Taina-täti ja jouluhiilarit

Mummo eli tädin äiti on juuri siirtänyt viestikapulan tädille ja koko laaja suku tulee joulupöytään. Täti otti heti kovat paineet siitä, osaako täti tehdä lanttulaatikon tai paistaa kinkun oikein. Mutta täti ei tiennyt, että joulupöydän antimissa tärkeintä ei ole se, miltä ruoka maistuu, vaan se, mitä pöydässä ei missään nimessä saa olla. Laaja sähköposti- ja muu viestintä aiheesta on ryöpynnyt tädin niskaan nyt viikon ajan.

Kylläpä sukulaiset ja heidän perheensä näkevät ruuan kovin monin eri tavoin! Täti on ryhtynyt laittamaan toiveita exel-taulukkoon pystyäkseen edes jotenkin hahmottamaan kokonaisuuden. Oikein isona kuvana sukulaisista piirtyy dikotomia: Tädillä on sukulaisia, jotka haluavat syömällä pelastaa maailman ja sellaisia, jotka haluavat pelastaa itsensä.

Toki Veikko-serkku Pöytyältä syö kiitollisena kaikkea, mitä tarjotaan, mutta Veikko onkin sota-ajan lapsi. Ja mummo ja pappa ovat eläneet 30-luvun pula-ajankin, jolloin kuulemma hampaat alkoivat heilua suussa ja sääret mennä längelle huonon ruuan vuoksi.
                                                     xxx
Jouluaterian suunnittelu alkaa luonnollisesti allergioista. Tämä osuus menee nykyään rutiinilla, vaikka teettääkin aika paljon työtä, kun pitää olla laktoositon, vähälaktoosinen, gluteeniton yms. vaihtoehto. Lisäksi sisarentytär on allerginen manteleille. Ei täti todellakaan halua, että sisarentytär tukehtuu manteliin laktoosittomaan maitoon tehtyä riisipuuroa syödessään.

Ihan vaan varmuuden vuoksi, täti ei ole yhtään tyhmä, vaan oikein tiedostava ja hyvää tarkoittava ihminen. Täti oli juuri oppinut, että sademetsät häviävät hampurilaispihvien vuoksi ja siksi lihansyöntiä pitää rajoittaa. Täti oli oppinut myös lipittämään Reilun kaupan kahvia, jotta huan valdeseille jää muutakin kuin känsät käteen papujen poimimisesta.

Täti muistaa vielä myös Biafran lapset ja potee huonoa omatuntoa yltäkylläisyydestä, vaikka ymmärtääkin, että ylimääräisiä joulupipareita ei voi lähettää Somaliaan. Yksi vanha hippi vielä on suvussa, joka edelleen ajattelee syömistään maailman nälkäänäkevien kannalta, mutta muuten tämä näkökulma tuntuu jääneen taka-alalle.

Sen sijaan sukulaisten keskustelu ruuasta on alkanut muistuttaa uskonsotaa, jossa on ehdottomasti oikeassa olevia kiihkoilijoita.

Hipin lapset ovat sitä mieltä, että pahin rikos on syödä eläimiä, koska ne ovat tuntevia olioita, joita kasvatetaan keskitysleireissä. On tätikin sikavideot nähnyt. Mummolassa täti ja tädin veli joutuivat pohtimaan lihansyöntiä, kun sinne otettiin kesällä kaksi possua, Vihtori ja Oskari. Olivat leikkisiä kuin koiranpennut ja hassuja tonkiessaan maata ja kieriskellessään mudassa. Sitten joulupöydässä tuli iso itku, että Vihtoria en syö!

No niin. Nyt tuli soitto Vantaalta. Siskontytär ei syö muuta kuin luomua. Mistä täti luomusinapiksi muuttuu? Sitä kuulemma tuodaan Saksasta vai oliko se Kiinasta. Täti on sen verran huolissaan Aino-tossunsa aiheuttamasta hiilijalanjäljestä, että sinappipulloja ei kyllä ruveta lennättämään toiselta puolelta maapalloa.

Sitä paitsi Vantaan serkkujen Kajaanista kotoisin oleva isä vaatii, että kaikki on lähiruokaa. Täti ryhtyi selvittämään, miten kaukaa lähiruoka saa tulla Tampereelle. Utsjoelta? Tallinnasta? Tallinnaan voisi tehdä lähiruokamatkan ja saisi samalta reissulta Veikolle ja papalle halvalla snapsit. Nyt on tädille selitetty, että lähiruoka tarkoittaa suomalaista, eikä siinä kilometrejä lasketa. Että hyvästi hauska viikonloppu Tallinnan laivalla.

Ja pieni irtiotto jouluaterian valmisteluista olisi ollut tarpeen, sillä juuri tuli sähköpostia Helsingistä. Kovan linjan karppaajiksi ryhtyneet serkuntyttö poikaystävineen ilmoittivat, että kiellettyjen aineiden listalla ovat sokeri, vehnäjauhot, peruna, riisi ja muut hiilihydraattipitoiset ruoka-aineet. Kinkku käy, jos sillä ei ole sokeroitua sinappihuntua yllä.

                                                   xxx
Hei. Kirjoitan tätä loppua sairaalan tarkkailusta. Tuli niin hirveitä vatsanväänteitä ja rinnassa pisti, että pakottivat sairaalaan. Onneksi ei ole kysymys sydänkohtauksesta, mahalaukku ja ruokatorvi vaan ovat niin ärtyneet, että kipu tuntuu rinnassa saakka. ”Oletteko syöneet jotain epäsopivaa” kysyi nuori lääkäri.

”En. Mutta kyllä tämä on ihan ruokaperäinen reaktio.”

Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosen Teemaillan toimitussihteeri