Ylen kasvot ja ääni
Elina Saksala työskentelee toimittajana Luovat sisällöt -yksikössä.
Yle käy joka päivä lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa. Hän on kunniavieraana, häntä kuunnellaan ja katsellaan, hänen sanomisiaan kommentoidaan. Joskus häntä solvataan, toisinaan ojennetaan lempeästi – onneksi hänelle myös usein nauretaan päin naamaa, kun tahaton tai tahallinen huumori puree.
Ylellä on monta nimeä: Maarit, Eve, Arto, Jussi-Pekka, Baba, Ville, Marjo, Eeva, Matti, Jan, Tuomas, Marjukka, Hilla... Kirjoitin viime vuoden aikana kirjan juontajuudesta ja haastattelin sitä varten lukuisia juontajia niin Yleltä kuin Maikkarista ja vapaista tuotantoyhtiöistä. Kyselin heiltä juontamisen saloista ja heidän omista kokemuksistaan vuosien varrelta.
Minulle selvisi, ettei ole olemassa yhtä tietä hyväksi juontajaksi, vaan niitä on useita. Radio vai tv? Viihde vai ajankohtaisjournalismi? Intensiivinen haastattelu vai tapahtumataltiointi? – Juontamiseen vaikuttavat paitsi nämä ulkoiset puitteet myös juontajan persoona, ammattitaito, kiinnostuksen kohteet ja koko tuotantotiimin panos.
Kaikissa olomuodoissaan juontaja on yleisön luottohenkilö ja ystävä. Siksi on tärkeää, että tämä ruutukasvomme ja radiopersoonamme on huipputyyppi, joka on jatkuvasti halukas kehittymään ja panemaan itsensä likoon. Napakymppiin sekään ei riitä – koko tiimin on pelattava yhteen, vaikka vain yksi heistä on kameran edessä.
Haastattelemani juontajat kertoivat siitä, miten yksinäisiksi he ovat uransa varrella useinkin kokeneet itsensä, sillä vaikka katsojilta tulee useinkin risuja ja ruusuja, ammatillinen palaute on se mikä vie eteenpäin. Valitettavasti laadukkaan palautteen saaminen ei ole itsestäänselvyys. Yle onkin tämän vuoden alusta lähtien tarjonnut talon huippujuontajille koulutusta, kehittymisen mahdollisuuksia ja vertaistukea. Varsinkin ensimmäisinä vuosina on arvokasta saada keskusteluapua kokeneemmilta juontajilta.
Toimittajan työ on siinä mielessä hienoa, että aina oppii uutta. Kun jokaiseen haastatteluun paneutuu mahdollisimman perusteellisesti, tietoa kertyy ja asioiden väliset suhteet hahmottuvat monipuolisesti. Hyvän yleissivistyksen lisäksi juontaja tarvitsee vahvan itsetunnon ja hyvät sosiaaliset taidot. Juontajan rooliin kuuluu tehdä työtään nöyrin mielin mutta silti rinta rottingilla; he ovat Ylen tärkein kontaktipinta yleisöön.
Elina Saksalan kirja Ammattina juontaja (LIKE 2012) ilmestyi keväällä 2012.
