Maailman vaarallisin kaupunki
Juárezin kaupungissa Meksikon ja Yhdysvaltain rajalla tapetaan enemmän ihmisiä kuin missään muualla, jopa enemmän kuin maailman sota-alueilla.
Minua varoitettiin kaupungin huumesodasta niin paljon, että Ylen
kuvausryhmä päätyi punkkaamaan rajan takana Yhdysvaltain El Pasossa.
Parin päivän reportaasimatka Juáreziin sujui kuitenkin ilman suurempia
välikohtauksia. Ehkä vaarallisin tilanne syntyi kadulla, kun armeijan
jeeppi kiilasi automme tien sivuun - sotilaat hermostuivat kuvauksesta.
Siitä selvittiin puhumalla. Poliisien kanssa oli helpompaa. Kun
iltamyöhällä saavuimme yhdelle murhapaikalle, poliisi ei yrittänyt estää
työtämme, vaan saimme kuvata rauhassa.
Juárez on vaarallinen lähinnä niille, jotka ovat sotkeutuneet huumeiden
salakuljetukseen ja huumekartellien reviiritaisteluun. Tosin käytännössä
se ei tarkoita vain huumekartellien jäseniä. Kahden kartellin valtamittelössä monet poliisit, sotilaat, rajavartijat, syyttäjäviranomaiset, yrittäjät ja toimittajat ovat joutuneet valitsemaan puolensa. Heidät on uhkailtu, kiristetty tai lahjottu mukaan sotaan, jolle ei näy loppua. Huumeiden salakuljetus on niin suurta bisnestä, että se on korruptoinut koko yhteiskunnan.
Mutta kaikkein vaarallisin Juárez on huumekartellien johtajille ja
heidän käskyläisilleen. Tähän joukkoon kuuluvat kartellien leivissä
työskentelevät ammattitappajat. Heidän kohtalonsa on useimmiten tulla
ennen pitkää itse tapetuksi. Tapasimme miehen, jonka elämäntarina on
siitä poikkeuksellinen, että hän tappoi työkseen, yritti lopulta
irtautua huumekartellin riveistä, ja onnistui säilymään hengissä,
- ainakin vielä tavatessamme.
____________
Toimittaja Mika Mäkeläisen harvinaislaatuinen haastattelu huumetappajasta Ciudad Juarezissa A-studiossa.
Katso juttu Elävästä arkistosta.
2 kommenttia
To 26.08.2010 @ 14:59
Vai huumeita! Tutkikaa taustat, hyvät lukijat! Alistuksen 500 -vuotinen historia on antanut 2 vaihtoehtoa - kokapensaat tai kuolema, kun valkoinen valloittajakansa näivettää kaikki elinmahdollisuudet!
Kuunnelkaa yle.fi/areenalta raportti Meksikon ja Jyri Jaakkolan surmatapauksen taustoista Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Oaxacassa, 80% väestöstä on intiaaneja. Jyrin kohtalonpaikassa, kuten muuallakin sekä Meksikossa, että väliamerikan valtioissa on enemmistönä alistettuja intiaanikansoja, paitsi suurissa kaupungeissa. Näillä ihmisillä ei kohta ole edes viljelymaita, ja kaikki heidän taitonsa, perinteensä ja viljelykasvinsa ovat voimakkaan halveksunnan kohteena.
Valloittajakansat aiheuttavat ahneudellaan tilanteen, joka on alkuperäisväestön osalta kuumentunut Meksikossa, jossa monin paikoin työikäiset intiaanimiehet ovat miltei jokainen siirtyneet laittomasti tai laillisesti Yhdysvaltojen puolelle työn perässä, koska se on ainoa tapa selviytyä!
Tai sitten viljellään kokapensaita, koska muusta viljelystä ei saada tuloja! Olen seurannut alani puolesta quinoan viljelyä. Tämä hiilidioksidia tehokkaasti varastoiva ja erittäin proteiinipitoisen siemenen omaava kasvi voisi lievittää intiaanien oloja, jos länsimaiden väestö alkaisi nauttia sitä vaihtoehtona suunnattomalle lihansyönnille.
Intiaaniheimot, jotka viljelivät quinoaa, amaranttia, mayapähkinää yms. proteiinikasveja, loivat varakkaita huippukulttuureita, jopa miljoonien ihmisten metropoleja.
Kuivuus oli ainoita tuhonaiheuttajia, kunnes saapuivat valloittajat. Nämä kielsivät kuoleman uhalla viljelemästä proteiinikasveja, ja saivat intiaanikulttuurit polvilleen.
Sama menettely jatkuu yhä. Eurooppalaisperäiset kansat ovat ajaneet intiaanit pois viljelymailta ylös karuun vuoristoon, missä valkoiset eivät viihdy tai osaa elää.
Siellä intiaanit joutuvat hengenpitimikseen viljelemään kokapensasta, jonka lehdet ovat ainoa lääke vuoristotautiin, quinoaa ja amaranttia jota luomutukut tuovat myös Suomeen ekokauppoihin myytäväksi.
Ennen he viljelivät papuja ja maissia sekä vihanneksia monipuolisesti, ja hoitivat eläimiä huolella ja välittäen.
Nyt viljelymaat ovat pitkälti karjanrehulle suunnattuja, ja lihanhimossaan valkoiset eivät syö proteiinikasveja.
Tämä suuntaus länsimaissa, lisää maan myrkyttymistä GM- soijan saadessa keskimääräisesti viisinkertaisia myrkytyskäsittelyitä perussoijan viljelyyn nähden, näin kaikkialla latinalaisessa amerikassa, ja yhdessä kaadettavan sademetsän kanssa, erittäin tuntuvasti myös ilmastonmuutosta.
Yhdysvaltain hallitus tukee pentagonin kenraalien päätöksillä julmaa valloitusmenettelyä, perustelemalla sitä huumesodalla, mutta siitä kirouksena kokaiini jatkaa kulkuaan niin pitkään, kun valkoisten maailmassa pärjätään vain ylpeän ja julman egoismin voimalla, jota itseluottamusta kokaiini käsittääkseni vahvistaa, kulttuureissa, joissa kiltteys nähdään vain naiivina hölmöytenä. Kokalehdet vain virkistävät kahvin tavoin.
Pe 27.08.2010 @ 13:51
On totta, että Andien alueella monet alkuperäiskansoihin kuuluvat viljelijät ryhtyvät kokapensaan viljelyyn vaihtoehtojen puutteen tai järjestäytyneen rikollisuuden siitä makaman paremman hinnan vuoksi, osa saattaa joutua mukaan toimintaan vasten tahtoaan, ja osa viljelee kokapensasta, koska sen viljelyllä on historialliset perinteet, jolloin osa sadosta saattaa päätyä huumeteollisuuteen. Osa päätyy vasten tahtoaan vartioimaan marihuana- ja kokaviljelmiä, jotkut pakotetaan salakuljettaaman huumeita. Kokapensaan kriminalisoinnin seurauksena myös perinteiset kokatuotteet on kriminalisoitu, mikä on ikävää. Meksikossa kartellit pystyvät maksamaan työntekijöilleen parempaa palkkaa kuin lailliset työnantajat ja salakuljetuksesta saatavat tulot muodostavat maahan valtavan kassavirran, joka ei näy virallisissa tilastoissa.
Kolumbia on maailman ylivoimaisesti suurin kokaiinin tuottaja ja suurinta osaa Kolumbian kokaiinintuotannosta kontrolloi FARC. Salakuljetusta pyörittävät ammattirikollisten muodostamat kartellit ja syndikaatit, valitettavasti yhä enemmän Venezuelan territorion kautta. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa kokaiinille on kova kysyntä, minkä lisäksi salakuljetus Eurooppaan on muuttunut kannattavammaksi Meksikossa käytävän huumesodan ja euron korkean kurssin myötä, johtaen vakaviin ongelmiin salakuljetuksen kauttakulkumaissa Länsi-Afrikassa. Väkivaltaiset meksikolaiskartellit ovat vetäytyneet Keski-Amerikkaan ja väkivalta on lisääntynyt myös Karibian alueella, josta salakuljettajat ovat etsineet vaihtoehtoisia salakuljetusreittejä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Oman ongelmansa väkivallan kierteelle muodostaa aseiden salakuljetus Yhdysvalloista Meksikoon.
Yhdysvallat luonnollisesti tukee järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Latinalaisessa Amerikassa, sillä Latinalaisen Amerikan maissa ei ole tarpeeksi resursseja eikä osaamista järjestäytyneen rikollisuuden nujertamiseen. Rikollisuus uhkaa Yhdysvaltojen sisäistä turvallisuutta, väkivalta on jo levinnyt Pohjois-Meksikosta Yhdysvaltojen eteläosiin. Toisaalta on huomioitava, että Yhdysvallat ei ole vieläkään toimittanut Meksikolle v. 2008 lupaamaansa apua huumesodan lopettamiseksi: mm. 9 Black Hawk -helikopteria, neljä lentokonetta merivalvontaan, tiedustelu-, valvonta- ja tunnistuslentokoneita, 218 valheenpaljastinta, kaksi rautatientarkastusyksikköä, ja viisi koulutusohjelmaa finanssitiedustelusta huumeiden kysynnän vähentämiseen jne., eikä asevirtaa Yhdysvalloista Meksikoon ole saatu pysäytettyä.
En oikein näe, että siirtyminen lihansyönnistä alkuperäiskansojen viljelemien proteiinikasvien syöntiin vähentäisi huumeiden kysyntää länsimaissa tai ratkaisisi intiaanien maakysymystä. Esimerkiksi The Economist on esittänyt jo pitkään ratkaisuksi ongelmaan huumeiden laillistamista. Asiasta käydään parhaillaan keskustelua myös Meksikossa. Yhdysvaltojen lupaama apu Meksikolle tulisi toimittaa perille pikimmiten.