Salaiset tuomiot

Tilasimme tämän viikon MOT: Raiskaus ja rangaistus –ohjelmaa varten kaikista Suomen hovioikeuksista raiskausrikostuomiot viiden viime vuoden ajalta. Valintakriteeri oli, että syytteenä oli joko raiskaus, törkeä raiskaus tai pakottaminen sukupuoliyhteyteen.

Tapauksia löytyi kaikkiaan 337. Hovioikeuksien kirjaamot ansaitsevat yhteistyöstä kiitoksen.

Tiesin jo etukäteen, että suuri osa tuomiosta on salaisia. Silti jouduin yllättymään siitä, kuinka vähän tietoa tuomiolauselmissa on. Yksinkertaisimmillaan tuomiossa lueteltiin vain tekijä, rikokset, joihin hän on syyllistynyt, tuomio sekä vahingonkorvausten määrät.

Vain noin kolmasosassa tapauksista oli mukana julkisia osia, joissa oli mukana teonkuvauksia. Muutamista tuomioista oli kirjoitettu julkinen seloste joko käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa. Sen perusteella saattoi saada jonkinlaisen käsityksen raiskauksen tekotavasta sekä tuomion perusteista. Jotkut julkiset selosteet olivat niin lyhyitä ja ylimalkaisia, että niissä toistettiin käytännössä pelkkä tuomiolauselma.

Salassapidon vuoksi edes tuomioistuimilla ja syyttäjillä ole kattavaa tietoa siitä, millaisia raiskausjutut oikeastaan ovat. Järjestelmässä kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä siitä, mitä raiskauksissa oikein tapahtuu. Siihen voi päästä perehtymään vain kokenut tutkija, kuten MOT:n haastattelema professori Terttu Utriainen.

Näin laajaa aineistoa käsiteltäessä huomio kiinnittyy väistämättä yksityiskohtiin ja ääritapauksiin. Mieleen jäävät tapaukset, joissa tuomio on poikkeuksellisen kova tai hovioikeus on muuttanut käräjäoikeuden tuomiota poikkeuksellisen paljon.

Esimerkiksi Lohjan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2003 miehen kahdesta raiskauksesta ja kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen. Toinen mies sai raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä niin ikään puolentoista vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Hovioikeuden käsittelyssä rikossyytteet säilyivät ennallaan, mutta rangaistus aleni. Molemmat saivat vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen tuomion. Vankilatuomion sijaan he pääsivät vapaalle jalalle. Herää kysymys, millainen tapaus on ollut. Miten kaksi eri oikeusastetta on voinut antaa samoista rikoksista niin erilaiset tuomiot? Emme pysty vastaamaan.

Vain joka kymmenes käräjäoikeuden tuomio on kiristynyt hovioikeudessa. Otetaan esimerkki:
Mustasaaren käräjäoikeudessa miestä syytettiin alun perin pahoinpitelystä ja raiskauksesta. Käräjillä raiskaussyyte putosi pois ja mies sai pahoinpitelystä kolmen kuukauden ja 15 päivän ehdollisen tuomion. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että tekijä oli syyllistynyt sekä raiskaukseen että pahoinpitelyyn. Tuomio koveni hovissa vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi ehdotonta vankeutta. Miksi? Emme pysty vastaamaan, koska asiaa ei ole perusteltu tuomiolauselmassa.

Seksuaalirikoksissa suojaikäraja on 16 vuotta, eli sitä nuorempiin kohdistuneet seksuaalirikokset tuomitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Rajasimme tästä selvityksestä pois lasten hyväksikäyttötapaukset, koska niissä tapausten kirjo ja uhrien ikähaitari on erittäin laaja. MOT:n aineistossa on nyt kuitenkin mukana 13 - 15-vuotiaisiin kohdistuneita raiskausrikoksia.

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa valmistui viime keväänä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntöä koskeva tutkimus. Siitä ilmeni, että rikokset vaihtelivat tekotavoiltaan ja siten myös vakavuudeltaan ja rangaistavuudeltaan huomattavasti. Samanlaista laadullista tutkimusta kaivattaisiin myös raiskausrikoksista. Vasta sen jälkeen voitaisiin aidosti keskustella tuomioiden oikeudenmukaisuudesta tai oikeudettomuudesta.

Keskustelu raiskaustuomioista on vasta alkamassa. Mitä mieltä itse olet?