AURINKO PAISTAA GRÖNLANNILLE
Nyt on grönlantilainen eliitti illastanut kuningattaren kanssa, tavalliset nuukilaiset tanssineet huimatahtiset grönlanninpolkkansa vanhainkodin salissa ja nuoriso rokannut itsensä itsenäisemmäksi emämaasta Tanskasta. Sunnuntai juhlittiin entistä selvempää pesäeroa pitkäaikaiseen siirtomaaisäntään. Uuden Grönlannin arki valkeni maanantaina aurinkoisena ja heleänä.
Grönlantilaiset tietävät hyvin itsekin, etteivät ongelmat juhlimalla lopu. Valtaisan mannerjäätikön reunoilla sinnittelevät elävät ristiriitojen keskellä.
Maailman suurimman saaren vesivoimavarat ovat mittaamattomat, mutta valtaosa kylistä lämpiää yhä öljyllä. Vesivoimaloita on vain viisi ja iso osa niidenkin sähköstä haihtuu harakoille.
Kanadasta Lontooseen kulkeva tietoliikennekaapeli nousee pintaan pääkaupungissa Nuukissa, mutta supernopeiden laajakaistojen sijaan grönlantilaiset joutuvat pihtailemaan netinkäytössään, koska pelien ja videopätkien pyörittäminen on niin kallista.
Koko saarella on asukkaita vain 57 000 eli käytännössä melkein kaikki tuntevat toisensa.Se tuo turvaa mutta vetää myös hiljaiseksi. Traumoista ei haluta tutuille puhua eikä alkoholisimin syitä paljastaa. Uusi paikalishallitus pyrkiikin nyt selvittämään, mitä grönlantilaiskotien verhojen takana oikein tapahtuu. Aiemman arvion mukaan jopa joka kolmas grönlantilaislapsi olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
Uusi yliopistorakennus pääkauungissa Nuukissa hohtaa komeuttaan, mutta perinteet koulunkäyntiin puuttuvat. Sitä paitsi yliopistolla opetetaan vain tanskaksi tai englanniksi, vaikka entistä laajempi itsehallinto nostaakin grönlannin saaren ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Nuukissa on 17 000 asukasta, ja kaikk imuut kylät ympäri Grönlantia ovat sitten selvästi pienempiä. Kaikkein pikkuruisimmassa asuu kolme asukasta, joiden elinoloja on tähän asti ylläpidetty kahdella miljoonalla kruunulla eli liki 300 000 eurolla vuodessa. Uusi vasemmiston ja oikeiston sateenkaarihallitus aikoo nyt kuitenkin selvittää, pitäisikö sittenkin tinkiä periaatteesta, että jokainen grönlantilainen voi valita asuinpaikkansa vapasti. Tai ainakin rajoittaa niin, ettei kaikkein huimiimpia kotipaikkahaluja makseta yhteisestä lompsasta.
Raha Grönlantiin tulee vielä pitkään Tanskasta. Uuteen itsehallintosopimukseen on kuitenkin kirjattu malli, miten luonnonvaroista saatavat tulot pienentävät Tanskan elatusvelvollisuutta. Todenteolla napanuora emämaahan katkeaa vasta kun itä- ja länsirannikon öljykentillä aloitetaan kaupalliset pumppaukset. Siihen mennee ainakin 15 vuotta.
Sitä ennen on näillä näkymin rakennettu jo amerikkalainen alumiinisulatto ja avattu lukuisia kaivoksia, joista nousee muun muassa kultaa ja timantteja. Ne tuovat kuitenkin vaurautta vain työpaikkoina, öljy sen sijaan merkitsisi silkkaa rahaa ja sitä kautta täyden itsenäisyyden edellytyksiä.
Grönlannin entistä itsenäisempää asemaa juhlittiin sunnuntaina sulassa sovussa Tanskan hallituksen kanssa. Arki kuitenkin osoitti, ettei tämä välimatkaa ottava kuningaskunnan jäsen aio olla mikään helppo tapaus. Ensimmäiset vaikeat väännöt tulevat jo tänä kesänä hiilidioksipäästöistä. Grönlannin uusi paikallinen pääministeri, vasemmistopuolue IA:n puheenjohtaja Kuupik Kleist kun ei aio suostua siihen, että päästörajoitukset ulotetaan samalla voimalla Grönlantiin kuin Tanskaan. Kleistin mukaan nykyistä tiukemmat päästövaatimukset murskaisivat kaikki Grönlannin teollistumishaaveet.
Kleistin kanta tietää tuskaa Tanskan oikeistohallituksen tuoreelle pääministerille Lars Lykke Rasmussenille. Kööpenhaminassa kun pidetään loppuvuodesta YK:n laaja ilmastokokous, jossa isäntämaa olisi mieluusti sovussa edes omiensa kanssa. Nuukissa uusi sateenkaarihallitus tajuaa tilanteen hyvin. Grönlannin neuvotteluasema Tanskan suuntaan ei voisi olla parempi.
Aurinko paistaa, meri loistaa ja vastapäiset lumihuiput piirtyvät terävinä vielä myöhään maanantai-iltana. Juuri nyt grönlantilaiset puhuvat uudesta alusta ihan niin kuin amerikkalaiset viime marraskuussa.
