Oltaiskos rosvoa ja poliisia?

Tätä oli aluksi vaikea uskoa todeksi: Keskuudessamme vaeltaa 10 000 etsintäkuulutettua, joista 500 sellaista, jotka kiinni saataessa kuljetetaan suoraa päätä vankilaan! Mies asemalaiturilla, pipopää kassajonossa, nainen kuntosalilla…?

Ja tosiasia myös on – kuten Anne Ali-Hokan reportaasi paljastaa – ettei etsintäkuulutettuja Suomessa juurikaan aktiivisesti etsitä. Tämän kesän etsitty on ollut huumerikoksista tuomittu Lasse Oksanen, jota poliisi tavoitteli Thaimaasta, mutta josta havaintoja tehtiin arkisesti kotoiselta Päijänteeltämme. Hän on kuitenkin harvinainen poikkeus.

On eräänlainen pieni ihme, että käytännössä kaikki etsintäkuulutetut lopulta kuitenkin jäävät kiinni. Paha – nimittipä pakoilija sitä itse tekopyhästi vaikkapa oikeusmurhaksi – saa näin palkkansa ja syyllinen hänelle tuomitun rangaistuksen. Jos aivan äärimmäisenä poikkeustapauksena onnistuisikin piileskelemään vaikkapa kymmenen vuotta ja tuomio raukeaisi – kuten reportaasin esimerkkitapaus alleviivaamatta toteaa – takana on 10 vuotta yhtä pakohelvettiä ilman elämänarvoista elämää.

Tähän vyyhteen liittyy pari kummallisuutta. Ensinnäkin kun poliisi tutkii rikosta, käytössä ovat kaikki pakkokeinot, tarvittaessa telekuuntelu ja -valvonta, tekninen tarkkailu. Jos syylliseksi havaittu varsinaisen tuomionsa jälkeen katoaa, poliisin peli menee vaikeaksi. Pakkokeinoista enää lähinnä vain kotietsintä on sallittu. Harvoinpa piileskelijä siinä vaiheessa ovikellon soiton jälkeen tulee kotioveaan avaamaan.

Villissä lännessä wanted-julisteet naulattiin lyhtytolppiin ja saluunan seiniin. Tänä päivänä tarkoitukseen olisi käytettävissä suunnattomasti tehokkaampi internet.

Vaan ei aivan pelitä!

Interpolin avointa nettisivustoa lukuun ottamatta suomalaisella poliisilla ei ole käytäntöä listata nettiin esimerkiksi vaikkapa kymmentä prosenttia eniten haussa olevaa pakoilijaa kuvallaan ja nimellään. Tai pienempää topwanted 20 –sivustoa.

Toimen estää etsittyjen henkilökohtainen ja hänen omaistensa yksityisyydensuoja. Poliisi on hienotunteinen. Olen joskus pyytänyt KRP:stä Suomessa tuomitun ja etsintäkuulutetun tunnetun talousrikollisen tietoja ja valokuvaa. Pyyntöön on suhtauduttu kiusaantuneesti, eikä sinänsä päivänselvän etsintäkuulutuksen olemassaoloa edes myönnetty.

Rahaakaan ei näin budjettiriihen alla tarvitsisi ruikuttaa. Kummallisuuksien korjaaminen vaatisi vain säännösten muuttamista.

A-studion reportaasi 9.8.2010 klo 21.00 ”Wanted – neulat heinäsuovassa”