Tekijällä on ulkomaalaistausta

Periaatteessa tämä on aika simppeliä.

Uutisessa kerrotaan ne asiat, jotka ovat merkittäviä kerrottavan asian ymmärtämisen kannalta. Uutista kirjoitettaessa nimittäin tehdään aina, uskokaa tai älkää, valintoja siitä, mitä kerrotaan ja mitä ei. Jopa pienintä peltikolariuutista kirjoitettaessa tehdään suuri määrä päätöksiä esimerkiksi siitä, kerrotaanko kuljettajien iät tai sukupuolet, kolariautojen merkit ja vuosimallit tai tietoa kolarihetkellä vallinneesta säästä ja valaistuksesta. Se, että jokin uutisessa mainitaan tarkoittaa, että tuo mainittu seikka selittää osaltaan tapahtunutta. Toimittajan ammattitaidon tärkeimpiä osia on sen tunnistaminen, mikä on tietyn asian merkityksen ymmärtämisen kannalta tärkeää.

Sitten käytännössä ollaan aika paljon vaikeammassa tilanteessa.

Kysytään koemielessä esimerkiksi: pitääkö rikokseen syyllistyneen tai siitä epäillyn kansallisuus kertoa uutisessa? Periaatteessa vastaus on yksinkertainen: pitää, jos toimittaja tietää, että kansallisuus selittää osaltaan tuon nimenomaisen rikoksen syitä. Kuitenkaan tätä ei usein ole mahdollista tietää ihan ensimmäisten tuntien aikana rikoksen tapahtumisen jälkeen. Samaan aikaan paine kertoa taustasta on kova, koska keskustelupalstat täyttyvät hyvin nopeasti syytöksistä ”peittelystä” ja ”salailusta.”

Tämä on johtanut käsittämättömiin puolivillaisiin ratkaisuihin. Suosittua on kertoa, että epäillyllä tai tuomitulla on ”ulkomaalaistausta”. Miten tämä tieto voi auttaa ymmärtämään tehtyä rikosta? Ruotsalaisella paluumuuttajalla on ulkomaalaistausta. Nokian saksalaisen insinöörin Suomessa syntyneellä pojalla on ulkomaalaistausta. Samoin Kongolaisella pakolaisella tai maahan laittomasti työtä saadakseen saapuneella indonesialaisella on ulkomaalaistausta. Miten sana, joka pitää sisällään kaiken tämän voi selittää yhtään mitään? Maailman viidestä miljardista ihmisestä aika tarkkaan viidellä miljardilla on Suomessa asuessaan ulkomaalaistausta. Miten sen toteaminen, että syyllinen tai epäilty on yksi noista viidestä miljardista tuo meitä yhtään lähemmäs rikoksen syiden ymmärtämistä?

Tämä ei tarkoita, etteikö tekijän tai epäillyn kansallisuutta pitäisi koskaan kertoa. Joskus sen merkitys rikoksen kannalta on olennaisen tärkeä, eikä sitä silloin pidä piilotella. Aina se ei kuitenkaan selitä mitään. Uskokaa tai älkää, myös muista maista tulleet tekevät rikoksia toisinaan aivan samoista syistä kuin kuudennen polven suomalaiset: ahneudesta, ajattelemattomuudesta tai ilkeydestä. On aivan turha etsiä jokaiselle sekakäyttäjän tekemälle pahoinpitelylle tai pitkäaikaistyöttömän tekemälle varkaudelle syytä tekijän syntyperästä. Itse asiassa toimittaja johtaisi tällöin lukijoitaan harhaan liittämällä uutiseensa merkityksettömän tiedon ikään kuin sillä olisi merkitystä.

Eli pahoittelen kumpaankin suuntaan: minkään itseään kunnioittavan toimituksen ei pidä vetää linjaa, jossa ihmisten syntyperä kerrotaan aina, kuten ei myöskään linjaa, jossa sitä ei kerrota koskaan. Tiedän että tämä on hankalaa, mutta kukaan ei luvannut että elämä olisi helppoa. Sen verran joudun vielä edelliseen viitaten tuskaa uutistoimituksissa lisäämään, että älkää nyt herran tähden enää ikinä ainakaan kertoko, että tekijällä on ”ulkomaalaistausta”. Sellaiset epämääräistä vierauden pelkoa henkivät koodisanat eivät varmasti palvele ketään, kaikkein vähiten journalismin yleisöä. Silloin kun tekijän taustalla on merkitystä, se tausta pitää kyllä pystyä kertomaan tarkemmin kuin että kyseessä on yksi viidestä miljardista ihmisestä tässä maailmassa.