JSN:n langettava päätös A-studiolle 18.2.2010
Asia ratkaistu: 18.02.2010.
Vastaaja: Yleisradio, TV1
PÄÄTÖS
Julkisen sanan neuvoston langettava päätös tutkintapyynnön seuraamista koskevassa asiassa. A-studion toimittaja teki ohjelmassa tutkintapyynnön ns. pikavippeihin mahdollisesti liittyvästä koronkiskonnasta. Toimituksen aktiivisesti aloittamaa prosessia ei seurattu ohjelmassa loppuun saakka riittävässä määrin. Toimittajan tutkintapyyntö sinänsä on hyväksyttävä poikkeuksellisena tiedonhankintakeinona, jos siitä avoimesti jutussa tai ohjelmassa kerrotaan.
Kantelu 11.11.2009
Kantelijan mukaan A-Studio käsitteli 23.1.2008 ns. pikavippejä ja niiden korkoja. Jutun ydin oli se, että pikavippien korot ovat kohtuuttoman korkeita ja että ao. yritykset mahdollisesti syyllistyvät koronkiskontaan. Huipennuksena jutun toimittaja jätti asiasta valtakunnansyyttäjälle tutkintapyynnön, jossa pyydettiin selvittämään syyllistyvätkö pikalainoja myöntävät yritykset koronkiskontaan. Insertin päätyttyä juontaja lupaa yksiselitteisesti, että ”me seuraamme asian etenemistä”.
Valtakunnansyyttäjän virasto antoi kantelun mukaan asian Keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Krp päätti 5.12.2008 yksiselitteisesti, että pikalainoja myöntävät yritykset eivät ole syyllistyneet koronkiskontaan. Tämä päätös annettiin luonnollisesti myös ohjelman toimittajalle. Kantelija on odottanut ja muutamaan kertaan myös puhelinvastaajaan muistuttanut toimittajaa lupauksesta, jonka mukaan asiaa seurataan.
Kantelijan mielestä toimituksen tulisi omaehtoisesti viedä jutun uutisointi loppuun eikä jättää sitä epämääräisesti ilmaan – vielä siten, että pahin epäilyksen varjo jäi leijumaan juuri OPR-Vakuuden ylle. Kantelija oli ainoa pikalainoja myöntävän yrityksen edustaja, jota jutussa haastateltiin. Toimittajan tekemä tutkintapyyntö uutisoitiin sekä Ylessä että muissa medioissa laajasti. Kantelija haluaa JSN:ltä myös näkemyksen siitä, onko hyvän journalistisen tavan mukaista, että toimittajat tekevät tutkimuspyyntöjä viranomaisille puhtaasti journalistisin perustein.
Yleisradion vastaus 3.12.2009
Kanavapäällikkö Riitta Pihlajamäki vastaa, että A-studio liittyi osana jo pitkään jatkuneeseen keskusteluun lyhytaikaislainoista ja niiden seurauksista sekä lieveilmiöistä. Aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä: keskustelua oli käyty ns. pikavippien vaikutuksesta ylivelkaantumiseen ja varsinkin nuorison holtittomaan rahankäyttöön. Kansalaiskeskustelussa ja tiedotusvälineissä oli pohdittu etenkin pikavippien kuluja ja korkotasoa viitaten mm. lainsäädäntöön, joka yksiselitteisesti kieltää koronkiskonnan. Pikalainoja tarjoavien yritysten myöntämien lainojen vuotuisen korkotason laskettiin useissa kuluttajavertailuissa nousevan satoihin, joskus jopa yli tuhannenkin prosentin.
Ohjelmassa haluttiin kanavapäällikön mukaan selvittää, onko pikalainoissa kysymys koronkiskonnasta, ja siksi toimittaja teki tutkintapyynnön. Myös Valtakunnansyyttäjän virasto oli valmistellut omaa tutkintapyyntöään pikalainoista. Ohjelman esittämisen jälkeen Keskusrikospoliisi aloitti asiassa esiselvityksen. 5.12.2008 julkistettu selvitys toteaa, etteivät pikalainat täytä koronkiskonnan tunnusmerkistöä, eikä asiassa aloiteta varsinaista poliisitutkintaa. Asia uutisoitiin laajasti tiedotusvälineissä.
Pihlajamäen mukaan A-studion nettisivustolla A-tuubissa asiasta kerrottiin 16.12.2008 otsikolla ”Pikavipit eivät ole koronkiskontaa, sanoo KRP”. Tässä yhteydessä kerrottiin A-studion toimittajan aiemmin tekemästä tutkintapyynnöstä. Edelleen nettisivulla viitattiin Helsingin Sanomien asiaa koskevaan artikkeliin, johon sivustolla oli linkki. A-tuubi -portaali on oleellinen osa A-studio -ohjelmaperheen interaktiivista kokonaisuutta, jonne katsojia ohjataan jokaisessa A-studion lähetyksessä. KRP:n selvityksen tulos uutisoitiin siinä laajuudessa kuin sen painoarvo toimituksen käsityksen mukaan edellytti.
A-studio teki tutkintapyynnön siksi, että asian ympärillä käyty keskustelu polki paikallaan eikä viranomaisselvitystä näyttänyt syntyvän. Menettely on toki poikkeuksellinen, mutta se arvioitiin tässä yhteydessä perustelluksi. Journalistin ohjeet eivät kiellä tällaista tiedotusvälineen aktiivisuutta, ja voidaan ajatella, ettei tiedotusvälineen pidäkään aina olla pelkkä passiivinen raportoija. On myös huomattava, että A-studion toimittaja ei ollut millään tavalla liikkeellä omassa asiassaan, vaan huomattavan julkisen tiedonintressin vuoksi.
Ratkaisu
Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).
A-studion toimittaja jätti tutkintapyynnön siitä, syyllistyvätkö ns. pikavippiyritykset koronkiskontaan. Käynti valtakunnansyyttäjän toimistossa näytettiin pikavipeistä kertovan ohjelman yhteydessä, ja A-studion lopussa asiaa luvattiin seurata. Poliisin ratkaisusta, jonka mukaan esitutkintaa ei aloiteta, kerrottiin lyhyesti A-studion osiossa A-tuubin www-sivuilla. Maininnan lisäksi sivulta oli linkki Helsingin Sanomien julkaisemaan uutiseen.
Julkisen sanan neuvoston mielestä tutkintapyyntö viranomaiselle on Journalistin ohjeissa tarkoitettu poikkeuksellinen tiedonhankintamenetelmä, jota voi käyttää, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voi muutoin selvittää. Lukijoilla, katsojilla ja kuuntelijoilla on oikeus tietää tutkintapyynnöstä viimeistään sen avulla saatuja tietoja julkaistaessa. Ohjelma sinänsä oli tehty hyvän journalistisen tavan mukaan.
Journalistin ohjeiden vaatimus oikeusprosessin seuraamisesta loppuun saakka takaa oikeudenmukaisen kohtelun nimenomaan tapauksissa, joissa tiedotusvälineen julkaisema epäily tai syyte osoittautuu vääräksi tai tuomio muuttuu. A-studion toimittaja lupasi ohjelmassa erikseen seurata tutkinnan edistymistä. Lisäksi ohjelmassa käytettiin poikkeuksellista tiedonhankintamenetelmää, jossa toimittaja itse teki tutkintapyynnön viranomaiselle.
Tiedotusvälineiden nettipalvelut kehittyvät perinteisten välineiden kaltaisiksi merkittäviksi tiedonvälittäjiksi. Julkisen sanan neuvosto pitää siitä huolimatta kiinni periaatteesta, että tutkintaprosessia on seurattava mahdollisuuksien mukaan loppuun asti samassa ohjelmassa. A-studion olisi näin ollen pitänyt kertoa, että kyse ei ollut rikoksesta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.
