Kohuskandaali vaaleissa!
Missi, jääkiekkomaalivahti, Big Brother -veteraani ja liuta muita tv:stä tuttuja – eduskuntaan pyrkii taas tänä keväänä suuri joukko julkkisehdokkaita. Puolueet hyötyvät saadessaan listoilleen tunnettuja henkilöitä, sillä ehdokkaaksi nostettu kohukaunotar voi hyvinkin vedota liikkuviin äänestäjiin.
Eduskuntavaalit ovat muuttuneet henkilöiden väliseksi kamppailuksi, jossa julkisuus ja tunnettuus painavat aiempaa enemmän – joskus jopa asiakysymysten kustannuksella. Silti julkkisehdokkaiden tuomitseminen on demokratian halventamista. Edustuksellinen demokratia kun nyt vaan sattuu toimimaan niin, että vaaleissa ehdolle asettuu erilaisia henkilöitä, joiden väliltä äänestäjät voivat tehdä valintansa.
On totta, että moni politiikkaan pitkään panostanut ja asiansa osaava henkilö voi jäädä nuolemaan näppejään, kun lätkämolarit ja salarakkaat viipottavat vaaleissa vasemmalta ohi. On myös totta, että moni julkkisehdokas ei ole sittemmin kansanedustajana pärjännyt. Kansan kannalta parasta olisi tietenkin saada mahdollisimman osaavat ihmiset vallan kahvaan. Silti pelkkä aiempi tunnettuus politiikan ulkopuolelta ei tee kenestäkään ehdokkaana toista huonompaa.
Moni ammattipoliitikko on ilmaissut huolensa siitä, että julkisuudesta tuttujen henkilöiden asettuminen ehdolle vaarantaa politiikan uskottavuuden. Viimeksi äänessä oli vasemmistoliiton Jaakko Laakso, joka arvosteli MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa julkkisehdokkaita ja pelkäsi heidän romuttavan eduskunnan arvovallan. Äänestäjän näkökulmasta tilanne näyttää kuitenkin toiselta: Eduskunnan arvovaltaa eivät viime vuosina ole rapauttaneet Mietaa tai Veltto Virtanen. Politiikan uskottavuutta ovat nakertaneet lähinnä ammattipoliitikot vaalirahasotkuineen.
