Harakka: Katainen vetää, Heinäluoma työntää
Tervetuloa tänne Säätytalolle, jossa käydään hallitusneuvotteluja SDP:n johdolla. Kuulitte aivan oikein. Jyrki Katainen kyllä vetää neuvotteluja, mutta Eero Heinäluoma työntää.
Samaan aikaan, kun työryhmät puurtavat omia ohjelmiaan, puuttuu olennaisin tieto eli se, mikä on hallituskauden talousraami. Pienet puolueet pelkäävät, että niiden saavutukset ruksitaan yli, kun huomataankin että juuri niihin ei ole varaa.
Vielä tänä aamuna kukaan ei tiennyt, mikä on demarien näkemys valtion säästötarpeesta. Minulle kerrottiin jopa, että SDP:n pääneuvottelijat olisivat jääneet tulematta eilisiltaiseen talousryhmän kokoukseen.
Eero Heinäluoman viivytystaktiikka on tuttua kokoomuslaisille jo edellisestä yhteisestä hallituksesta, jossa kuulemma valtiovarainministeriltä ei saatu vastausta edes kysymykseen ”tuleeko kahviin maitoa” ennen kuin viimeisellä hetkellä, kun ratkaisusta oli varmasti puristettu kaikki mahdollinen hyöty omalle puolueelle.
Demarit pelaavat aikaa ehkä myös pitääkseen vasemmistoliiton vielä mukana. Paavo Arhinmäki joutuu huomenna Timo Soinin höyhennykseen eduskunnan Portugali-paketista. Ja kun vielä kokoomus myllyttää Nato-myönteisyyttään, uhkaa tovereilta mennä kuppi nurin aika piankin.
Isoin taistelu käydään kokoomusjohtoisen valtiovarainministeriön ja vasemmiston suosiman Palkansaajien tutkimuskeskuksen välillä. Näkemysero on valtava. Ministeriö tyrkyttää kahdeksan miljardin euron leikkauslistaa, Palkansaajien mielestä jo nykyiset ja tulevat veronkorotukset riittävät ihan itsessään.
Tämän päälle pitäisi säästää pahan päivän varalle eli väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen kattamiseksi. Sen suuruudesta näkemysero on tasan sata prosenttia. Oikeisto leikkaisi neljä, vasemmisto kaksi miljardia.
Valtiovarainministeriön synkkikset ennustavat, että Suomen julkinen talous eli valtio plus kunnat pysyvät pakkasella monta vuotta, kun taas positiiviset palkansaajat ennustavat nollatulosta jo tänä vuonna ja itse asiassa kymmenen miljardin ylijäämää tälle vaalikaudelle.
Ristiriita on jo itsessään pirullinen, mutta asiaa mutkistaa vielä se, että kumpaankaan ei voi luottaa. Valtiovarainministeriön ja Palkansaajien ennusteet ovat olleet säännönmukaisesti aina ääripäissä, ja onnistuneet vielä huonommin kuin muut tutkimuslaitokset, pankit ja viranomaiset. Jyväskylän yliopisto on jakanut jo kolmentoista vuoden ajan parhaasta talousennustuksesta kristallipallo-palkinnon. Valtionvarainministeriö on voittanut yhden kerran, Palkansaajaa ei koskaan.
Viime kerralla kaikkien laitosten talousennusteet menivät keskimäärin metsään 7,5 prosenttiyksikköä. Se on todella, todella, todella paljon. Rahassa se tarkoittaa 15 miljardia euroa.
Jos valitun ennusteen osumatarkkuus on yhtä huono, on ihan sama, mikä säästötavoite nyt päätetään. Siksi on turha enää vitkutella. Jätän nyt Eero Heinäluomalle ja miksei koko neuvotteluporukalle työkalun, jolla säästötarve on helppo ratkaista täysin kiistattomasti. Lopputulos on taattu – tikkataululla.
