Viihde on kulttuuria, kulttuuri on viihdettä
Ville Vilén johtaa Ylen Luovat sisällöt yksikköä, jossa tehdään, tuotetaan ja hankitaan kaikki Ylen kotimainen, suomenkielinen kulttuuri- ja viihdetarjonta.
Hätkähdin hieman, kun luin uutisen, jonka mukaan 56 prosenttia suomalaisista leikkaisi kulttuurin tukea. Samassa listassa toki leikkailtiin monia muitakin tärkeän oloisia asioita, mutta taloudellisesti vaikeina aikoina tuntuu kulttuuri aina joutavan romukoppaan.
Ylen kulttuuritehtävä on juuri nyt entistäkin keskeisempi. Kulttuuri ja viihde tulkitsevat kansakunnan elinvoimaa, ne välittävät sitä. Ne ovat sitä. Ja uutta elinvoimaa Suomi ja suomalaiset juuri nyt tarvitsevat.
Informoida, viihdyttää, sivistää
Kulttuuri ei ole markkinaosuuksia eikä miljoonayleisöjä, vaan pieniä kohderyhmiä ja erilaisia elämyksiä.
Mikäli Yle hamuaisi kulttuurin ja viihteen keinoin markkinaosuuksia mediassa, me tuskin esittäisimme televisiossa parhaaseen katseluaikaan klassista musiikkia, tiedettä tai intialaisia elokuvia. Näin teemme, jotta tavoitamme niiden ystävät. Sen lisäksi esitämme draamaa ja musiikkia lapsille, rakkaimpia runoja, äänitaidetta ja monenlaista musiikkia näiden eri lajien ystäville. Ja paljon muuta.
Eurooppalaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminnan perustehtävä ponnistaa kolmesta peruslähtökohdasta: julkinen palvelu informoi, viihdyttää ja sivistää.
Kulttuurin ja viihteen eroa on vaikea määrittää. Sitä on myös aivan turha määrittää. Korkea ja matala kulttuuri ovat hapettuneita käsityksiä ja eilispäivän yrityksiä arvottaa luovuudesta kumpuavia sisältöjä paremmusjärjestykseen. Yksi viihtyy Bachin seurassa ja toinen tutkii koko elämänsä Tähtien sota -saagaa. Kysymys on kunkin lajityypin omista laatukriteereistä. Kaikkea voi tehdä hyvin ja huonosti.
Suomi ilman Euroviisuvoittoa?
Helpoin tapa kritisoida Yleä, on sanoa, ettei sen pidä tehdä viihdettä. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.
Ensinnäkin kulttuurin ja viihteen ero ei ole määriteltävissä. Ihminen on kokonainen. Hän nauraa, itkee, puhuu asiaa ja pilkkaa. Hän ajattelee loogisesti ja kuvittelee – yhtä aikaa. Siksi kokonaisen ihmisen ja kokonaisen maailman luominen ja esilletuominen julkisen palvelun mediassa on tätä kaikkea. Se on asiaa, se on sirkusta, se on faktoja ja elämyksiä.
Urheilu ja vaalit yhdistävät kansakuntaa. Niin tekee myös suuri viihde. Millainen olisi Eurooppa ilman yleisradioyhtiöiden Euroviisuja? Tai Suomi ilman Lordin voittoa? Yhtä tyhjä, kuin Suomi ilman jääkiekon MM-voittoja tai Paavo Nurmen tai Lasse Virénin juoksuja. Kansakunta vailla kokonaista historiaa.
Yle-lakiin on kirjattu Ylelle velvollisuus tehdä kulttuuria ja virikkeellistä viihdettä. Näin siksi, että ne rakentavat olemassaoloamme, ihmisyyttämme. Ajattelua, kieltä ja keskusteluja. Jo roomalaiset tiesivät, että ihmiset tarvitsevat leipää ja sirkushuveja. Tästä syystä kulttuurin lisäksi myös virikkeellinen viihde on julkista palvelua ja olemme näiden kokonaistarjonnasta tehneet Ylessä mielestäni onnistuneen tulkinnan.
Rakkauslauluja ja Sibeliusta
Yle ei ole lähtenyt mukaan kilpailemaan maailman suurimmista viihdeformaateista kuten Idols tai Voice. Olemme halunneet luoda ja kokeilla uusia, suomalaisia koskettavia viihdekonsepteja, joista syntyy kenties myös kotimaisia kulttuurituotteita kansainväliseen vientiin.
SuomiLove on hyvä esimerkki sellaisesta viihteestä, jota haluamme tehdä. Se on yhdessä tuotantoyhtiön kanssa kehitelty alkuperäinen suomalainen formaatti, jossa on vahva tunnekokemuksellinen ote. Suomalaisten rakkaustarinoiden kertominen on mielestäni julkista palvelua jos mikä.
SuomiLove on kulttuuria ja viihdettä. Toivottavasti suomalainen osaaminen myös matkustaa maailmalle sen mukana. Ja Sibeliuksen sinfoniat ovat jo matkalla. Kattava televisiosarja ja RSO:n konserttimatka Kiinaan ja Japaniin ensi syksynä on suomalaisen kulttuuriviennin ponnistus vailla vertaa.
7 kommenttia
Ti 10.02.2015 @ 14:46
Ongelmahan Yle Areenassa on, jos haluaa kuunnella esim. kulttuuriohjelmia, ettei niitä löydä. Täytyy tietää ohjelman nimi tai jokin hakusana ennen kuin löytää haluamansa. Jos ei näitä tiedä, on Areenassa kuin upottavassa suossa.
Ti 10.02.2015 @ 21:13
Ongelmahan Yle Areenassa on, jos haluaa kuunnella esim. kulttuuriohjelmia, ettei niitä löydä. Täytyy tietää ohjelman nimi tai jokin hakusana ennen kuin löytää haluamansa. Jos ei näitä tiedä, on Areenassa kuin upottavassa suossa.
Koskee montaa muutakin aihetta. Löytäminen on vaikeaa. Entä liekö syynä yhä suuremmat käyttäjämäärät areena jäätyy usein.
Pe 13.02.2015 @ 09:49
Kun ylessä on lokeroitu ihmiset omiin laatikoihin, alkaa ohjelmanteko pohjalta, minkälaisia yleläiset kuvittelevat kyseisen ryhmän olevan. Syntyy epämääräinen sillisalaatti. Kannattaisikohan ylen hieman tarkistaa linjaansa. Eri vähemmistöjen ja erityisryhmien ja nk. enemmistöön kuuluvat ihmiset todennäköisesti pitävät samoja ohjelmia hyvinä tai huonoina muista syistä, kun siitä mihin ryhmään yle katsoo heidän kuuluvan. Jaottelulla yle osoittaa ahdasmielisyytensä. Ihminen on pohjimmiltaan samanlainen, kuului hän mihin viiteryhmään tahansa. Vielä enempi yle menee harhaan, kun se ohjelmissaan lähtee ennakkoasenteesta, vähemmistöt hyviä, enemmistö paha. Tämäkään ei pidä paikkaansa, kaikkiin ryhmiin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Myöskään ylen tehtävä ei ole päättää, mikä on oikea mielipde ja mikä väärä. Kaikissa asioissa on monta puolta.
Erikoiseksi asian tekee valtakunnallisesti ajatellen se, että yle tekee ohjelmia kaikille ja yrittää tavoittaa kaikki, silti ylen resursseista puolet on valjastettu yhden ryhmän suljettuun käyttöön.
Selittivät ylen pomot asian miten päin tahansa, kaikilta selityksiltä putoaa pohja pois, kun tosiasiassa suuri osa ylestä on varattu svenskfinlandin tarpeisiin ja yhden totuuden äänitorveksi. Siitä on monimuotoisuus kaukana. Samoin reiluus ja oikeudenmukaisuus.
Pe 13.02.2015 @ 11:13
[quoten Eri vähemmistöjen ja erityisryhmien ja nk. enemmistöön kuuluvat ihmiset todennäköisesti pitävät samoja ohjelmia hyvinä tai huonoina muista syistä, kun siitä mihin ryhmään yle katsoo heidän kuuluvan. Jaottelulla yle osoittaa ahdasmielisyytensä....., kaikkiin ryhmiin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Myöskään ylen tehtävä ei ole päättää, mikä on oikea mielipde ja mikä väärä. Kaikissa asioissa on monta puolta..[/quote]
Tuo kommentti on tulkittavissa niin, että esimerkiksi minä, pidän sekä hömppäviihteestä että raskaasta taiteesta ja asiaohjelmista. Ne eivät sulje pois toisiaan. ei ole olemassa mm 8% klassista kuuntelevien ryhmä, joka ei sitten kuuntele muuta musiikkia. Kääntäen 92 % ihmisistä, kevyen ystäväistä suurin osa on myös klassisen musan ystäviä. Ylen tulisi siis tehdä myös sitä, mikä ei näy katsojaluvuissa ja jota muut eivät tee. Esim. Sinfoniakuoro tai Radion kamarikuoro on palautettava kiireen vilkkaan. Jo senkin vuoksi, että ne olivat ainoa koneisto, mikä pystyi tuottamaan maahamme suuren osan klassisen musiikin perusteoksia siten, kuin säveltäjä on ne tarkoittanut. Tämä ei tarkoita, että se olisi pois kevyemmästä tuotannosta, kyse on resurssien johtamisesta. Jos se ei onnistu, vaihdetaan johtajia.
La 14.02.2015 @ 08:17
Sinfoniakuoro tai Radion kamarikuoro tulisi heti jos se olisi mahdollista toteuttaa ruotsinkielisenä. Perusteena olisi tavoittavuus, termi joka on kehitetty tilanteisiin jotka ei ole mitenkään perusteltavissa.
Tavoittavuuden alla johto voi ohjata resursseja minne haluaa, sen kummememin joutumatta perustelemaan toimia.
Ei kai kenellekään ole epäselvää minne resursseja on ohjattu.
Su 15.02.2015 @ 10:13
Kulttuuri ja viihde on selkeästi erotettava toisistaan. Kulttuuri on arvokasta ja sivistynyttä, viihde on meteliä ja hulinaa, noin karkeasti ottaen. Esimerkiksi kun musiikkia kuunnellaan istuallaan ja suosiota osoitetaan vasta esityksen päätyttyä, se on kulttuuria, ja kun esitystä kuunnellaan seisoen ja huitoen ja itsekin metelöiden ja kun esiintyjät ovat tatuoituja ja lävisteltyjä yms. niin se on viihdettä.
Pe 06.03.2015 @ 16:58
Ville puhuu viihteestä,toki osa on viihdettä ,mutta esim. Uutisvuoto tuo esille monta kertaa esille moraalittomuutta ja jos se on Ville Vilenin mielestä viihdettä niin Ville on kadottanut moraalin.
No ville ja kumppamit selittääettä sitähän lähetetään klo.21.00 jälkeen jolloin lapset on nukkumassa.
Niinpä ja muutaman päivän jälkeen klo.18-19 uusintana.
Tää on aivan pellehommaa Yleltä ei mitään selkärankaa moraalin suhteen,moraalittomuudessa pitää olla mukana kuten kaupalliset mediatkin,mikä osoittaa sen että ne jotka päättää moraalista Ylessä
eivät uskalla seistä yhteiskuntaa parantavien asioiden takana vaan pelkäävät kansan mielipidettä ja kutsuisin heitä VELLIHOUSUIKSI.
