Nokia-vallankumous

Istuin hiljattain junioreiden koripallo-ottelussa Espoon Nöykkiössä. Sain kesken pelin tekstiviestin vieressäni istuvan miehen vaimolta: puolisoa ei saanut kiinni, koska kännykkä oli kadottanut verkon. Vilkaisin kaverin kännykkää. Sehän se, iPhone. Myös toisella puolella istui mies mykkä iPhone kädessään. Oma Nokiani sen sijaan pelitti täydellisesti ja niinhän sen pitikin, koska emme olleet varsinaisesti erämaassa.

Applen puhelimen menestyksessä on jotain omituista. Puhelimena - ja puhelinhan se on - siinä tuntuu olevan puutteita, jos se kaiken lisäksi on niin pakkasenarka kuin väitetään. Silti iPhonea ylistetään.
Onhan siinä ne kaikki kivat sovellukset.

Nokiaa sen sijaan parjataan milloin mistäkin. Uuden markkinointipomon Jerri DeVardin urakka häivyttää Nokian tunkkainen imago on kova.

Markkinoinnista, uskottavuudesta ja strategianmuutoksesta on kyse myös perjantaina Lontoossa, kun toimitusjohtaja Stephen Elop kertoo, mihin suuntaan Nokian muuttuu. Nyt ei enää ole kyse siitä, kuinka hyvin Nokia toimii puhelimena tai edes siitä, vaihtuuko puhelimien käyttöjärjestelmä. Elopin on hypättävä palavalta öljynporauslautaltaan ihan uusille vesille, aloitettava ihan uusi ajattelun malli, johon puheet ekosysteemistä ilmeisesti viittaavat. Elopin on tehtävä vallankumous.