. Teillähän on aina totuus ja selityksetkin eri paria :-D
To 15.12.2011 @ 23:15
Hyvä Elina Ravantti. Keskustellaanko hieman monikanavaisesta äänestä.
kokemukset näistä edellisistä kokeiluista eivät ole olleet kaikilta osin rohkaisevia.
Miltä osin? Kaikki kokeilut olen itse nähnyt, usealla päätelaitteella, ilman ainuttakaan murhetta. Paitsi tämä viimeisin, mikä sekään ei johtunut päätelaitteista ...
Murheita on ollut sekä omien järjestelmien konfiguroinnissa että tietyissä päätelaitteissa.
Sen tiedän, että siellä päässä on ollut vääriä asetuksia, mutta nämä 'tietyt päätelaitteet'? Mistä sen tietää, jos ne toimii/toimi väärin?
Päätelaiteongelmahan tulee siitä, että Suomessa ASOn (analog switch off) yhteydessä digitv:tä rakennettaessa lähdettiin siitä, että etukäteistestausta laitteille ei tehdä.
Annettiin siis valmistajille vapaat kädet tehdä halutessa sutta ja sekundaa.
Aika monessa maassa ennakkohyväksyntä otettiin käyttöön, mikä helpotti huomattavasti päätelaitteisiin kohdistuvaa riskiä eikä näissä maissa markkinoille tullut epäkurantteja vastaanottimia.
Meinaatte, että suomeen on väännetty ihan omat koodit alusta alkaen, ja jo vanhaa tekniikka olevat asiat on olleet liian vaikeita ja eksoottisia koodareille? Valmistajat on lyöneet logot ja leimat lootiensa kylkeen ihan vaan huvikseen. Niin ja miksi laitteitten valikot on usealla kielellä, jos ne on tarkoitettu ainoastaan suomalaisten käyttöön? Tuli vaan mieleen. Sitäpaitsi YLEhän ei voi olla vastuussa epäkuranteista päätelaitteista eikä käyttäjän omista asetuksista. Ainoa epäkurantti mitä olen nänhyt, on ollut oma lähetteenne, missä lähetettiin hiljaisuutta. Voin sen myös näyttää.
Jos päätelaiteongelma on mielestänne se, että jotkut 'mykistyivät' lähetteestä/ vaihtoivat ns.tilaäänelle, niin oletteko aivan varmoja, ettei oman lähetteenne äänettömyyttä virheellisesti tulkittu mykistymiseksi/virheelliseksi toiminnaksi? Muistatteko kukaan, missä vaiheessa ongelmat alkoivat?
'Tilaäänihän' oli päällä jo hyvän aikaa ennen varsinaisen kokeilun alkua. Sitten joku paineli vääriä nappuloita ja loppu on historiaa.
Varsinkin Ylen signaali kaikkine lisäpalveluineen on aika monimutkainen ja kaikkien ajoitusten tekeminen eri versioineen on vaativaa.
Tarkoitat siis, että Oma lähetteenne on standardin vastaista?
Myös muut yhtiöt kärsivät samanlaisista vaikeuksista. Esimerkiksi Digita joutui perumaan viime viikolla uusien remux -laitteiden käyttöönoton sen takia, että vaikka laboratorio-oloissa uusia järjestelmiä olikin tutkittu ja kaikki toimi hyvin, huomattiin käyttöönottopäivän iltana, että osassa päätelaitteita kuva ja ääni olivat epätahdissa.
Uusien laitteiden käyttöönottohan ei ole ollenkaan sama kuin vakioidun palikan lisääminen vanhaan. Tuossa myös nähdään, että vaikka laboratorio-oloissa joku toimii/ei toimi, niin se ei lopulta kerro mitään "kentällä" toimimisesta, vaan myös kenttätestit on tehvävä ennen lopullista käyttöönottoa.
Vuorokauden ajatustenvaihdon jälkeen keskustelimme jo täysin asiallisesti
Missä kanssanne voi tehdä näin? :D
Sehän olisi sopinut Ylelle hyvin. Teillähän on aina totuus ja selityksetkin eri paria :-D
Ei kai. Ylehän ei koskaan kerro ristiriitaisuuksia. Ylehän on Tie, Totuus ja Elämä. Ehdottoman luotettava, kuin peruskallio.
Ma 26.12.2011 @ 19:12
Koska toimimme yhteisellä rahalla, Ylen pitää olla valmis antautumaan keskusteluihin ja kuuntelemaan.
Vaan ettepä näytä olevan valmiita keskusteluun.
Sitäpaitsi kun ei kerran edes asialliseen keskusteluun suostuta, niin turhapa sitten valittaa siinä vaiheessa, kun mennään asiattomuuksiin. Omapa on valintanne.
Eräs keskustelija puuskahti, mihin tarvitaan yhtiötä, joka ei kykene hoitamaan asioitaan..
Voisin puuskahtaa jopa, että mihin tarvitaan epäluotettavaa tiedotusvälinettä? Kerrotaan se, minkä katsotaan hyödyttävän omaa toimintaa ja muusta ollaan hipihiljaa. Omien toimintapojen kyseenalaistamista ei sallita.
Pe 30.12.2011 @ 10:49
Nämä lopettamiset ovat Ylellekin hankala paikka. Tuntuu haikealta ja vaikealta lopettaa jotakin, joka on ollut perinne. Meidän pitää kuitenkin pystyä muuttumaan mukana, kun maailma ympärillä muuttuu.
Kun jotenkin oli mielessä semmoinen ajtus, että tätä julkista palvelua tarvitaan juuri siihen, että joka markkinamuutoksen perässä ei juostaisi vaan keskityttäisiin yleisölähtöisesti tarjoamaan palveluja sielläkin, missä kaupalliset yhtiöt eivät niitä kannattavuussyistä tee. Ja juuri radion lastenmusiikki on huikea esimerkki siitä, miten julkisesta palvelusta on tullut markkinamekanismeja myötäilevä apparaatti. On jo nähtävissä, että netin - jo sinänsä vaatimaton - lastenmusiikki- ja ohjelmatarjonta ei saavuta lähellekään niitä yleisöjä, mitä radiossa saatiin. Mutta laitos, joka kohtelee kuulijoitaan ja katsojiaan perinteisesti ylenkatsoen ja ilmoittaa omien tutkimustensa pohjalta olevansa aina oikeassa, ei tietenkään voi koskaan myöntää tekevänsä vääriä päätöksiä. Ja nyt, Yle-henkiraha-veron voimaan astuessahan ei enää tarvitse välittää muusta kuin siitä, että mandaattipaikat firman johtajistossa pysyvät puolueitten päättämässä mallissa. Ohjelmia ja kanavia voidaan muutella tekijälähtöisesti entistä vapaammin, yleisölähtöisyydestä ei tarvitse enää välittää sitäkään vähää, mitä tähän saakka. Ja aina, kun kritiikki nousee, löytyy jostakin maailmasta tutkimus, jossa kerrotaan, että Yle (anteeksi, nythän se on enää yle - vautsi, suuri logouudistus johtaa meitä kohti autuutta!) on paras, suurin ja aina oikeassa.
Ti 03.01.2012 @ 02:38
tuottaa voittoa, hah
Museoviraston pitäs sit kans tuottaa voittoa, Oopperasta ja Kansallisbaletista puhumattakaan. Paleontologia ja Kansatiede eivät varmasti tuota mitään rahallista voittoa.
Pitäs jättää nää "harrastus asiat" yksityisen rahan hoidettaviks, eiks nii. Pitäs ehkä harkita noiden tuottamattomien asioiden myymistä jonkinlaisina " valtauksina" hepuille joilla on rahaa kustantaa niiden tutkiminen ja toteuttaminen. Tehokkuutta, tehokkuutta, sanon mä.
Joo, ehkä noi edellä mainitut vois jättääkin huoletta rahamiesten harrastuksiks, mut kuka sitte uutisois niistä kansalle jos ei olis cokiksesta riippumatonta mediaa.
YLE on hyvä, mä luotan YLE: en, ainakin niin paljon ku mediaan ja toimittajiin voi mun mielestä luottaa.
Ma 09.01.2012 @ 17:38
Yleläiset kovasti aktiivisia keskustelijoita taas.
YLE on hyvä, mä luotan YLE: en, ainakin niin paljon ku mediaan ja toimittajiin voi mun mielestä luottaa.
Elikä ei ollenkaan. Minä en luota. Kun yhdessä asiassa salaillaan ja annetaan tahallaan väärää tietoa, aivan turhaan, niin sitä tehdään tasan tarkkaan muussakin toiminnassa.
Tässäpä muuten Joseph Goebbelssille ja muillekin pähkinä. Katsokaa hyvin tarkkaan ja sanokaa missä on vika:
http://aijaa.com/001109330220
Ke 11.01.2012 @ 22:58
Niitä, jotka tällä hetkellä katsovat Ylen ohjelmia Areenasta, ei voi syyttää, he toimivat täysin laillisesti. Ongelma on vanhentuneessa maksumallissa.
Aivan. Vaan laki tuskin velvoittaa pitämään kaiken tarjonnan maksutta netissä. Ongelma ei ole vanhentuneessa maksumallissa, vaan siinä, että itse haluatte jakaa kaiken ja paljon muuta ilmaiseksi.
Miksi ostaa koko lehmä, jos maidon saa ilmaiseksikin.
Onhan teillä Yle-Passi. Nettivideotkin käyttöön tv-maksua vastaan.
La 14.01.2012 @ 23:42
"Perinteisellä tavalla välitetyt radio- ja tv-ohjelmat pysyvät Ylenkin tarjonnan keskiössä."
Näinköhän käy. Ohjelmia siirretään nettiin. Radiokanavia on siirretty nettiin. Lähetystoiminnan (vähiä) resursseja siirretään nettiin (> lähetyspuolta ei saada kuntoon kun 'ei ole resursseja' kun ne on ensin siirretty toisarvoiseen toimintaan). Netti näyttää tällä hetkellä olevan kaiken keskiössä panostuksesta päätellen.
Samaan aikaan ollaan tekemässä Suurta Kanavauudistusta tavoitteena saada lisää yleisöä, juuri niitä samoja jotka ensin saatiin nettiin, kanaville - miltä juuri siirretään ohjelmaa muualle ja rerursseja leikataan.
Taitaa olla koko hommassa tavoite olla vain suuremmista katsoja-/käyttäjäluvuista eikä paremmista palveluista, että voidaan sitten julkisuudessa paistatella omien palveluiden suosiolla Top-10 listoilla. Oma ennustus on, että menee metsään että kahahtaa. Voin toki olla väärässäkin vaan se on aika harvinaista.
La 28.01.2012 @ 11:02
Murheita on ollut sekä omien järjestelmien konfiguroinnissa että tietyissä päätelaitteissa. Harjoittelimme asiaa ja testasimme sekä omaa kokonaisjärjestelmää ja kymmeniä päätelaitteita.
vs.
Floodin mukaan järjestelmää testattiin ja kaikki toimi moitteettomasti.
Floodin mukaan testeissä ei ongelmia ole ollut. Hänen mukaansa 5.1.-ääntä on koeajettu monissa erilaisissa digibokseissa eikä yksikään mennyt siitä sekaisin.
-
Tilaäänikokeilu onnistui hyvin, joten jatkoa seuraa. Tilaääntä tullaan jatkossa tarjoamaan kahdella kanavalla.
Ei olisi tv-maksun maksaneiden katsojien edun mukaista, että he saisivat puutteellisen palvelun, kun heillä on oikeus täyteen palveluun. Timo Kaleva
YLE Tekniikka
Kaikki katsojia etua ajattelevat on varmaan potkittu mäkeen häiritsemästä bisneksiä.
Pe 20.07.2012 @ 17:29
Kuulehan hyvä E.Ravantti.
"ja toisaalta kokemukset näistä edellisistä kokeiluista eivät ole olleet kaikilta osin rohkaisevia."
Kaikkihan on mennyt aivan hyvin, joten mikä ei ollut rohkaisevaa?
"Murheita on ollut sekä omien järjestelmien konfiguroinnissa että tietyissä päätelaitteissa."
Kuten esimerkiksi missä? Mitäänhän ei voida kertoa, kun suorittamanne "testit" eivät ole niin kattavia, että edes laitteiden merkkiä olisi katsottu. Miten voitte sillä "kattavuudella" sanoa, ettei toimi?
"Päätelaiteongelmahan tulee siitä, että Suomessa ASOn (analog switch off) yhteydessä digitv:tä rakennettaessa lähdettiin siitä, että etukäteistestausta laitteille ei tehdä. "
Höpöhöpö. Totta, että ongelma on siinä ettei minkäänlaista etukäteistestausta tehdty, nimittäin ylen päässä. Minkäänlaista ennakkotestiä omalle järjestelmällenne ei tehty eikä katsojille annettu mitään mahdollisuutta säätää vastaanottopään asetuksia kuntoon ENNEN varsinaista lähetystä. Se ei ole vastaanottimen vika.
Toisekseen, olette itse sanoneet mokanneenne lähettämällä stereoraidalla hiljaisuutta. sekään ei ole vastaanottimen vika.
Kolmanneksi. Olette myös itse sanoneet, että yritätte saada HD:lle suosiota sen oleva ainoa tilaäänellinen kanava.
Neljänneksi. Sanoitte, ettei ongelma koske kaapelivastaanottimia, joten miten tämä on mahdollista:
http://yhteiso.elisa.fi/t5/Yleinen-keskustelu/YLE-n-5-1-%C3%A4%C3%A4net/td-p/73023
"Itse asiassa yle kämmii jotain lähetyksessä edelleen (tai sitten tuo c-malli visio boxista)."
"Minulla toimi myös Reinikaisen aikana Dolby Digital 2.0:na ja hetken kävi vahvistimessa 3/2 merkintäkin eli 5.1."
Täsmälleen sama tapahtui vastaanottotavasta riippumatta, koska vika oli ainoastaan l ä h e t y s päässä.
Viidenneksi ehkäpä Suurin ongelma on siinä, ettei yle HALUA palvella maksavia asiakkaitaan.
"eikä näissä maissa markkinoille tullut epäkurantteja vastaanottimia."
Jotenkin nämä "epäkurantit vastaanottimet" kuitenkin enne toimivat ja toimivat edelleen vaikkapa länsinaapurin ohjelmilla. Lisäksi mikään puolueeton (tai ylipäätään mikään) taho ei pysty vahvistamaan väitettänne "epäkuranteista vastaanottimista".
"Varsinkin Ylen signaali kaikkine lisäpalveluineen on aika monimutkainen ja kaikkien ajoitusten tekeminen eri versioineen on vaativaa."
Ei se ole yhtään sen erikoisempaa kuin muillakaan. Teillä ei edelleenkään ole mitään pätevää perustetta pantata lupaamaanne palvelua.
Jos aiotte vielä jatkaa valehtelua, niin tehkää se sitten edes uskottavasti. Tein lisäksi ilmoituksen kuluttajavirastoon, että Te rikotte kuluttajansuojalakia ja estätte kansalaisia saamasta käyttöönsä toimivia laitteita.
PS. avainsanat LUOTTAMUS LUOTETTAVUUS. Missä sellaisia näkyy?
La 05.01.2013 @ 13:05
Epäkurantti = (päivityskelvoton =) käyttökelvoton (lähde: kuluttajavirasto) = ei voida vaatia maksamaan yle-maksua = tv-maksu (R.I.P.)
Maksut on kuitenkin lainvastaisesti peritty, joten ylellä (ja yle-maksuvirastolla) on 4 vaihtoehtoa.
1) Maksaa miljardiluokan palautukset aiheetta perittyjä yle-maksuja
2) Lopettaa myyjien suojelu lainmukaisilta laitepalautuksilta ja kertoa epäkurantit päätelaitteet vaihtoa/palautusta varten.
3) Hankkia epäkuranttien päätelaitteiden tilalle toimivat.
4) Myöntää, ettei mitään epäkurantteja päätelaitteita ole ja korjata omat virheensä.
Tällaisissa tilanteissa on lain mukaan tiedotettava tehokkaasti ja annettava kuluttajille toimintaohjeet, yle ei ole tehnyt kumpaakaan vaan päinvastoin pimittää kaiken mahdollisen tiedon. Ylen vastuulla on signaalin standardinmukaisuus, ei päätelaitteet millään tavalla, koska niistä vastaa lain mukaan myyjä. Siihen ei ylen mielipide vaikuta. Yle tietoisesti rikkoo lakeja ja siten vastaa myös seurauksista.
Olen jo ollut petos- ja huijausasioista yhteydessä poliisiin ja seuraavaksi lähtee ilmoitus ylestä, mikäli ette hoida asiaa. Hoidetaan asia vaikka oikeusteitse jos ei muuten.
