Ma 15.10.2012 @ 16:13Ritva Leino

Sisältöjä, sisältöjä ja vielä enemmän sisältöjä?

Ritva Leino. Kuva: YleRitva Leino on  suunnittelupäällikkö Ylen Julkaisut-yksikössä. Hän miettii työkseen, miten sisältöjä pitäisi tarjoilla asiakkaille ja käyttäjille.

Viime keväänä pohdiskelin miksi kulttuuri ei enää ole seksikästä. Taakse jääneen kesän jälkeen olen eri miltä. Kun katsoin netistä kaikkea sitä kulttuuritarjontaa, konsertteja, pop-up tapahtumia ja  happeningeja, joita yksin Helsingissä järjestettiin, määrä tuntui käsittämättömältä.

Ehdoton suosikkini oli Bicycle Film Festival (BFF). En koskaan päässyt itse tapahtumaan, mutta seurasin sosiaalisessa mediassa sen organisointia, siihen liittyvää intoilua, tapahtumaan osallistuneiden  kommentteja, hyvän mielen jakamista ja kiitollisuutta järjestäjiä kohtaan.

Helsingin tapahtumaa kehuttiin pitkään sosiaalisessa mediassa ja moni pahoitteli, ettei mahtunut sisään katsomaan elokuvia. Viime viikolla huomasin BFF:n rantautuneen maailmankiertueellaan Lontooseen. Suomalaisten luomista kulttuuritapahtumista ei siis ainoastaan ravintolapäivä kierrä maailmaa, vaan myös Bicycle Film Festival on vauhdissa. Homma on onnistunut yli odotusten.

Keitä ovat ihmiset kaikkien näiden ilmiöiden ja tapahtumien takana? Eräs blogisti ehtikin toteamaan että Helsingissä tapahtuu yksinkertaisesti liikaa. Helsinki maailman designpääkaupunkina, turistitulva ja kupliva kaupunkikulttuuri yhdessä lisäsivät tapahtumien monipuolisuutta ja määrää. Kulttuuri on in.

Mutta onko tapahtumien määrä oikea tai hyvä mittari? Kertooko se jotain tapahtumien merkityksestä, laadusta, koskettavuudesta? Ovatko asiat hyvin, kun tarjontaa on pilvin pimein?

Nykymaailmassa meistä jokainen taistelee ja ponnistelee valtavan tarjonnan ja informaatiotulvan kanssa. Samaan aikaan jokainen meistä haluaisi löytää juuri itselleen sopivat ja parhaat sisällöt. Valtavan tarjonnan keskellä niiden löytäminen käy yhä hankalammaksi. Siksi räätälöidyt palvelut, luotettavat palveluntarjoajat ja uskottavat suosittelijat käyvät yhä tärkeämmiksi. Halutun median kunniatehtävänä on tarjota parasta sisältöä, oikeaan aikaan sitä kaipaavalle käyttäjälle silloin, kun hän sitä tahtoo.

Jos haluamme olla hyviä kulttuurissa, meitä ei pelasta se, että tarjoamme koko ajan enemmän. Meidät pelastaa se, että tarjoamme kulttuurista kiinnostuneelle sellaisia sisältöä, sillä välineellä ja siihen aikaan, kun hän haluaa. Jotta tämä mahdollistuisi, käyttäjät on tunnistettava. Ylen Asiakkuusyksikön tutkija Juha Haaramo on tehnyt erinomaisen kulttuurisegmentoinnin suomalaisten kulttuurikäytöstä. Se auttaa meitä tekemään parempia sisältöjä erilaisille suomalaisille, mutta myös tarjoilemaan ne oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Siihen perehdyttyäni ymmärsin miksi Bicycle Film Festival oli sellainen menestys.

Ma 08.10.2012 @ 12:12Ismo Silvo

Ismo Silvo: Kenen asialla on eettisesti hyvä Ylen ohjelmatyö?

Ismo Silvo. Kuva: Jyrki Valkama / Yle KuvapalveluIsmo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.

Aika ajoin journalistiikassa pohditaan toimittajan roolia ja ammatillista minäkuvaa. Onko hyvä toimittaja totuuden sankari, vääryyttä vastaan taisteleva asianajaja, heikkojen puolestapuhuja ja totuutta etsivä tutkija? Vaikuttava viestijä tietää roolinsa.

Roolia on syytä etsiä ja pohtia myös tuoreiden Ylen ohjelmatoiminnan eettisten ohjeiden pohjalta. Millaisen roolin Ylen ohjelmatoiminnan ytimeen luomme, mikä on perimmäinen ammatillinen minäkuvamme? Se on kirjattu OTSiin.

Yle tähtää korkeisiin arvoihin: luotettavuuteen ja ihmisen arvostamiseen. Riippumattomuus on tärkein välinearvo näitä tavoiteltaessa. Oikeastaan koko OTS on näiden arvojen aukikirjoittamista ja niiden työarkeen asetettua keskinäistä punnintaa.

Ylen johdon seminaarissa Vierumäellä alkukesällä kysyttiin, mikä arvo korostuu lähitulevaisuudessa Ylen tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Aika selväksi ykköseksi nousi riippumattomuus. Ymmärsin viestin silloin niin, että nyt korostuvat Ylen omat valinnat, Ylen omille tavoitteille uskollinen journalismi ja sisällöntuotanto. Nyt jos koskaan on sen kuulun oman pelin paikka ja aika. Ylen on ennen kaikkea katsottava itseensä.

Riippumattomuus on, OTSin sanoin, kykyä tehdä omia tarkkoja havaintoja, uskallusta kysyä ja kyseenalaistaa. Vapaana painostuksesta ja ilman oman edun tavoittelua. Tämä kohta jos mikä kiinnittää eettiset ohjeet kaikkeen sisältöömme, taiteelliseen ja elämykselliseen yhtä lailla kuin tietopohjaiseen journalismiin. Riippumattomuus ei ole irrallisuutta ja erillisyyttä. Jo ihan ensimmäisessä paragrafissa OTS kirjaa, että toteutamme arvojamme vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Monet muutkin julistukset näinä verkkoviestinnän aikoina vaativat avoimuutta, käyttäjien mukaan ottamista, osallistamista.

Kun otamme muut mukaan, kenen asiaa silloin ajetaan? Milloin osallistaminen johtaa osapuolisuuteen? Lyökö avoimuus riippumattomuutta korville? Perustammeko tekemisemme omiin vai muiden havaintoihin?

Kenen asialla siis? Kysyttäessä vastaan itse useimmiten yksioikoisesti, että Ylen ohjelmatoiminta ei ole kenenkään asialla. Emme ole osapuoli. Se on helppo tapa kuitata riippumattomuus. Vastaus lienee kuitenkin väärä. Luulen, että verorahoituksen aikakausi alkaa vaatia yhä useammin Yleltä osapuolisuutta: pelastakaa suomalaista kulttuuria, tuokaa meille takaisin historiamme, antakaa vähemmistöille heidän äänensä!

Kaikissa tarinoissa on aina joku sankari. Sankari pelastaa, hankkii ja tuo meille jotain arvokasta. Niin uutisjutussa, ohjelmassa kuin OTS-ohjeissakin. Muuten juttu tai teos ei aukene eikä johda ymmärrykseen.

Riippumattomassa ohjelmatyössä mielestäni tämä pelastustehtävä pohditaan joka kerta läpi. Mitä arvoa tuotamme juuri tällä jutulla tai ohjelmalla ja kenelle? Otamme aina jonkin roolin, sitä ei voi paeta irrallaan olevaan olemiseen, kuuntelemattomuuteen tai vaikuttumattomuuteen. Riippumaton luomis- ja ohjelmatyö pohtii ja arvioi itse motiivinsa, tulee niistä tietoiseksi ja keskustelee niistä sekä kollegojen että yleisöjensä kanssa.

Kenen asialla siis on eettisesti hyvä Ylen ohjelmatyö? Pohtikaamme se joka kerta läpi.

Ma 24.09.2012 @ 15:16Tuija Aalto & Janne Holopainen

Sähköisen median näkymiä

Tuija Aalto ja Janne HolopainenTuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiatoimistossa ja Janne Holopainen on mediasääntelyn päällikkö Ylen lakiyksikössä.

Sähköisen joukkoviestinnän murros jatkuu edelleen. Alaa muuttavat uudet palvelukonseptit, yleisön muuttuvat käyttötottumukset, kilpailun globalisoituminen sekä sääntelyn keveneminen.

Tässä joitakin havaintoja Ylen näkökulmasta. Mitä lisäisit jatkoksi? Millaisia toimijoita ja palveluita Ylen kannattaisi tulevaisuuden kannalta erityisesti arvioida? Jatketaan keskustelua tässä blogissa ja Twitterissä hashtagilla #ylefubot.

Televisio jatkaa vahvana

Yle jatkaa tv-kanavamuotoisia lähetyksiä perinteisissä tv-verkoissa (antenni-tv, kaapeli-tv, satelliitti-tv) vielä vuosia. Teräväpiirtotasoiseen tv-jakeluun kelpaavaa laajakaistaa ei tule koko väestön käyttöön ainakaan vuoteen 2020 mennessä. Tilauspohjainen tv-ohjelma- ja muu videotarjonta (mm. Yle Areena) laajakaistaverkkojen kautta on kasvussa, mutta tämä käyttö koko väestön keskuudessa on toistaiseksi vähäistä perinteisiin tv-kanaviin verrattuna.

Teräväpiirto-tv-jakelu laajenee. Internetiin liitettävät älytelevisiot tarjoavat mahdollisuuksia uusille palveluille. Laajakaistaverkkojen puutteiden lisäksi myös laite- ja palvelumarkkinan pirstoutuneisuus hidastaa älytelevisioiden palveluiden yleistymistä koko väestön käyttöön (vrt. kaikissa tv-vastaanottimissa samanlaisena toimiva teksti-tv). Monissa Euroopan maissa HbbTV-standardi vaikuttaa todennäköiseltä tv-palvelujen laajentamisen välineeltä älytelevisioihin (mm. laajennettu ohjelmaopas, "super-teksti-tv" jne), mutta senkään läpimurto koko yleisön käyttöön ei ole vielä varmaa.

Radion jakelu siirtynee 2020-luvulla osaksi langattomiin laajakaistaverkkoihin. Lähivuodet radiojakelu perustuu perinteisiin ULA-radioverkkoihin, ja nettiradion liikkuvaa kuuntelua rajoittaa vielä pitkään langattoman laajakaistan peittoalueiden aukollisuus. Osa muista Euroopan maista on siirtymässä digitaaliseen radiojakeluun (DAB ym.), mutta Suomessa tämä ei vaikuta todennäköiseltä. Tuorein esimerkki radion digisiirtymästä tulee Ruotsista. Ruotsin juuri julkaistussa julkisen palvelun selvityksessä radion digitalisointiehdotus on mukana.

Kansainvälinen tilausvideo -tarjonta haastaa kotimaiset toimijat

Erillisissä radio- ja tv-verkoissa (broadcasting) on ohjelmakartan mukainen eli lineaarinen käyttö edelleen lähivuosina tärkein tapa kuluttaa myös Ylen tarjoamia sisältöjä. Samaan aikaan mediasisältöjen tilaaminen laajakaistaverkkojen kautta tulee arjen rutiiniksi yhä useammalle. Yle tuo sisältönsä tarjolle yhä useammilla erilaisilla tavoilla. Siten mahdollisimman moni voi löytää ja vastaanottaa niitä omien mediankäyttötapojensa mukaisesti.

Kotimaisen nettivideotarjonnan lisäksi kansainväliset tilausvideopalvelut (VOD = video on demand) tuovat suomalaisten saataville kasvavan valikoiman myös suomalaisia sisältöjä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi iTunes, Viaplay, Google Play, Netflix ja HBO Nordic. Nämä globaalit toimijat tarjoavat asiakkailleen parhaimmillaan erittäin hiotun käyttökokemuksen. Tämä nostaa odotuksia myös Ylen sisältöjen helpon saatavuuden ja niiden käyttökokemuksen suhteen. Mediasisällön tuottajat, jakeluyritykset ja laitevalmistajat muodostavat globaalin mediaekosysteemin, yhteistyön ja kumppanuuksien verkoston, jossa uudet oivallukset ja niihin perustuva kilpailu leviävät nopeasti yli valtiorajojen.

Perinteisen joukkoviestinnän osuus kansantaloudesta pienenee, samoin sanomalehdistön osuus joukkoviestinnän kokonaisliikevaihdosta. Toistaiseksi heikosti kannattava maksu-tv heikentää Suomen koko kaupallisen tv-toimialan kannattavuutta, kun taas mainosrahoitteinen tv- ja radiotoiminta kokonaisuutena on kohtuullisen kannattavaa.

Taulutietokoneet yleistyvät – mediakäyttö eriytyy rajusti

Älypuhelimien ja tablet-laitteiden käyttö näyttää lisääntyvän hyvin nopeasti. Sisältötarjonta juuri näihin välineisiin kasvaa. Sovelluksia tuottavat niin kaupalliset sisältötoimijat kuin riippumattomat sovelluskehittäjätkin. Muun muassa avoimen datan trendi ruokkii sovellusinnovaatioita erityisesti mobiileissa päätelaitteissa.

Erilaiset median käyttötavat ja mieltymykset jakavat suomalaiset lukuisiin eri osayleisöihin. Perinteisen joukkoviestinnän suhteellinen osuus ihmisten ajankäytöstä pienenee edelleen. Eri väestöryhmien erilaiset mieltymykset ja mahdollisuudet lisäävät edelleen median käyttötottumusten eriytymistä, jopa polarisoitumista.

Globaalina tasa-arvon uhkana nähty digitaalinen kuilu (digital divide) näkyy uhkana myös kansakunnan sisällä. Ylen tehtävänä on palvella koko suomalaista yleisöä, ja tämä edellyttää tasapainoilua eri väestöryhmien odotusten välillä.

Suomalaisen yleisön vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan palvelujen markkinoilla sosiaalinen media muodostaa merkittävän uuden areenan. Ainakin hetkittäin somessa on mahdollista muodostaa massayleisöjä ilman perinteisiä joukkoviestimiä. Osayleisöjen keskinäinen vuorovaikutus verkon eriytyneillä foorumeilla jättää samanmieliset seurustelemaan keskenään. Ylen yhtenä haasteena on luoda myös osayleisöjen välistä dialogia ja edistää sosiaalista koheesiota, yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Ke 12.09.2012 @ 08:59Sami Kallinen

How to find Open Yle

 

Sami KallinenSami Kallinen is Head of Internet Development (Yle Media unit).

The Open Knowledge Festival is an international event focusing on different open movements and practices. These movements have been growing over the past few decades, mostly fueled by the Internet. Some of these movements have been around for years, for example the open source movement. Some of them have gained momentum during the past few years; the open data, open design movement also comes to mind.

The way I see it, openness is a state of mind and mode of operations for sharing your work, ideas, and information and improving them in a network. So it is also a model for large-scale teamwork. There are some fascinating recent examples of phenomena that embrace open ideas; the crowdsourcing of the Islandic constitution employs this idea, and why not? Isn't the whole point of democracies to incorporate open ideas? Today we have the technologies to support old ideas in ways we could not have imagined previously.

Some of these subjects are covered at the OKFest, but this is just the tip of the iceberg. The best ideas grow through collisions with other ideas and when people meet to share them. This is perhaps even more important than the subjects covered at the festival and the reason I am looking forward to attending.

The public sector has, from the perspective of organizations in Finland, been the most active in embracing various aspects of Open Knowledge thus far. This is only logical, since the public sector is already accountable to the communities they serve. More and more, however, commercial organizations here and internationally are also realizing that openness is essential to being able to innovate, attract talent, have sustainable organizational culture, and most of all convince the customer to trust them enough to choose your solutions and products.

While public service broadcasters have traditionally not been as active in the field of Open Knowledge as one might expect, the public service idea shares a lot of common ground and values with such movements. That is why I am happy that our organization, Yle, is participating - along with hundreds of enthusiasts and other organizations - in making this festival happen. We are sponsoring two guests to the festival − Farida Vis and Simon Rogers − both renowned for their work in using large amounts of data to help us understand the increasing complex world around us a little better.

Farida is a Research Fellow in the Social Sciences in the Information School at the University of Sheffield, UK, and is recognized for her research. She led the academic team that examined 2.6 million riot tweets, analysing the role Twitter played in the 2011 UK riots, as part of The Guardian newspaper’s Reading the Riots project. Through his work in The Guardian, Simon Rogers has become one of the leading data journalists in the world and recently received the Royal Statistical Society’s award for statistical excellence in journalism.

Well aware that the listing of links below provides perhaps the best ways to present data, we have nonetheless collected some projects and content from The Finnish Broadcasting Corporation, Yle, that we thought somehow presents a thematic connection to the festival; a mix of everything. If you are one of the festivals international attendees be prepared to read a some absurd English translated from Finnish by your local search engine, since much of the material below is in Finnish. We will continue to add more links here as we find them, and if you encounter any, please add them to the comments!

You can find the festival program here: http://okfestival.org/

Transparency & accountability

  • Open Yle blog (in Finnish): http://blogit.yle.fi/avoin-yle
  • Yle Uutiset Suora linja - journalistic process is totally open
  • Usage of Twitter − hashtag #suoralinja
  •  Story ideas are available for comments before the story is published -> yle.fi/suoralinja
  •  Svenska Yle development blog: http://utveckling.ylebloggen.fi/


Open data @ Yle:
(links to data sets)

Data journalism and visalisation @ Yle:

Yle and personal blogs:

Open source:

  • Drupal:

- Yle page at Drupal.org http://drupal.org/node/1296538
- Built on Drupal at Yle:
-    Swedish Yle web site: http://svenska.yle.fi
-    YleX: http://ylex.yle.fi/
-    Yle blogs: http://blogit.yle.fi
-    About Yle: http://yle.fi/yleisradio/
-    Musiikki: http://yle.fi/musiikki/
-    Olotila: http://olotila.yle.fi

  •     Published Drupal modules:

-   Onki-Module: http://drupal.org/node/1604784
-   Organic Groups (originally comissioned by Yle): http://drupal.org/project/og

Yle employees on Twitter:

Pinterest

Open slide decks (Slide share, Prezi etc):

_ _ _

Lisätietoja: OK-festivaali tähtää avoimen tiedon ekosysteemiin

Ti 11.09.2012 @ 16:18Petri Home

Mistä on yleläisten unelmayhtiö tehty?

Petri HomeKirjoittaja on kehityspäällikkö Ylen strategiayksikössä.

Unelmien Yle -keskustelu jatkuu. Keväällä unelmia kysyttiin suomalaisilta ja nyt pohdintaa on jatkettu Ylen sisällä.

Elokuun viimeisellä viikolla unelmia koottiin spontaaneilla pop up -haastatteluilla. Yleläisistä kurssitetut oman toimen ohella toimivat innovaatiovalmentajat putkahtelivat jututtamaan kollegoitaan. Puhuttiin siitä, minkälaisia odotuksia ja toiveita yleläisillä on Ylen suhteen. Millainen on unelmien työpaikka? Lisäksi pohdittiin sitä, miten me yleläiset pystymme entistä paremmin vastaamaan suomalaisten odotuksiin ja toiveisiin.

Näihin spontaaneihin tuumaustuokioihin seuloutui 40 ihmistä eri puolilla yhtiötä, niin Pasilasta kuin aluetoimituksistakin. Mukana oli nuoria yleläisiä, konkareita ja myös Ylessä työskentelevien kumppaniyritysten edustajia.

Parasta yleläisten mielestä Ylessä ovat työkaverit, hyvä työyhteisö ja mielekäs, merkityksellinen työ. Unelmien työympäristöön kaivataan riittävästi omaa tilaa keskittymiselle sekä työskentelyä tukevia nykyistä toimivampia ja joustavampia järjestelmiä.

Vuorovaikutus ja sisäinen viestintä nousivat yhdeksi haastattelukierroksen keskeisistä teemoista. Eniten yleläisiä tökkii talouspuheen korostuminen, onhan säästöt ja kulujen karsiminen ollut ajankohtaista koko viimeisen vuosikymmenen. Yhtiön isoista linjoista ja päätöksistä kaivattiin nykyistä enemmän tietoa. Erityisesti aluetoimituksissa koettiin, ettei viesti yhtiön suunnasta ja johdon päätöksistä aina kulje maakuntiin asti.

Myös julkisen palvelun roolista ja tehtävästä kaivattiin lisää aktiivista ja avointa keskustelua. Esiin nousi vahvasti myös näkemys siitä, että Ylen on jatkossa yhä aktiivisemmin etsiydyttävä sinne missä suomalaisetkin ovat, turuille ja toreille.

”Ainoastaan ihmisiä usein ja toistuvasti kohtaamalla saadaan aikaan aitoa vuoropuhelua ja syötteitä omaan toimintaan.”

Pop up -haastattelukierroksen tulokset tuodaan osaksi strategiatyötä. Keskustelu jatkuu sekä Ylen sisällä että suomalaisten kanssa syksyllä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Suomalaisten mielipiteet ovat meille tärkeitä - osallistumalla vaikutat Ylen tulevaisuuden suuntaan. Voit aloittaa vaikkapa kommentoimalla tähän blogiin.

Pe 24.08.2012 @ 11:44Gunilla Ohls

Suomalaisten Yle vaatii meiltä päivittäisiä tekoja

Gunilla Ohls. Kuva: Jukka Koski / Yle

Kirjoittaja on Ylen strategiajohtaja.

Ylessä on alkanut jokasyksyinen strategian päivitystyö. Strategiassa yleensä kerrotaan olemassaolon tarkoitus, arvot ja tavoitteet. Mihin Ylen olisi hyvä kiinnittää huomiota, kun suuntaviivoja seuraavan parin kuukauden aikana päivitetään?

Toimintaamme ohjaa uudistettu Yle-laki. Rahoitusmalli muuttuu ensi vuoden alusta niin, että jokainen suomalainen, riippumatta laitteistaan tai suhteestaan Yleen, maksaa Yle-veron. Miten tämä muuttaa suhdettamme asiakkaisiin? Meidän on vastattava entistä paremmin kaikkien suomalaisten tarpeisiin. Uudessa tilanteessa suomalaiset vaativat meiltä varmasti myös suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Meidän pitää varautua kertomaan entistä enemmän toiminnastamme.

Mediamaisemassa tapahtuu rajuja muutoksia. Teknologiamuutokset, uudet laitteet kuten älypuhelimet ja tabletit, mobiilisuus ja uudet toimijat muokkaavat perinteisen joukkoviestintäkentän uuteen uskoon. Iso joukko suomalaisia on edelleen perinteisen television tai radion suurkuluttajia. Samalla internetin mobiilikäyttö kasvaa voimakkaasti. Suurin osa kansasta kuluttaa mediaa, mutta yhä useampi haluaa itse valita, missä ja milloin se tapahtuu. Neljäsosa suomalaisista ei juurikaan käytä Ylen palveluja.

Ylellä on vahva institutionaalinen maine. Samalla Yleltä odotetaan rohkeutta ja edelläkävijyyttä. Tehtäväämme voisi olla luonnollista liittää velvollisuus rakentaa siltoja vanhojen perinteiden ja uusien mahdollisuuksien välillä. Kuka muu tämän roolin voisi ottaa? Yle on sekä kansakunnan muisti että kulttuuria koossa pitävä liima. Toisaalta Yle on myös muuttuvan suomalaisuuden tulkitsija ja esille tuoja.

Arvot ohjaavat valintoja. Seuraavien viikkojen aikana käymme Ylessä vilkasta keskustelua yhtiömme perusarvoista kuten suomalaisuus, riippumattomuus tai luotettavuus. Miten arvot näkyvät arjessamme? Yrityksen arvoilla on kasvava merkitys. Äskettäin julkaistun Kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan myös nuorille arvot ovat tärkeitä. Monet haluavat esimerkiksi töihin vain sellaisiin yrityksiin, joiden arvot ovat lähellä heidän omiaan.

Yhä edelleen Ylen suurin haaste on olla aidosti vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa sekä suoraan että sisältöjen kautta. Vuorovaikutus tarkoittaa laajassa merkityksessä kohtaamisia. Koska strategia on valintoja, ensimmäinen valintamme voisi olla, että kaikessa toiminnassa olemme entistä enemmän ihmisten parissa.

Olemme oikealla tiellä. Mutta kuten eräs kollega totesi: edelläkävijyys vaatii jatkuvaa uudistumista. Maailman myllerrys ei jätä ketään rauhaan. Edelläkävijyys, avoimuus, suomalaisille helposti lähestyttävä Yle vaatii meiltä päivittäisiä tekoja. Strategia voi ainoastaan antaa sille suunnan ja tuen.

Teoilla lunastamme paikkamme suomalaisten elämässä.

To 21.06.2012 @ 11:45Reija Hyvärinen

Suuri päivä!

Reija HyvärinenKirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Keskiviikko 20.6.2012 jää historiaan Ylen suurena päivänä. Silloin eduskunta hyväksyi lopullisesti uuden lainsäädännön, jolla Ylen tehtävä määritellään ja yhtiön rahoitus ja asema turvataan Yle-verolla.

Tälle päätökselle kannattaa uhrata kiitollinen ajatus. Olemme saaneet paljon! Kiitos jokaiselle, joka on vaikuttanut ratkaisun syntyyn tekemällä hyviä ohjelmia, palveluja ja uskottavaa julkista palvelua – jo kauan! Kiitos kaikille niille suomalaisille, jotka katsotte ja kuuntelette ohjelmia ja käytätte Ylen palveluita!  Ja kiitos kansanedustajille, jotka päätöksen tekivät. Päätös kertoo rohkeudesta, päättäväisyydestä ja halusta vaikuttaa kauas tulevaisuuteen. Yle on keino siihen.

Luottamusta on nyt osoitettu. On päivänselvää, että me Ylessä tunnemme vastuumme ja hoidamme meille annetun homman. Työ jatkuu – samoin meihin kohdistettujen odotusten lunastaminen.

Yle-päätös kertoo vahvasti, että suomalainen yhteiskunta uskoo Yleen. Se uskoo poliittisen kentän kaikilla laidoilla Ylen koeteltuun kykyyn välittää luotettavaa tietoa ja oivaltavaa ajankuvaa. Se uskoo myös haluun inspiroida suomalaisia, taitoon luoda suomalaista kulttuuria ja ylläpitää kotimaisia kieliä. Päätös viestii välillisesti myös kansalaisten luottamuksesta meihin.

Meidän tehtävämme Ylessä on nyt median keinoin varmistaa, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana yhteiskuntamme kehityksessä. Ketään ei saa jättää kelkasta.

Vaikka mediamaailma pirstaloituu, minä uskon, että yhteisten tarinoiden kertominen ja yhteisyyden, yhteisön luominen ja ylläpitäminen on lopulta tärkein syy, miksi suomalainen yhteiskunta päätti meidät haluta ja rahoittaa.

Tämän lisäksi meidän on kyettävä lunastamaan lupaus kuunnella "Sinun tarinasi". Meidän on osattava tehdä merkityksellisiä sisältöjä eri asioista kiinnostuneille, eri-ikäisille ja erilaisiin alakulttuureihin kuuluville ihmisille. Ja samanaikaisesti meidän on pystyttävä uusin tavoin kertomaan suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten yhteistä tarinaa.

Meidän Ylessä on kyettävä nyt näkemään mahdollisuudet, jotka meille on annettu. Meidän on osattava uudistua ja yllättää suomalaisten lisäksi itsemme. Meidän on osattava ymmärtää erilaisia tarpeita, motiiveja ja toiveita ja segmentoida tarjontaamme. Sen lisäksi meidän on oltava hienovaraisia ja herkkiä; me emme halua jakaa suomalaisia emmekä viestittää, että kukaan jäisi tarjontamme ulkopuolelle.

EU-komissio painottaa tiedonannossaan vuonna 2009 laajan yleisradiotoiminnan merkitystä kansalaisten osallistamisessa ja koko yhteiskunnan puhuttelemisessa.

"Julkista yleisradiotoimintaa ei voida verrata julkiseen palveluun millään muulla talouden alalla. Mikään muu palvelu ei pysty samanaikaisesti kattamaan yhtä laajaa osaa väestöstä, tarjoamaan yhtä paljon informaatiota ja ohjelmasisältöä sekä vaikuttamaan sekä yksittäisten ihmisten että yleisön mielipiteisiin". Yleisradiotoiminta "edistää julkista keskustelua ja varmistaa viime kädessä kaikkien kansalaisten jonkinasteisen osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin".

Yle tarvitaan, sillä Yle yhdistää suomalaisia. Yle on mahdollisuus, silta meille kaikille, jotta paremmin ymmärtäisimme toisiamme ja sitä mitä tässä maassa ja maailmassa tapahtuu.

Pe 15.06.2012 @ 09:50Petri Home

Mistä on unelmien Yle tehty?

Petri HomeKirjoittaja on Ylen strategiaosaston kehityspäällikkö.

”Yle on ihmisen puolella byrokratiaa vastaan.”
”Aidosti julkista etua palveleva avoimuuden edelläkävijä.”
”Lahjomaton ja rohkea, jolla on draaman tajua.”
”Sellainen, joka ei pakkomyy palveluitaan kenellekään.”

Kaikkea tätä ja paljon muuta suomalaiset Yleltä tulevaisuudessa odottavat.

Kerroimme toukokuisen Unelmien Yle -kansalaiskeskustelun tuloksista tänään. Tiivistelmä tuloksista löytyy nettisivuiltamme. Olemme luvanneet tuoda keskustelun sisältöjä osaksi Ylen strategiatyötä ja niin myös tapahtuu.

Kansalaiskeskusteluun osallistui kolmen viikon aikana internetissä lähes 8000 suomalaista. Keskustelu oli moniäänistä ja rakentavaa – punnitut kommentit olivat selvästi enemmistönä. Unelmat liittyivät enimmäkseen Ylen ohjelmiin ja palveluihin: tekniikasta tai rahoituksesta keskusteltiin melko vähän.

Verkkokeskustelun ohella pohdintaa Unelmien Ylestä käytiin aktiivisesti myös muualla. Suoria yhteydenottoja tuli niin puhelimitse, netin kautta kuin kirjeitsekin. Ylen Ohjelmapalautteeseen muistetaan nyt myöhemminkin mainita, että ”kun te olette sitä Unelmien Yleä rakentamassa niin...”. Kaikki meille tulleet kirjeet ja sähköpostiviestit on huomioitu.

Unelmointiin oli mahdollisuus osallistua myös kasvokkain. Ylen aluetoimitusten avoimien ovien päivään 8.5. osallistui arviolta 10 000 suomalaista. Kirjastoyhteistyönkin kautta lukuisilla suomalaisilla oli halutessaan mahdollisuus saada apua verkkounelmointiin osallistumiseen. Joissain kirjastoissa Yle-teemaa tuotiin lisäksi esiin erilaisten näyttelyiden avulla.

Kansalaiskeskustelun vaikuttavuus on siis selvästi osallistujien lukumäärää suurempi.

Kaikki tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Ylen ohjelmat ja palvelut koetaan tärkeiksi ja merkitykselliseksi. Mutta mitä merkitystä tuloksilla käytännössä on? Onko pääosassa vain samanmielisten Ylen ystävien tyytyväinen hyrinä? Missä ovat kriittiset äänet ja ne, joiden arjessa Ylellä ei ole juurikaan sijaa? Miten meidän tulisi huomioida myös heidän näkemyksensä toimintamme suunnittelussa?

Ja mikä myös on tärkeää: Miten kerromme johtopäätöksistä ja toimenpiteistä, joihin suomalaisten näkemysten pohjalta ryhdymme? Lupaamme vastata tähän haasteeseen.

Näiden ja muiden olennaisten kysymysten pohdintaan yleläiset osallistuvat jo kesäkauden aikana erilaisin tavoin.

Kiitos osallistumisesta teille, jotka jaoitte unelmanne tässä keskustelussa! Ja kaikille suomalaisille: tervetuloa mukaan! Keskustelu jatkuu.

Ti 05.06.2012 @ 15:20Erja Ruohomaa

Arvon mekin ansaitsemme

Erja Ruohomaa. Kuva: YleKirjoittaja on Ylen tutkimuspäällikkö.

Arvomme ja asenteemme on jälleen mitattu.

Viimeisimmän tutkimuksen (RISC – TNS Values and Vision 2012) mukaan 40 prosenttia suomalaisista on elämänarvoiltaan vakiintuneita, 18 prosenttia näkemyksellisiä, 31 prosenttia mukavuudenhaluisia ja vain 11 prosenttia nopealiikkeisiä.

Kuinka suomalaisten elämänarvot osuvat yksiin sen kanssa, miten Yle toimii?

Ylen arvoja ovat suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja ihmisen arvostaminen. Suosimme ohjelmatoiminnassamme suomalaista, luotettavuus on uutistoimintamme lähtökohta, toimimme muista riippumatta esimerkiksi kuluttaja-asioita tai vallankäyttöä käsitellessämme, tarjoamme monipuolisia ohjelmasisältöjä, emmekä nöyryytä ihmisiä ohjelmissamme.

Tämä kaikki sopii hyvin suomalaisten arvoihin. Vakiintuneiden määrä on niin suuri, ettei Suomessa olla kovin muutosalttiita, nopealiikkeisten määrä on pienempi kuin muualla Euroopassa.

Arvoja ilmennämme arjessa asenteilla. Suhteemme työhön on muuttunut ja ensimmäisen kerran asennemittauksissa työn ja toimeentulon hankkiminen on mennyt itsensä toteuttamisen edelle. Olemme myös synnynnäisiä down-shiftaajia, sillä toiseksi tärkeimpänä asiana elämässä pidämme vaatimattomuutta.

Meitä suomalaisia vetääkin puoleensa ennen kaikkea rauhallinen kotielämä: 88 prosenttia viettää mieluummin iltaa rauhallisesti kotona kuin lähtee ulos. Koko väestöstä 46 prosenttia elää varovaisesti, vanhimmat hieman nuorempia useammin.

Rahaa säästetään, brändeihin ei luoteta ja hinnat halutaan selvästi esille! Suurimmat huolenaiheet ovat viime päivinä saaneet vahvistusta kotimaan uutisista, sillä pelkäämme eniten väkivallan kohteeksi joutumista. Eniten meitä huolestuttaa välinpitämättömyyden lisääntyminen ja nuorten syrjäytyminen.  

Vaikka me suomalaiset emme ulkoisesti valloita maailmaa, olemme henkisesti rohkeita ja rohkeimmillamme, kun on kyse uuden oppimisesta ja tiedon hankinnasta. Varovaisuus ja turvallisuudenhalu ovat otollisia monille uhkakuville, mutta avoimuus ja tiedon jakaminen jättävät niille mahdollisimman vähän tilaa. Jotta emme kokonaan jäisi omaan Impivaaraamme, Yle pyrkii olemaan askeleen edellä rakentamassa yhdessä suomalaisten kanssa muutosta kohti tulevaisuutta.

Ti 29.05.2012 @ 11:14Susanna Kokkola ja Kari Vetri

Tekstivallankumous on jo täällä

Susanna Kokkola ja Kari VetriPasilan linkkitornin juurella istuu joukko yleläisiä, joista tietävät vain valitettavan harvat. Joukkomme tuottaa lisäarvoa Ylen ohjelmille: suomenkielisiä tekstityksiä suomenkielisiin ohjelmiin.

Meitä tarvitsevat erityisesti kuurot ja huonokuuloiset katsojat, mutta myös maahanmuuttajat sekä esimerkiksi pienten lasten vanhemmat, jotka voivat katsella kotimaisia ohjelmia tekstityksen ansiosta niin hiljaisella kuin tilanne sitä vaatii.

Ohjelmatekstitykset aloitettiin vuonna 1983. Matka nykypäivään on ollut huima. Vuonna 1985 tekstitettiin keskimäärin kolme ohjelmaa viikossa, ja vuonna 2010 noin 20 prosenttia suomen- ja ruotsinkielisestä ohjelmistosta. Harppauksella ohjelmatekstityksen määrä lisääntyi kuitenkin viime vuonna. Tekstitysten määrää alkoi säädellä televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia koskeva asetus. 

Vuoden 2011 loppupuoliskolla Ylellä oli siis velvoite tekstittää 50 prosenttia suomen- ja ruotsinkielisistä ohjelmatunneista, ja tuo velvoite nousee 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuoteen 2016 mennessä on tekstitettävä kaikki eli 100 prosenttia ohjelmista.

Yleisradio – ja katsojatkin! – voivat olla tyytyväisiä viime vuoteen, sillä asetettu tavoite saavutettiin. Suomen- ja ruotsinkielisiin ohjelmiin sekä uutisiin tekstejä tuottavat reilut kymmenen vakituista Ylen työntekijää, yksi tuotantotoimittaja ja joukko freelancereita sekä kielitoimisto Lingsoft.

Lakimuutos on saanut ohjelmatekstityksen suorastaan harppaamaan eteenpäin. Jos iltaisin, parhaaseen katseluaikaan, seuraa Ylen tv-kanavia – ja on muistanut valita digilaitteestaan tekstityskieleksi hollannin – tuntuvat kaikki kotimaiset ohjelmat jo olevan tekstitettyjä. Tämä jos mikä lämmittää mieltä; vaikka jo aiemminkin tiesimme tekevämme tärkeää työtä, se on nyt entistä näkyvämpää. Tämän on huomannut myös yleisömme, jolta olemme saaneet kiitosta tekstitysten lisääntymisestä.

Tulevaisuuden näkymissä puolestaan siintää suorien ja viimemetreillä valmistuvien ohjelmien tekstitysten lisäys. Nykyisellä tekstitystekniikalla kireisiin tuotantoaikatauluihin ei päästä mukaan. Mainio ajankohtaistekstittäjiemme parivaljakko paukuttaa toki näppäimistöä minkä ehtii, mutta toistaiseksi tekstitettyinä on vain osa ajankohtaisohjelmien uusinnoista.

Seuraavaksi suuntaammekin katseemme kohti puheentunnistusta, jotta kaikki ajankohtaislähetyksetkin saataisiin tekstitettyä.

P.S. Työtämme voi seurata:
yle.fi/ohjelmatekstitys
facebook.com/yleohjelmatekstitys

Sivut

Avoin Yle

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu