Onnea Nuoret Leijonat – ja Ylen julkinen palvelu!

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Julkisesta palvelusta eli Ylen perustehtävästä puhuminen on joskus vaikeaa: puhuako Ylen monipuolisesta tarjonnasta vai lain määrittelemästä tehtävästä. Mitä ihmettä se julkinen palvelu oikein on?

Viime viikkojen urheiluesimerkki tarjoaa hyvän mahdollisuuden kertoa, mistä julkisessa palvelussa on kyse.

Ensiksi ja vielä kerran: onnea Nuoret Leijonat! Huikea joukkue tsemppasi MM-kultaan ja suomalaiset seurasivat nuoren joukkueen kasvutarinaa lumivyöryn lailla kasvavina tv- ja radioyleisöinä. Puljut, Laineet ja Kalapudakset ovat huipputyyppejä ja pelasivat unelmien turnauksen, mutta kansanilmiö tästä joukkueesta kasvoi nimenomaan Ylen julkisen palvelun ansiosta.

Viimeistään nyt on selvää, että tässä pienessä ja pohjoisessa maassa voi syntyä koko kansaa kohauttavia, yhteisiä elämyksiä ja ilmiöitä vain, jos Ylen julkinen palvelu tekee ilmiöstä ison ja koko Suomen kokoisen. Maksukorttien takana urheilu jää harvojen herkuksi ja näivettyy. Siellä junioripelit ennen pelattiin. Siellä myös kulttuuri kituu, jos elää ollenkaan. Maksukorttien taakse, varjoihin, sirpaloituu muukin yhteinen julkisuus, jos julkista palvelua ei ole.

Yhteinen julkisuus on juuri sitä, mitä viime viikkoina saimme kokea. Se on osallisuutta johonkin itseä isompaan. Lätkäjunnuista ollaan ylpeitä yhtä hyvin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kuin Pohjois-Karjalassa.

Kun me yleläiset iloitsemme nuorten MM-turnauksen huimista katsojaluvuista televisiossa, meidän kannattaa iloita nimenomaan lukusarjasta. Meidän kannattaa nähdä se ilmiö, joka alkoi joukkueen vaatimattomasti menneistä harjoituspeleistä vailla tv-näkyvyyttä, eteni välisarjan reilun miljoonan katsojalukuihin ja huipentui loppuottelun 2,4 miljoonan katsojan piikkiin.

Tärkeää on se, että Yle tavoitti turnauksen edetessä joka päivä uusia katsojia suomalaisia yhdistävän ilmiön äärelle. Yle tavoitti peli peliltä enemmän myös nuoria, naisia ja niitä Yle-kriittisiä suomalaisia, joilla ei ehkä muuten ole juuri mitään kontaktia Yleen.

Tarvitsemme siis jatkossakin urheiluoikeuksia kulttuuri- ja journalismisisältöjen rinnalle.

Ja vielä kiitos koko Ylen tiimille, joka huhki töitä turnauksen ajan, tv:ssä, radiossa ja Yle Areenassa. Loistavaa työtä. Meillä on töissä maailman parhaita ammattilaisia!