Yle ja kaikki
Ismo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.
Yle palvelee kaikkia. Yle on kaikkien Yle!
Ennen kaikki oli näpeissä. Nyt kaikki murentuu pieniksi. Ennen kaikki saavutettiin broadcast-jakelulla. Nyt kaikilla on jos jonkinlaisia tapoja ja laitteita median vastaanottoon. Ennen kaikki katsoivat ja kuuntelivat yhtaikaa, nyt kuka milloinkin. Ennen kaikilla oli paikkansa, ainakin kaavioissa, nyt kaikki on levällään läjässä.
Äskettäin tuli postia viranomaisilta.
Viesti oli, että saamenkielisiä uutisia lähetetään televisiossa joko liian myöhään tai liian aikaisin. Sillä ei ollut merkitystä, että nämä lähetykset ovat kaikille kaiken aikaan saatavilla Yle Areenasta. Perusviesti oli, että vain hyvä televisiolähetysaika merkitsee. Ja että julkisen palvelun perusidea ”kaikille yhtäläisin ehdoin” tarkoittaisikin oikeasti ”kaikille kaikki yhtaikaa ehtoolla”.
Parhaan lähetysajan merkitys
Miksi siis edelleen monet ajattelevat niin, että kaikkia voidaan palvella vain perinteisessä prime timessa?
Tilastot osoittavat, että kaikki eivät ole prime timessa. Vai onko kyse lainkaan palvelusta tai jakelun tehokkuudesta? Kun erilaisille sisällöille vaaditaan hyvää lähetysaikaa, tarkoitetaanko silloin oikeasti jotain muuta kuin käyttäjää palvelevaa jakelutehokkuutta?
Tämä oli mielessä myös torstaina 22.5. viittomakielisessä mediaseminaarissa, jossa pohdittiin Ylen kykyä ja halua palvella kuuroja.
Kun Yle sanoo olevansa kaikkien Yle, sillä tarkoitetaan, että kaikki suomalaiset tavoitetaan. Tämä vaatii jakelutehokkuutta, suomalaisten ja heidän odotustensa tuntemusta, tarkkaa käyttödataa, fiksuutta palvelusuunnitteluun.
Kaikkien näppeihin saamisessa olemmekin aika hyviä, se on sanottava. Parannettavaa on, herpaantua ei saa, maailma käy vaikeammaksi. Mutta jos näinä pirstaloitumisen aikoina kolme neljästä suomalaisesta seuraa päivittäin jotain Ylen palvelua, on se hyvä näyttö palvelukyvystä.
Osumatarkkuutta ja näyteikkunaa
Ylen kokeminen kaikkien Yleksi ei perustu kuitenkaan yksinomaan palvelutehokkuuteen. Kaikki ei liioin ole osumatarkkuuksien summa.
Kaikkien Yle on kaikkien kokemusta omasta osallisuudesta Ylen tarjonnassa. Kaikkien tulee nähdä ja tuntea, edes hetkittäin, itsensä osana Ylen tarjontaa ja sisältöjä. Kaikilla on halu ja tarve tulla osaksi näyteikkunan ylöspanoa. Se kertoo arvostuksesta. Se luo kokemuksen, että kaikkien identiteetti on hyväksytty, tasa-arvoinen ja läsnä Ylen tarjonnassa.
Siksi se lähetyksen prime time on niin tärkeä. Ei sillä osumatarkkuutta enää varmisteta. Mutta antamalla kaikkien näkyä hyvään lähetysaikaan Yle viestii arvostavansa kaikkia. Kaikilla julkisen palvelun käyttäjillä on tarve tasa-arvon kokemiseen ja sen näkymiseen. Luottamus Yleen säilyy ja kasvaa tästä kokemuksesta.
Juuri hyväksytyn strategian mukaisesti meidän on ryhdyttävä pohtimaan, miten sovittaa yhteen jakelutehokkuus monen vaihtoehtoisen väylän maailmassa, osumatarkkuus pienenevien käyttäjäryhmien arjessa ja arvoista kertovat näyteikkunat.
Kaikkia ei voi palvella samaan aikaan. Kaikilla tulee olla näkyvyys Ylessä.
