Verot ovat surkea sijoitus
Verojen maksaminen on sijoitus, joiden tuottona on tietty määrä palveluita ja turvaa. Verojen maksaminen on kuitenkin sijoitusmielessä lähinnä arpapeliä. Veroilla saattaa kyllä saada tietyn tuoton, mutta niiden maksamisessa rikotaan kaikkia niitä harkitun sijoittamisen periaatteita, jotka käydään läpi kaikissa alan oppaissa. Sikäli ainakin kuin allekirjoittanut niitä oppaita on selaillut.
Ensinnäkin sijoittaa pitäisi ainoastaan sellaisiin kohteisiin, joiden toiminnan itse ymmärtää. Kuitenkin tällä hetkellä valtion taloudenpito on uskomattoman monimutkaista ja ennakoimatonta. Kukaan ei tiedä, miten esimerkiksi Irlannin kävisi ilman Suomen tukea, eikä kukaan tiedä miten sen käy tuen kanssa. Mikä tahansa päätös missä tahansa päin maailmaa voi heijastua nopeasti ja rajusti myös Suomi Oy:n eurosidonnaiseen talouteen. Sijoituskohteen toiminnasta on tehty sijoittajalle mahdotonta ymmärtää.
Toisekseen sijoittajan pitäisi aina tietää, sijoittaako rahansa brändiin vai todelliseen tuloksentekoon. Siis, saako sijoitukselle vastineeksi kovan nimen ja suuret odotukset vai konkreettista toimintaa ja tuotantoa. Suomi Oy ajaa jo monettako vuotta läpi valtion tuottavuusohjelman nimellä kulkevaa massairtisanomisprojektia. Palveluita karsitaan niin terveydenhuollossa kuin koulutuksessakin. Samaan aikaan ylistetään maan brändiä pohtineen työryhmän aikaansaannoksia. Myös yhtiön johto, siis suuret puolueet panostavat huomattavasti enemmän vaalimainontaansa kuin oman päätöksentekonsa ja politiikkansa läpinäkyvyyteen. Sijoittaja ei voi tietää, mikä osuus johdon puheista on todellisia suunnitelmia, mikä vain brändin kiillottamista.
Kolmantena ja ehkä tärkeimpänä, sijoittajan pitäisi aina kyetä hajauttamaan sijoituksiaan. Valtioiden välillä kuitenkin vallitsee tiukka rajaveto, jossa toisen kurjuus on usein toisen voitto. Kun pääomat siirtyvät maasta toiseen, ei työntekijä voi käytännössä siirtyä niiden perässä. Tätä ongelmaa voitaisiin tasata esimerkiksi verottamalla maasta toiseen siirtyviä pääomia kaikkia maita hyödyttävällä tavalla. Talouden heilahteluja tasaava transaktiovero ei kuitenkaan ole toden teolla edes noussut keskustelussa vaihtoehdoksi. Pääomien verottaminen valtioiden yhteisellä päätöksellä olisi riviveronmaksajien kannalta juuri turvaa tuovaa sijoitusten hajauttamista.
Lopuksi mainittakoon, että jonkun pitäisi tehdä jotain myös kaikelle muulle.
5 kommenttia
Ma 06.12.2010 @ 14:42
Tätä ei pitäisi kommentoida, muuten kuin käskeä lukemaan juttunsa uusiksi. Joku on sijoittanut jannen koulun käyntiin. Ehkä työpaikkaankin.
Ti 07.12.2010 @ 08:12
Valtioiden yhtenä tehtävänä voidaan nähdä kansainvälisen turvallisuuden ja ennakoitavuuden ylläpitäminen, voidaan luottaa ja uskoa, että punta on huomennakin vaihdettavissa euroon. Setelit sinällään ovat arvottomia, ellei ole valtioiden välistä luottamusta. Tästä on osoituksena esim. Pohjois-Korea, jonka valuutta on arvotonta. Jos lähdetään rinnastamaan veroja ja sijoituksia keskenään, verrataan perunoita ja mansikoita ja uskotellaan niiden olevan sama tuote. Kirjoittajan mukaan yhteiskunnan luoma turvallinen kehys elämälle on arvoton. Verojen tarkoituksena on ylläpitää stabiliteettia yhteiskunnassa ja tämä puolestaan mahdollistaa näiden sijoittajien mukavan elämän.
Ti 07.12.2010 @ 13:30
Kirjoittajan mukaan yhteiskunnan luoma turvallinen kehys elämälle on arvoton.
Missä hän muka näin sanoo? Luen tekstiä aivan toisella tavalla: minusta tässä ei kritisoida verotusta sinänsä vaan sen läpinäkymättömyyttä. Viimeistään EU:n myötä tavallinen kansalainen ei enää hahmota, mihin verovarat hupenevat. Järjestelmä ja sen takana vaikuttavat ideologiat ovat epäselviä. Monia tuohduttaa julkisen sektorin häikäilemätön alasajo, siis niiden palveluiden, joita useimmat kai pitävät kaikista tärkeimpinä verovaroin ylläpidettyinä toimintoina. Rajaton pääomilla pelaaminen tuntuu tapahtuvan tavallisten ihmisten vahingoksi, joten siihen voitaisiin aivan hyvin kohdistaa enemmän sääntelyä tai verotusta.
Ti 07.12.2010 @ 18:15
Verot ovat liiketaloudellisesti aivan järjetöntä toimintaa. Yhteiskunnallisesti erittäin järkevää toimintaa.
"iis, saako sijoitukselle vastineeksi kovan nimen ja suuret odotukset vai konkreettista toimintaa ja tuotantoa. Suomi Oy ajaa jo monettako vuotta läpi valtion tuottavuusohjelman nimellä kulkevaa massairtisanomisprojektia. Palveluita karsitaan niin terveydenhuollossa kuin koulutuksessaki" Erityisesti Kokoomuksen liiketalousoppiporukka liiketaloudellistaa yhteiskuntaa, koska eivät tajua yhteiskuntajohtamisesta mitään.
Liiketalousihmiset ymmärtävät vain voittoa tekevän toiminnan päälle. "Mitä enemmän voittoa sen parempi", kertoo liiketalousopit. Olen samaa mieltä.
Liiketalousopit yhteiskuntajohtamistehtävissä: "Mitä enemmän voittoa sen parempi kaikille yhteiskunnan ihmisille". En ole samaa mieltä. Voittojen kuvitellaan olevan uutta rahaa yhteiskuntaan. Ei näitä eduskunnan liiketalousihmisiä häiritse katsastuksen 30% eikä Digitan 50% liikevaihdosta voitto, vaan em. ovat uutta rahaa yhteiskuntaan, eduskunnan liiketalousihmisten mielestä. Tottakai liiketalousihmiset ihastelevat näitä voittoja!
Yhteiskuntajohtamisnäkökulmasta verotuksella tasataan rahoja yhteiskunnassa. Markkinoiden epätasaisesti jakamaa rahaa jaetaan tasaisemmin yhteiskuntaan. Kokoomuksessa ei tajuta tätä yhteiskuntajohtamisnäkökulmaa - puolueessa on käytössä toimitusjohtajien näkökulma verotukseen joka on se että verotus vaan vie ahkeroitua rahaa.
Yhteiskuntajohtaminen on Kokoomuksessa nimetty kateudeksi.
Ke 08.12.2010 @ 13:55
Tätä ei pitäisi kommentoida, muuten kuin käskeä lukemaan juttunsa uusiksi. Joku on sijoittanut jannen koulun käyntiin. Ehkä työpaikkaankin.
Siihen minä itsekäs keinottelukapitalisti en olisi halunnut missään tapauksessa koskaan OMIA rahojani sijottaa. (tosin hän olisi varmasti oppinut kirjotustaidon ilman sitäkin sijoitusta - aivan varmasti)
