YLE Ajankohtaisjournalismin eettiset pelisäännöt

10.12.2009

1. Johdanto

Ajankohtaisjournalismin ydintehtävä on selvittää yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä ja niiden taustoja, valaista epäkohtia ja paljastaa vallan väärinkäyttöä. Ohjelmisto tukee kansanvaltaa ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla oikeita tietoja ja tarkkoja havaintoja yhteiskunnasta maailmankuvan rakennusaineksiksi.

Tärkein edellytys tehtävän onnistumiselle on yleisön luottamus. Yleisön tulee voida luottaa ajankohtaisjournalismin välittämiin tietoihin ja toimintatapoihin. Luottamuksen säilyttäminen vaatii riippumattomuutta, rohkeutta, huolellisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Myös eettisten pelisääntöjen tulee olla avoimia ja yleisön saatavilla ja arvioitavissa.

Ohjelmamme saattavat vaikuttaa syvästi ja pitkäaikaisesti yksilöihin, yrityksiin, organisaatioihin ja yhteisöihin. Käsittelemämme kysymykset ovat usein monimutkaisia ja monitulkintaisia. Niihin liittyy vahvoja intressejä, ja ne herättävät rajujakin yhteiskunnallisia reaktioita. Tämän vuoksi meidän on tunnettava vastuumme ja pidettävä ohjelmasisältömme ja toimintatapamme läpivalaisun ja kritiikin kestävinä.

YLE Ajankohtaisjournalismin eri toimituksissa ja tiimeissä tulee vaalia periaatteita ja käytäntöjä, jotka varmistavat ohjelmiston eettisen kestävyyden ja helpottavat päätöksentekoa toimitustyön kaikissa vaiheissa. Journalistisen päätöksentekoketjun, johon kuuluvat toimittajan lisäksi toimitussihteerit (tai tuottajat), vastaavat tuottajat, osaamiskeskuspäällikkö ja vastaava toimittaja eli kanavapäällikkö, kukin omassa roolissaan, tulee toimia ammatillisesti, avoimesti ja keskinäisen luottamuksen hengessä mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen takaamiseksi.

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Vahva etiikka ja toimiva päätöksentekoketju ovat parhaita keinoja torjua ulkopuoliset vaikutusyritykset tai suoranainen painostus.

2. Säädöspohja

Toiminnan juridisen ja eettisen perustan luovat seuraavat säädökset ja ohjeet:
- Sananvapauslaki
- Rikoslaki, etenkin luku 24: Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta sekä kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva 11. luvun 10 §
- Laki Yleisradio Oy:sta
- Ohjelmatoiminnan säännöstö
- Journalistin ohjeet
- Julkisuuslaki
- Oikeudenkäynnin julkisuuslainsäädäntö
- Tekijänoikeuslaki
- Laki televisio- ja radiotoiminnasta

YLE Ajankohtaisjournalismin jokaisen toimittajan on tunnettava säädöspohjan keskeisin sisältö. Toimituksellisten esimiesten on hallittava säädökset ja ohjeet niin hyvin, että he pystyvät opastamaan muita toimittajia. Jokaisella esimiehellä ja toimittajalla on omakohtainen vastuu siitä, että säädöksiä ja ohjeita noudatetaan päivittäisessä toimitustyössä.

Säädöspohja ja käsillä olevat eettiset pelisäännöt koskevat niin tv-ja radio-ohjelmistoa kuin nettipalvelujakin.

Lainsäädännössä, Ohjelmatoiminnan säännöstössä ja Journalistin ohjeissa määriteltyjen peruslinjojen ohella korostamme seuraavia toimituksellisia käytäntöjä, jotka ovat viime vuosien kokemusten valossa osoittautuneet erittäin keskeisiksi journalistisessa työssä.:

3. Riippumattomuus

Ajankohtaisjournalismin uskottavuus edellyttää riippumattomuutta ulkopuolisista vaikuttajatahoista ja erilaisista sidonnaisuuksista tai toimittajan henkilökohtaisista intresseistä. Sidonnaisuudet voivat liittyä poliittisiin tai aatteellisiin sidoksiin, omistuksiin tai muihin taloudellisiin intresseihin, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteisiin tai muihin olosuhteisiin, jotka saattavat heikentää toimittajan uskottavuutta työssään. Toimittajan on ilmoitettava haitallisista sidonnaisuuksista esimiehelle, joka siirtää tarvittaessa tehtävän toiselle henkilölle.

Toimittaja tai esimies ei saa hankkia ohjelmillaan taloudellista tai muuta etua. Järjestäjän kustantamille matkoille voi osallistua vain journalistisesti perustelluista syistä osaamiskeskuspäällikön luvalla. Liikelahjoja tai muita etuuksia vastaanotettaessa on noudatettava harkintaa, ja tavanomaista arvokkaampia lahjoja ei vastaanoteta. Myös osallistumisesta uutislähteiden järjestämiin vapaa-ajan tapahtumiin toimittajan roolissa on pyydettävä esimiehen hyväksyntä.

Jos ohjelmissa käytetään ulkopuolisen intressitahon toimittamaa fakta- tai muuta aineistoa, on lähde selvästi ilmoitettava ja esitettävä perustelut materiaalin käytölle.

Ohjelmiemme perusasenne on puolueettomuus. Koska käsittelemme yhteiskunnallisia kysymyksiä ja lisäämme vallankäytön läpinäkyvyyttä, on luonnollista, että ohjelmissa on kriittinen näkökulma ja toimittaja voi tehdä perusteltuja johtopäätöksiä. Puolueettomuus turvataan monipuolisella ja ennakkoluulottomalla tiedonhankinnalla, haastattelemalla kaikki asian kannalta olennaiset tahot ja takaamalla arvostelluille reilu mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen. Puolueettomuuteen kuuluu myös aiheiden ja näkökulmien monipuolisuus ja vaihtuvuus.

4. Oikeat tiedot

Ajankohtaisjournalismi kertoo vain tosia tietoja. Tietojen tulee olla myös olennaisia ja monipuolisia. Kerromme ohjelmissamme kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävät tiedot.

Toimittajan tulee työnsä edetessä dokumentoida asiakirja- ja muu lähdeaineisto ja koota muistiinpanot ja haastattelut työkansioon. Ainakin tärkeimmät puhelut on hyvä nauhoittaa. Toimittajan on tehtävä jutustaan käsikirjoitus iNews –toimitusjärjestelmään.

Toimittajan ja toimitussihteerin ( tai tuottajan) tulee ennen julkaisupäätöstä tarkistaa huolellisesti faktat ja kokonaiskuva. Olennaisia kysymyksiä ovat:

- Ovatko kaikki asiatiedot oikeita?
- Onko kaikki väitteet ja johtopäätökset perusteltu pitävästi?
- Perustuuko ohjelma riittävän laajapohjaiseen taustamateriaaliin?
- Onko otettu huomioon myös faktat, jotka puhuvat johtopäätöksiä vastaan?
- Puuttuuko jokin olennainen taho?
- Millaisen kokonaiskuvan ohjelma antaa? Onko ohjelma asenteellinen ja puolueellinen?

Faktakontrolli on olennainen osa toimitustyötä, ja se tulee tehdä keskittyneesti. Tarkistukselle tulee järjestää niin paljon aikaa, kuin ajankohtaistyössä on mahdollista. Toimittajan pitää olla valmis dokumentoimaan kaikki faktat ja perustelemaan kaikki väitteensä ja johtopäätöksensä.

5. Arvostellun samanaikainen kuuleminen

Jos tunnistettavasta henkilöstä tai tahosta esitetään kritiikkiä tai tietoja, jotka asettavat tämän kielteiseen julkisuuteen, on kritiikin kohteelle varattava tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Kaikkiin kritikoitaviin osapuoliin on oltava yhteydessä ja tarjottava mahdollisuutta vastata arvosteluun tai kommentoida esitettäviä tietoja. Kritikoitavalle osapuolelle on kerrottava arvostelun sisältö tarkasti ja olennaisia kohtia salaamatta, ja henkilölle tai taholle on annettava kylliksi reagointiaikaa. Vastauksista on käytettävä oleellisimmat ja vahvimmat argumentit.

Yhteydenotot on dokumentoitava joko nauhoittamalla tai kirjallisesti. Jos yhteydenottoon ei vastata, on yritys hyvä vielä toistaa. Mikäli vastausta ei tule tai se on kielteinen, se on kerrottava ja tarvittaessa dokumentoitava ohjelmassa. Kieltäytymisen mahdolliset perustelut on kerrottava.

Toimittajan ja toimitussihteerin (tuottajan) faktakontrollissa on tarkistettava myös, onko kaikille kritikoiduille osapuolille tarjottu mahdollisuus tulla kuulluksi samassa yhteydessä.

6. Haastateltavan oikeudet

Haastateltaville tulee kertoa, onko kyseessä julkaistava haastattelu vai taustakeskustelu, josta ei julkaista sitaatteja tai tietoja henkilön nimellä.

Haastateltavalle on tehtävä selväksi mihin ohjelmaan ja mihin asiayhteyteen haastattelu on tulossa, samoin se, että aineistoa voidaan julkaista myös muissa YLE:n välineissä.

Haastateltavalla on oikeus kuulla tai nähdä ohjelma tai vähintään oma osuutensa sen lopullisessa muodossa ennen julkaisua, jollei ohjelman valmistamisajan lyhyys tee tätä mahdottomaksi. Tällöin haastateltavalle on annettava muilla tavoin tiedot lausunnon käytöstä.

Haastateltavalla on oikeus kieltää oman osuutensa lähettäminen, jos lausunnon asiasisältö on muuttunut aineiston käsittelyn johdosta. Tulkintatapauksessa asian ratkaisee vastaava toimittaja eli kanavapäällikkö.

7. Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät

Tiedot hankitaan avoimesti. Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä käytetään vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja ei voida saada millään muilla keinoilla. Tällöin tietoihin tulee kohdistua merkittävä julkinen tiedonintressi.

Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä ovat mm. piilokameran tai –nauhoituksen käyttö tai tietojen hankkiminen siten, ettei toimittaja ilmoita ammattiaan eikä oikeaa henkilöllisyyttä. Poikkeuksellisin menetelmin hankittu tieto on osa muuta journalistista aineistoa. Syyt poikkeuksellisien menetelmien käyttöön on avattava jutussa.

Poikkeuksellisten tiedonhankintamenetelmien käyttö ja materiaalin julkaisu edellyttää aina vastaavan toimittajan eli kanavapäällikön hyväksyntää.

Piilokameran tai –nauhoituksen kohteena olevan henkilön tai tahon tulee saada mahdollisuus kommentoida kuvattua materiaalia ohjelmassa.

Normaaleissa olosuhteissa nauhoitetun puhelinkeskustelun ääntä voi käyttää vain, jos haastateltavalle on etukäteen kerrottu nauhoituksesta ja kyseessä on haastattelu eikä taustakeskustelu. Muussa tapauksessa äänen käyttö tarvitsee haastateltavan luvan. Haastattelussa hankittuja tietoja voi julkistaa, vaikka nauhoitettua ääntä ei voisikaan käyttää. Haastattelusta kieltäytymisen ja sen perustelut voi ohjelmassa kuitenkin käyttää sellaisenaan.

8. Anonyymit lähteet ja lähdesuoja

Lähtökohtana tietolähteiden käytössä on avoimuus. Tiedot hankitaan ensisijaisesti yksilöitäviltä lähteiltä.

Yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja voidaan kuitenkin saada myös lähteiltä, jotka haluavat pysyä nimettöminä. Tällöin toimittaja voi harkintansa mukaan myöntää lähteelle lähdesuojan. Mahdollisuus antaa nimetön lausunto ei kuitenkaan merkitse automaattisesti lähdesuojaa, vaan siitä pitää päättää ja sopia erikseen.

Lähdesuoja on sanavapauslain toimittajalle, julkaisijalle ja ohjelmatoiminnan harjoittajalle takaama oikeus pitää tietolähteet salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jollei ole kyse laissa määritellystä törkeästä rikoksesta. Lähdesuoja on sananvapauden kulmakivi. Se on tärkeä keino saada julkisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sellaista tietoa, joka muutoin pysyisi pimennossa.

Kun tietolähteelle annetaan lähdesuoja:
- lähdekritiikin on oltava erityisen huolellista
- tiedot on pyrittävä varmistamaan myös muilla keinoin
- tiedoille on pyrittävä hankkimaan muuta oikeuskelpoista näyttöä
- jos tietojen julkaisemisen riskinä on oikeusprosessi eikä muuta näyttöä ole, tulee lähteeltä pyytää kirjallinen sitoumus todistajaksi ryhtymisestä; sitoumuksen tulee sisältää myös kuvaus tietolähteen antamista tiedoista, joiden todenperäisyyden hän on valmis vahvistamaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä

Ohjelman tai sen sisältämien tietojen perustaminen pääosin nimettömiin lähteisiin tulee rajoittaa vain sellaisiin tapauksiin, joissa poikkeuksellisen painavat yhteiskunnalliset perusteet puoltavat tukeutumista pääosin nimettömiin lähteisiin. Tällaisen ohjelman tai tietojen julkaiseminen edellyttää aina vastaavan ohjelmatoimittajan eli kanavapäällikön hyväksyntää. Anonyymien lähteiden henkilöllisyys on kerrottava yhdelle toimitukselliselle esimiehelle (vastaava tuottaja tai osaamiskeskuspäällikkö) ja vastaavalle toimittajalle eli kanavapäällikölle heidän sitä halutessaan. Muutoin anonyymiltä lähteeltä saatuja tietoja ei voi julkaista.

Ajankohtaisjournalismin toimittajat ja esimiehet pitävät kiinni lähdesuojasta, jos se on lähteelle luvattu. Lähteelle on kerrottava, että toimituksellisella esimiehellä ja vastaavalla toimittajalla on oikeus saada tietoonsa hänen henkilöllisyytensä. Myös he kunnioittavat luvattua lähdesuojaa.

Perustelut anonyymien lähteiden käytölle ja lähdesuojalle on avattava jutussa.

9. Yksityisyyden suoja

Tietoja, joiden julkaiseminen loukkaa yksityiselämää, voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos tiedoilla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä ja niiden julkaiseminen on tarpeen yhteiskunnallisen vallankäyttäjän toiminnan arvioimiseksi tämän julkisessa asemassa. Tiedon julkisuus ei merkitse sitä, että sen voi aina vapaasti julkaista.

Vaikka jutun kohteena olisi henkilö, jonka yksityisyyden suoja on yhteiskunnallisen aseman tai julkisuusroolin vuoksi kaventunut, tulee karttaa yksityiselämän ydinalueiden kuten yksityiselämän intiimien kysymysten tai lapsia koskevien kysymysten käsittelyä ilman asianomaisen lupaa.

Vaikka julkistettavat tiedot ovat paikkansapitäviä, tulee spiikeistä ja kuvituksista karsia kommentit, jotka voidaan tulkita loukkaaviksi vihjauksiksi tai jotka todennäköisesti synnyttävät loukkaavia mielikuvia. Yksityiselämän piiriin kuuluvien tietojen käsittelyn tulee olla kokonaisuudessaan asiallista.

Jos haastateltavan kertomus koskee myös haastateltavan lähipiiriin kuuluvan henkilön yksityiselämää, tällaisen tiedon julkaisemiseen tulee saada kyseisen henkilön lupa. Tiedon julkaiseminen on kuitenkin mahdollista ilman lupaa, jos lähipiiriin kuuluva henkilö on vallankäyttäjä ja tiedon julkaiseminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Jos lähipiiriin kuuluva henkilö ei anna lupaa tietojen julkaisemiseen eikä kysymyksessä ole vallankäyttäjän toiminnan arviointi, on huolehdittava siitä, että lähipiiriin kuuluvaa henkilöä ei voida tunnistaa haastattelun perusteella.

Rikosepäillyn henkilöllisyyden paljastamiselle ennen tuomiota tulee olla erityisen painavat syyt:
- henkilö on selkeästi poliittinen tai taloudellinen vallankäyttäjä tai merkittävässä julkisessa virassa tai
- epäillyn teon yhteiskunnallinen merkitys on erityisen suuri

Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on kerrottu ohjelmassa, on prosessi seurattava loppuun saakka ja kerrottava siihen liittyvät päätökset.

 

10. Ohjelmallinen päätöksenteko

Toimitukselliset ja sisällölliset ratkaisut tehdään ajankohtaisjournalismin toimituksissa ja tiimeissä. Sisällöllistä vastuuta kantavat ohjelman tekijöiden lisäksi toimitussihteerit (tai tuottajat), vastaavat tuottajat ja osaamiskeskuspäällikkö. Viime kädessä päätoimittajavastuun julkaisusta kantaa vastaava toimittaja eli kanavapäällikkö.

Aiheista, sisällöistä ja journalistisista ratkaisuista tulee tässä päätöksentekoketjussa käydä mahdollisimman avointa keskustelua, jossa kyetään myös ennakoimaan mahdolliset juridiset tai eettiset ongelmat. Toimitussihteerien (tai tuottajien) tulee hälyttää vastaavia tuottajia ja osaamiskeskuspäälliköitä tulevista pulmatilanteista. Myös toimittajien tulee aktiivisesti informoida esimiehiä valmisteilla olevan ohjelman ongelmakohdista. Jokaisen velvollisuus on puuttua havaitsemiinsa ammattieettisiin epäkohtiin.

Oikeudellisen vastuun ohjelmista kantavat - tekijöiden ohella - sanavapauslain mukaisiksi vastaaviksi toimittajiksi määrätyt kanavapäälliköt. He tekevät julkaisupäätökset silloin, kun ohjelmiin liittyy juridisia riskejä tai vakavia eettisiä kysymyksiä. Jotta kanavapäälliköt voivat käytännössä kantaa vastuunsa, tulee heidän saada riittävästi informaatiota ja heille tulee varata riittävästi aikaa päätöksen harkintaan ja siitä keskusteluun toimittajien, esimiesten ja YLE Lakiasioiden kanssa.

Toimitussihteerien (tai tuottajien) tulee toimittaa kanavapäälliköille rutiininomaisesti tiedot kaikkien tulevien ohjelmien aiheista. Heille tulee myös mahdollisimman ajoissa kertoa mahdollisista juridisista tai eettisistä ongelmista. Vastaavat tuottajat ja osaamiskeskuspäällikkö huolehtivat siitä, että informaatio ongelmakysymyksistä kulkee kanavapäälliköille asti.

Juridista ja eettistä arviointia voidaan tarvittaessa tehdä jo käsikirjoituksen tai puolivalmiin jutun perusteella, mutta useimmiten ohjelma on tarpeen nähdä lopullisessa muodossaan ennen lopullista päätöstä. Tämän vuoksi ongelmallisissa tilanteissa on varauduttava siihen, että ohjelman julkaisua lykätään lisäselvitysten tai muutosten vuoksi tai että julkaisusta luovutaan perustelluissa tapauksissa kokonaan. Kanavapäällikön hyväksyntää edellyttävien ohjelmien ennakkomarkkinointia on harkittava tarkkaan.

Konsultointi YLE Lakiasioiden kanssa kuuluu toimintarutiiniin päätöksentekoketjun kaikilla tasoilla.

Koko päätöksentekoketjussa käytävän yhteisen keskustelun rikastamisella ja aikaistamisella pyritään ohjelmien journalistisen laadun kohottamiseen entisestään, juridisten riskien huolelliseen punnintaan ja eettisten valintojen läpinäkyvyyteen.

----------
Nämä pelisäännöt on muotoiltu työryhmässä:
YLE Ajankohtaisjournalismin osaamiskeskuspäällikkö Jyrki Richt
TV1:n kanavapäällikkö Riitta Pihlajamäki
TV2:n kanavapäällikkö Ilkka Saari
YLE Lakiasioiden lakimies Kirsi-Marja Okkonen