Suomalaisen media-alan tulevaisuus – edistyä, uudistua vai olla rohkea?
Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi toukokuussa sidosryhmiensä näkemyksiä tulevaisuudesta joukkoistamalla tiedonkeruun avoimelle wiki-alustalle. Ministeriön tulevaisuuskatsauksen tausta-aineisto on jäsennetty kolmentasoisia vaihtoehtoisia muutoksia kuvaavasti: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi.
Millaisia muutoksia maamme media-alalla tarvitaan, jotta suomalaisen median elinvoimaisuus turvataan ihmisten mediakäytön muuttuessa, kilpailussa globaaleja toimijoita vastaan?
Juuri nyt on erityisen tärkeää tukea kotimaisen media-alan toimijoita. Suomessa tarvitaan kaupallisesti kannattavia digitaalisia sisältöjä. Ylen näkökulmasta monimuotoinen kotimainen media-tarjonta on kaikkien etu.
Mediayritysten kohtaamien haasteiden pohjalta ehdotamme, että
- Suunnataan määräaikainen median innovaatiotuki digitaalisten sisältöjen, julkaisutapojen ja kaupallisten hyödyntämismenetelmien kehittämiseen. Innovaatiotuki palvelisi sekä perinteisiä kaupallisia toimijoita että uusia media-alan start-upeja.
- Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon erilaisten ansaintamallien juurruttamiseksi ja laajentamiseksi käytäntöön. Kootaan media-alan yritykset, oppilaitokset ja muut media-alan toimijat kehittämään digitaalisen median tuottamista ja kaupallistamista. Vahvistetaan julkisrahoitteisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä.
- Rohkeassa tulevaisuudessa valtakunnallisten (ml. Yle) ja alueellisten mediayritysten ympärille muodostuu digimedian tuotanto- ja kehitystoimijoiden verkosto, jossa niin mediayritykset kuin kansalaisyhteiskunnan yleishyödylliset toimijat voivat kilpailla keskenään taloudellisen ja sosiaalisen arvon tuottamisessa.
Kaikki ehdotuksemme kaupallistamisesta ja ansainnasta viittaavat kaupallisten mediayritysten tulojen lisäämiseen, eivät Ylen tuloihin. Media-ala Suomessa tarvitsee enemmän ennakkoluulottomia ratkaisuja ja lisää epäpyhiä alliansseja.
Ylen ja muiden media-alan toimijoiden näkemykset median sisältötuotannon tulevaisuudesta.
Ylen kommentit kokonaisuudessaan löytyvät wikin eri osioista: Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020
7 kommenttia
Ma 09.06.2014 @ 12:14
Ansaintamallien kehittämisen tarpeen on tunnistanut myös MTV:n kaupallinen johtaja Stinde Mäkinen. Marmain kolumnissaan hän ehdottaa median innovaatiotuen käyttämistä tutkimuskehitykseen.
Liikkuvan kuvan tulevaisuus tarvitsee tutkimusta
http://www.marmai.fi/blogit/puheenvuoro/liikkuvan+kuvan+tulevaisuus+tarvitsee+tutkimusta/a2252040?
"Kaupallisille medioille on kaavailtu niin sanottua innovaatiotukea. Voisiko sitä käyttää uusien tutkimustapojen kehittämiseen tai erillisten tutkimusdatojen yhdistämiseen?"
Jussi Pullinen puolestaan jakoi eilen Twitterissä tämän linkin
The media industry's 2nd Apocalypse: The rapid rise of mobile | ZDNet
http://www.zdnet.com/the-media-industrys-2nd-apocalypse-the-rapid-rise-of-mobile-7000030309/
Poiminta tekstistä: "Individual media ventures, no matter how well funded, or how much high quality content they produce, will not succeed as self-sustaining businesses unless there is a new media business model available
To 12.06.2014 @ 23:33
Seuraan aktiivisesti niin Ruotsin kuin Suomen mediaa, erityisesti Yle:ä ja SVT:ä. Toimituksellisen otteiden ero ainakin tällä hetkellä on silmiinpistävä. Ruotsin SVT:ssä ei tällä hetkellä ole lähestulkoon ainoatakaan ohjelmaa jossa käydään katsojien kanssa tweet tai muuta some-keskustelua - ei keskusteluohjelmissa - tätä ei ollut edes talven olympiastudiossa. Sen sijaan Suomessa näitä on joka lähtöön ja lisää lienee tulossa. Mihin nämä erot maiden välillä perustuvat?
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan päivittäin 35 % suomalaisista on some:ssa - noin 120 000 käyttää twitteriä. Siis 2/3 kansasta on somen ulkopuolella. . Kun näitä välineitä käyttää tällä hetkellä kansan vähemmistö ja enemmistö on ulkopuolella, on käynyt niin, että Yle:n toimitus käy keskustelua jatkuvasti varsin pienen kansalaisjoukon kanssa. Tämä tietenkin vääristää vakavasti ns. kansan mielipidettä joka ei todellakaan tällä hetkellä välity mistään some:n sovellutuksesta.
Tämän ovat ruotsalaiset ymmärtäneet ja vaikkapa haastattelut tai yhteiskunnalliset keskusteluohjelmat ovat rytmiltään varsin rauhallisia, vaikkakin joskus kiihkeitä. - poliitikkojen päällepuhumiseen kannustaminen ei tulisi kysymykseenkään. Studioon kootaan tarvittaessa porukka, joka noin suurin piirtein edustaa eri mielipiteitä - niitä ei haeta somesta, tweetistä tai vastaavasta. Sama koskee myös BBC:tä. Ajan myötä tilanne vaikkapa some:n osalta voi muuttua - mutta se voi muuttua toiseenkin suuntaan - siihen saatetaan myös kyllästyä.
Yle:n kriisin ydin on mielestäni nyt tämä osin hysteerinen usko maailman nopeaan muutokseen uudenlaisen kommunikaatiomahdollisuuksien ja teknisen kehityksen myötä. Kun silmät kiinni näin mennään eteenpäin, ollaan tilanteessa, jossa valtaosa kansasta on ulkopuolella ja toimittajat käyvät keskustelua vähemmistön kanssa. Tämä turhauttaa monet ja siirtymää muille kanaville tullee edelleen tapahtumaan.
Olemme insinöörikansaa ja aina arvostaneet erilaisia vempaimia. Maailma muuttuu ja omat lapsenikin ovat tietenkin harjaantuneempia vempainten käyttöön. Kuitenkin koko kesän suurin odotus on päästä elokuun alussa katsomaan FC Barcelonan joukkuetta stadionilla - ja ihan livenä - ei virtuaalina.
Pe 13.06.2014 @ 10:19
Reijo, kiitos ajatuksistasi, uskon että moni jakaa kanssasi huolen muutoksen nopeasta omaksumisesta. Ja sitten on suuri joukko, joiden mielestä emme muutu tarpeeksi nopeasti. Miten löytää hyvä tasapaino, ja miten jokainen voisi saada juuri sellaista julkista palvelua, joka vastaa omia toiveita, on haasteemme.
Hienoa kesää ja innostavia jalkapallotunnelmia!
La 14.06.2014 @ 10:00
[quote=Tuija_Yle]Reijo, kiitos ajatuksistasi, uskon että moni jakaa kanssasi huolen muutoksen nopeasta omaksumisesta. Ja sitten on suuri joukko, joiden mielestä emme muutu tarpeeksi nopeasti. Miten löytää hyvä tasapaino, ja miten jokainen voisi saada juuri sellaista julkista palvelua, joka vastaa omia toiveita, on haasteemme.
OK - mutta jos/kun muutoksesta käydään keskustelua vain yhteen suuntaan, saatetaan olla jatkossa vaikeuksissa jos kehitys ei menekään kuten on ennakoitu. Sain kuulla Aalto Yliopistossa jokin aika sitten esityksen Suomen, Ruotsin ja Hollannin vanhushuollon tulevista malleista. Ruotsissa ja Hollannissa uudenlaiset yhteisölliset palveluasumiskokonaisuudet tekevät tuloaan. Kummankaan maan esityksessä ict oli täysin sivuroolissa. Sen sijaan Suomen linjauksissa ylikorostuu erilaiset vempaimet - robotti tekee kohta sitä tai tätä helpottaakseen vanhuksen yksinoloa kotoa. Tämä sama vempainusko on nyt myös Ylellä. Tietenkin se tulee lisääntymään ja uusi sukupolvi osaa sitä käytää aiempaa paremmin - niinhän se aina on ollut, mutta se ei merkitse sitä, että somesta yms. tehtäisiin itseisarvo - se on vain väline ja sellaisena se pitää mielestäni ymmärtää, kuten vaikkapa SVT on tehnyt. Pelkään pahoin, että YLE nykymenolla päinvastoin jää jälkeen kehityksestä eikä kykene uudistumaan muutoin kuin uusien vempainten kautta. Kannattaisiko panostaa sisältöön? Kiinnostavia keskusteluja ilman katsojakommentointia? Kokeilkaa jossain toimituksessa pärjätä vaikka viikko ilman somea - se voisi olla arvokas kokemus, vaikka tuntuu monesta mahdottomalta.
Olen itse somessa yms - kuten myös lapseni ja olen havaitsevani heikot signaalit siihen suuntaan, että ei enää oikein vedä eikä ota tulta ja Ylenkin kehotukset kommunikointiin eivät enää jaksa innostaa.
HYvää kesää ja laiturinnokassa myös ihan uusia ajatuksia siitä, mihin ehkä olemme menossa.noin laajemminkin maailmassa.
Su 20.07.2014 @ 07:14
Liikenne- ja viestintäministeriö sidosryhmiensä näkemyksiä joukkoistamalla tiedonkeruun avoimelle wiki-alustalle. tausta-aineisto on jäsennetty kolmentasoisia vaihtoehtoisia muutoksia
Voi auta ja armahda meitä tällaisesta byrå-jaarittelusta.... mitähän tuokin tuossa yritti sanoa? "Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi toukokuussa sidosryhmiensä näkemyksiä tulevaisuudesta joukkoistamalla tiedonkeruun avoimelle wiki-alustalle. Ministeriön tulevaisuuskatsauksen tausta-aineisto on jäsennetty kolmentasoisia vaihtoehtoisia muutoksia kuvaavasti: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi.
Su 20.07.2014 @ 07:22
Ihan muuten vaan... erisnimet perusmudossaan aloitetaan, (kapiittelilla eli ISOLLA alkukirjaimella), eli EI perusmuodossa olevia nimiä kirjoiteta: "Suomen, Ruotsin, Hollannin", vaan "suomen, ruotsin, hollannin" :)
Su 20.07.2014 @ 07:35
"Tilastokeskuksen selvityksen mukaan päivittäin 35 % suomalaisista on some:ssa - noin 120 000 käyttää twitteriä. Siis 2/3 kansasta on somen ulkopuolella."
Hetkinen......... noin 35% suomalaisista on tietääkseni noin 2,5miljoonaa (ei 120 000).
2/3 osaa on = ( X / 3) *2 joka on tässä tapauksessa suomen väestömäärä, (6 miljoonaa), jaettuna 3 kertaa 2 = 4...... Jooo että se siitä sitten