Vapaata elämää?
Uutisissa törmää tätä nykyä melkein joka päivä nuorisotyöttömyyteen. Vallalla olevaa tilannetta kauhistellaan ja tulevaisuuden näkymistä ollaan huolissaan. Erityisen huonolta tulevaisuus taitaa näyttää meille nuorille miehille.
Tehdessäni A-studioon juttua työttömien nuorten arjesta, minulle valkeni toisenlainen kuva asiasta kuin sanomalehtien sivuilla: odottelua ja joutilaisuutta, työpaikkahakemusten täyttämistä, työhaastatteluja ja epävarmuutta. Mieleen painui erityisesti haastateltavien aito hämmennys. Miksi en saa töitä?
Haastavinta työelämässä on päästä alkuun. Sen takia erityisesti nuorisotyöttömyys on pohtimisen arvoinen asia. Kesätyöpaikkoja pitäisikin olla nuorille paljon enemmän tarjolla ja työharjoittelun pitäisi olla jokaisen työttömän aikuisen aito mahdollisuus.
6 kommenttia
Ma 31.08.2009 @ 15:34
Yksi ratkaisu on ollut eläkeiän nostaminen...
tai joka kylään innovaatoi oppilaitos??
To 03.09.2009 @ 13:34
Oikea työikä voisi alkaa 40 vuotiaana, ensin oltaisiin 18 vuotiaasta eläkkeellä 22 vuotta, eläke saisi olla tietenkin aika iso noin 50 000 e/vuodessa, voisi perustaa perheen ja lihottaa ittensä kunnolla, sitten nelikymppisenä alettaisiin vähnetää kulutusta ja pienentää palkkaa, johtuen siitä, että lapset lemntää pesästä, kroppa kuluttaa vähemmän ja on saanut säästöön sen verran/ tai sijoitettua hienosti, että palkka voisi olla paljon pienempikin, mitä eläke. Työelämä voisi sitten kestää vaikka kuin kauan, ei tulisi niin vetämätön olo..Järjestelyssä olisi se etu, että nuorena saatu iso raha menisi perheen kuluihin, eli eläke kerryttäisi valtion kassaa mukavasti. Nuoret vanhemmat voisivat keskittyä lasten kasvattamiseen kunnolla ja ura tehtäisiin sitten kun se olisi elämän päätehtävä...voila ei olisi nuorisotyöttömyyttä..eikä eläkeikäiset tuntisi oloaan turhaksi.
La 19.09.2009 @ 23:47
Olettepa ollut oikealla asialla toimittaja Sarla, vaikka en olekaan ohjelmaanne nähnyt.
Nyt on jo ilmeisesti kunnissakin alettu toimimaan nuorten hyväksi kun tänäkin syksynä suuri joukko nuoriamme on jäänyt koulujen ulkopuolelle ja töitä ei ole.
Tämä on kumma yhtälö; päättäjät haalivat tänne ulkomaalaisia aina filippiineiltä saakka, lähialueista puhumattakaan ja omat nuoret ovat hunningolla?
Näistä asioista täytyy puhua jatkuvasti.
Nyt olisi taas hyvä A-studion väen tehdä ajankohtainen ohjelma omista nuoristamme, kuinka hirveä luku mahtaakaan olla tällä hetkellä syrjäytyneitä? vailla opiskelupaikkaa, vailla työpaikkaa. Miksi korkeastikoulutetut nuoret eivät kelpaa työnantajille? Olis noustava barrikaadeille nuorten puolesta! Lähtisin vaikka heti!
Ke 07.10.2009 @ 12:37
Olettepa ollut oikealla asialla toimittaja Sarla, vaikka en olekaan ohjelmaanne nähnyt.
Nyt on jo ilmeisesti kunnissakin alettu toimimaan nuorten hyväksi kun tänäkin syksynä suuri joukko nuoriamme on jäänyt koulujen ulkopuolelle ja töitä ei ole.Tämä on kumma yhtälö; päättäjät haalivat tänne ulkomaalaisia aina filippiineiltä saakka, lähialueista puhumattakaan ja omat nuoret ovat hunningolla?
Näistä asioista täytyy puhua jatkuvasti.Nyt olisi taas hyvä A-studion väen tehdä ajankohtainen ohjelma omista nuoristamme, kuinka hirveä luku mahtaakaan olla tällä hetkellä syrjäytyneitä? vailla opiskelupaikkaa, vailla työpaikkaa. Miksi korkeastikoulutetut nuoret eivät kelpaa työnantajille? Olis noustava barrikaadeille nuorten puolesta! Lähtisin vaikka heti!
Työllistämistuki yrityksille.
Sivustaseurannut. > Eräs tapaus.
En ole perehtynyt kuin pinnallisesti aiheeseen. Laitan kuitenkin pohdintojani, joista toivottavasti on jotain hyötyä.
Nuori mies teki erilaisia pätkätöitä eri yrityksissä useita vuosia. Työsuhteiden pituus oli käsittääkseni yhteydessä työnantajalle maksettavaan työllistämistukeen. Tukea maksettiin käsittääkseni maksimissa puoli vuotta jonka jälleen alkoi uuden "pätkätyöpaikan" etsintä.
Työsuhteet päättyivät ilmeisesti välittömästi senjälkeen kun työllistämistuen saamiseen työnantajalla oli edellytyksiä.
Tälläinen menettely ei käsittääkseni lisää itsetuntoa. Päinvastoin edesauttaa syrjäytymistä.
Kysymyksessä ei ole pelkästään työpaikka vaan tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, jossa kokee olevansa osa työyhteisöä, sekä yhteiskuntaa.
Työkaverit luovat yhteisöllisyyttä, josta puhutaan, mutta ei ilmeisesti ymmärretä mitä yhteisöllisyys merkitsee etenkin nuorille.
Vakituinen työ antaa mahdollisuuden suunnitella ja rakentaa elämää. Perustaa perheen, hankkia vakituisen asunnon, saada lainaa asunnon hankkimiseen etc.
Tässä tapauksessa nuori hakeutui ammatilliseen koulutukseen noin 10-vuoden kuluttua kyllästyttään pätkätöihin. Todettakoon, että ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen pitkittyi, koska "työnohjaajat" katsoivat, että kyseinen ammatti ei sovi kyseiselle henkilölle perusteena lapsena ollut astma.
Kaikista " varoituksista" huolimatta hän hakeutui koulutukseen " vaaralliselle" alalle.
Ammatillinen koulutus kesti 6 kk, johonka hän sai koulutustukea. Hän sai koulutuksen päätyttyä välittömästi vakituisen työpaikan, jossa hän on ollut kohta kaksi vuotta. Hän on erittäin pidetty, joustava ja luotettava työntekijä.
Hän pyysi tietoa hänelle kertyneestä työeläkkeestä. Työeläkettä hän saisi n. 100 euroa kuukaudessa, joka ei suinkaan ollut hänelle positiivinen tieto. Hän päätti aloittaa eläkesäästämisen, jolla hän haluaa varmistaa elämisen laadun ja tason.
Hän liittyi välittömästi myös työttömyyskassaan, jolla hän haluaa varmistaa ansiosidonnaisen korvauksen, mikäli hän jostaisyystä jäisi työttömäksi.
Asioita olisi tarkasteltava pitkällä tähtäimellä, eikä vain tämänhetkisellä tilanteella.
