Uusista EU-säännöistä tulee lattiarättejä
Kreikan pelastumista talouskriisin kynsistä seurataan huolestuneina ympäri Eurooppaa, niin myös Suomessa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen lähetti osan Suomelle jyvitetyistä 1,48 miljardista eurosta matkaan "jälleennäkemisen toivossa". Helleenien yritys on ainakin kova. Taloutta on rukattu ennennäkemättömän rajusti, mutta siitä huolimatta bkt painuu tänä vuonna miinukselle.
Taantuma jättää jäljet koko Eurooppaan. Säännöt pannaan uusiksi, jotta maanosa ei enää toista kertaa ajaisi Kreikan tapaiseen miinaan. Esimerkkejä on useita: pankkeja on syynätty stressitestein, niiden vakavaraisuusvaatimuksia nostetaan, budjettiien läpinäkyvyyttä lisätään ja kasvu- ja vakaussopimukseen otetaan käyttöön sanktiot.
Vaan miten mahtaa käydä? Stressitestit tehtiin niin alhaisilla vaatimuksilla, että liian moni pankki ei siinä reputtanut ja vakavaraisuusvaatimus jäi odotettua alhaisemmaksi, kuuteen prosenttiin. Kasvu- ja vakaussopimuksen pakkokeinoista on vielä sopimatta.
Euroopan talous on hyvässä vedossa, ja se saattaa vesittää hyvät aikeet sääntöjen kiristämisestä. Muistissa vielä on, kuinka kävi kasvu- ja vakaussopimuksen vanhalle versiolle 2000-luvun alussa. Ensimmäisenä sillä pyyhki lattiaa Euroopan vahvin talous, Saksa.
