Ke 16.11.2011 @ 16:14Taina Kanerva

Taina-täti ja jouluhiilarit

Mummo eli tädin äiti on juuri siirtänyt viestikapulan tädille ja koko laaja suku tulee joulupöytään. Täti otti heti kovat paineet siitä, osaako täti tehdä lanttulaatikon tai paistaa kinkun oikein. Mutta täti ei tiennyt, että joulupöydän antimissa tärkeintä ei ole se, miltä ruoka maistuu, vaan se, mitä pöydässä ei missään nimessä saa olla. Laaja sähköposti- ja muu viestintä aiheesta on ryöpynnyt tädin niskaan nyt viikon ajan.


Kylläpä sukulaiset ja heidän perheensä näkevät ruuan kovin monin eri tavoin! Täti on ryhtynyt laittamaan toiveita exel-taulukkoon pystyäkseen edes jotenkin hahmottamaan kokonaisuuden. Oikein isona kuvana sukulaisista piirtyy dikotomia: Tädillä on sukulaisia, jotka haluavat syömällä pelastaa maailman ja sellaisia, jotka haluavat pelastaa itsensä.


Toki Veikko-serkku Pöytyältä syö kiitollisena kaikkea, mitä tarjotaan, mutta Veikko onkin sota-ajan lapsi. Ja mummo ja pappa ovat eläneet 30-luvun pula-ajankin, jolloin kuulemma hampaat alkoivat heilua suussa ja sääret mennä längelle huonon ruuan vuoksi.
                                                     xxx
Jouluaterian suunnittelu alkaa luonnollisesti allergioista. Tämä osuus menee nykyään rutiinilla, vaikka teettääkin aika paljon työtä, kun pitää olla laktoositon, vähälaktoosinen, gluteeniton yms. vaihtoehto. Lisäksi sisarentytär on allerginen manteleille. Ei täti todellakaan halua, että sisarentytär tukehtuu manteliin laktoosittomaan maitoon tehtyä riisipuuroa syödessään.


Ihan vaan varmuuden vuoksi, täti ei ole yhtään tyhmä, vaan oikein tiedostava ja hyvää tarkoittava ihminen. Täti oli juuri oppinut, että sademetsät häviävät hampurilaispihvien vuoksi ja siksi lihansyöntiä pitää rajoittaa. Täti oli oppinut myös lipittämään Reilun kaupan kahvia, jotta huan valdeseille jää muutakin kuin känsät käteen papujen poimimisesta.


Täti muistaa vielä myös Biafran lapset ja potee huonoa omatuntoa yltäkylläisyydestä, vaikka ymmärtääkin, että ylimääräisiä joulupipareita ei voi lähettää Somaliaan. Yksi vanha hippi vielä on suvussa, joka edelleen ajattelee syömistään maailman nälkäänäkevien kannalta, mutta muuten tämä näkökulma tuntuu jääneen taka-alalle.


Sen sijaan sukulaisten keskustelu ruuasta on alkanut muistuttaa uskonsotaa, jossa on ehdottomasti oikeassa olevia kiihkoilijoita.


Hipin lapset ovat sitä mieltä, että pahin rikos on syödä eläimiä, koska ne ovat tuntevia olioita, joita kasvatetaan keskitysleireissä. On tätikin sikavideot nähnyt. Mummolassa täti ja tädin veli joutuivat pohtimaan lihansyöntiä, kun sinne otettiin kesällä kaksi possua, Vihtori ja Oskari. Olivat leikkisiä kuin koiranpennut ja hassuja tonkiessaan maata ja kieriskellessään mudassa. Sitten joulupöydässä tuli iso itku, että Vihtoria en syö!


No niin. Nyt tuli soitto Vantaalta. Siskontytär ei syö muuta kuin luomua. Mistä täti luomusinapiksi muuttuu? Sitä kuulemma tuodaan Saksasta vai oliko se Kiinasta. Täti on sen verran huolissaan Aino-tossunsa aiheuttamasta hiilijalanjäljestä, että sinappipulloja ei kyllä ruveta lennättämään toiselta puolelta maapalloa.


Sitä paitsi Vantaan serkkujen Kajaanista kotoisin oleva isä vaatii, että kaikki on lähiruokaa. Täti ryhtyi selvittämään, miten kaukaa lähiruoka saa tulla Tampereelle. Utsjoelta? Tallinnasta? Tallinnaan voisi tehdä lähiruokamatkan ja saisi samalta reissulta Veikolle ja papalle halvalla snapsit. Nyt on tädille selitetty, että lähiruoka tarkoittaa suomalaista, eikä siinä kilometrejä lasketa. Että hyvästi hauska viikonloppu Tallinnan laivalla.


Ja pieni irtiotto jouluaterian valmisteluista olisi ollut tarpeen, sillä juuri tuli sähköpostia Helsingistä. Kovan linjan karppaajiksi ryhtyneet serkuntyttö poikaystävineen ilmoittivat, että kiellettyjen aineiden listalla ovat sokeri, vehnäjauhot, peruna, riisi ja muut hiilihydraattipitoiset ruoka-aineet. Kinkku käy, jos sillä ei ole sokeroitua sinappihuntua yllä.


                                                   xxx
Hei. Kirjoitan tätä loppua sairaalan tarkkailusta. Tuli niin hirveitä vatsanväänteitä ja rinnassa pisti, että pakottivat sairaalaan. Onneksi ei ole kysymys sydänkohtauksesta, mahalaukku ja ruokatorvi vaan ovat niin ärtyneet, että kipu tuntuu rinnassa saakka. ”Oletteko syöneet jotain epäsopivaa” kysyi nuori lääkäri.


”En. Mutta kyllä tämä on ihan ruokaperäinen reaktio.”


Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosen Teemaillan toimitussihteeri
 

Ma 24.10.2011 @ 13:37Virpi Hukkanen, toimitaja, A-talk

Lopettakaa työttömäksi kouluttaminen!

Taiteen ja viestinnän opetusta karsitaan ammattikorkeakouluista. Hyvä, opetusministeriö!

Mutta miksi vasta nyt? Opinahjo toisensa jälkeen on perustanut taiteen ja viestinnän opetuksen linjoja viimeiset 20 vuotta. Graafikoiksi, taiteilijoiksi, muusikoiksi, kuvaajiksi ja toimittajiksi on koulutettu paljon enemmän ihmisiä kuin alat ovat vetäneet töihin.

Ylikouluttaminen on tuottanut ennen kaikkea pettyneitä nuoria aikuisia. On surullista nähtävää, kun artenomit, medianomit ja maisterit huomaavat kolmi- ja nelikymppisinä yhä vain yrittävänsä päästä alalle. Tekstiilitaiteilijalle tai teatteripuvustajalle ei aukene työpaikkaa ja freekeikoilla ei elä. Media-alalle valmistuneelle irtoaa tuotantotalosta pesti vain palkattomana harjoittelijana.

Vilkaisu työvoimaviranomaisten tilastoihin kertoo yhtä rujoa viestiä. Esimerkiksi ammattikorkeista ja taidekorkeakouluista valmistuvia graafisia suunnittelijoita on työttömänä lähes 800, mutta avoimia työpaikkoja heille on tarjolla vain 14. Sairaanhoitajien työmarkkinat taas näyttävät aivan toisilta. Heitä on tilastojen mukaan työttöminä vajaat 50, kun heille avoimia työpaikkoja on lähes 1800 kappaletta.

Ei ole kenenkään etu kouluttaa nuoria väärälle alalle.

Ma 27.06.2011 @ 09:12Timo Harakka

Harakka: Mykän omistajan ääni

Jyrki Katainen yrittää lanseerata hallitukselleen nimeä Sixpack, mutta kun 88-sivuisen hallitusohjelman lukee, ainoa oikea nimi on Pupukuusikko.
Arkojen jänisten hallitus ei voi päättää mitään, kun demarit ja kokoomus torppaavat toisensa kaikissa avainministeriöissä. Jos Alexander Stubb yrittää hivuttaa Suomea Natoon, Erkki Tuomioja varmistaa, että näin ei käy. Työ- ja elinkenioministeriössä Jyri Häkämies ja Lauri Ihalainen pitävät huolen, että aina kun astutaan askel eteenpäin, astutaan samalla toinen taakse.
Näin Suomi pysähtyy neljäksi vuodeksi.

Häkämiehellä on toinenkin taistelupari, valtion omistajaohjauksesta vastaava vihreiden Heidi Hautala. Viimeksi Häkämiehen omalla kaudella ohjaaminen oli samaa tasoa kuin Jyrki Järvilehdolla.
Vaikka valtioenemmistöisen Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius oli kuohuttanut kansaa yli kymmenen miljoonan optiosaaliillaan, vasta lama lopulta leikkasi monopolimiesten lottopotit. Uuden haliltuksen ohjelmassa mainostetaan johdon palkkioiden ”kohtuullisuutta”. Nousukausi näyttää, miten ministeri Hautala joutuu asiassa kiemurtelemaan.
Vasta pakon alla Jyri Häkämies salli hallintoneuvostojen jäsenten palkkioiden julkistamisen ja vasta pakon alla hän lopetutti nuo poliitikkojen kultapossukerhot Fortumista ja Neste Oilista viime keväänä.
Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtajana Heidi Hautalalla on kokemusta valtioenemmistöisestä yhtiöstä. Se ei paljon rohkaise. Kymppitonnin vuosipalkkiota vastaan hän katsoi sormiensa läpi sademetsien raiskausta, jolla Neste Oil saa Indonesiasta palmuöljyä niin sanottuun bio-dieseliinsä.
Ja Fortum satsaa edelleen ydinvoimaan, nyt siis vihreän ministerin omistajaohjauksessa. Samalla vihreät ovat hyväksyneet kolmasosan leikkaukset uusiutuvan energian tukiin. Siinä on taas taitelemista.

Uusi hallitus vakuuttaa, että yhteiskunnan omistamat yhtiöt kantavat yhteiskuntavastuuta. Kuulostaa järkeenkäyvältä. Hallitusohjelman viimeisillä sivuilla luvataan, että omistusohjausta vahvistetaan. Tästä Kauppalehti ehti jo ihmetellä (20.6.), miksi ihmeessä pitää erikseen korostaa yhtiön vastuuta henkilöstöstä.
Vastaus luettiin lehdistä tänään: Stora Enso joutuu maksamaan 5,8 miljoonan euron korvaukset näennäisistä YT-neuvotteluista, kun se lopetti Kemijärven tehtaan kolme vuotta sitten.
Suurimpana omistajana valtio ei käyttänyt ääntään, vaan seurasi mykkänä sivusta, kun Stora Enso sulki ja sulkee kannattavaa tuotantoa. Se on Suomessa halpaa. Samaan aikaan Nokia joutui maksamaan saksalaisille Bochumin-tehtaan sulkemisesta 40-kertaisen summan.
Sopivaa ehkä onkin, että kehitysyhteistyöministeri on myös kehitysalueministeri.

Mutta markkinataloudessa kun eletään, valtio on usein voimaton. Strategisesti tärkeiden valtionyhtiöiden lisäksi valtion omistusyhtiö Solidium pyörittää yli 8,2 miljardin euron omaisuutta. Valtio on myös Sampon suurin omistaja, mutta Björn Wahlroos ei paljon ohjausta kaipaa.
Kun Ruotsin hallitus halusi poistaa Nordean johdolta bonukset, suuromistaja Wahlroos palautti ne yhtiökokouksessa. Siinä nöyryytettiin kahden maan ministerit yhdellä kertaa.
Herra se on herrallakin – tai tässä tapauksessa, rouvallakin.

Ke 15.06.2011 @ 20:23Timo Harakka

Harakka: Harmaan talouden pikkurikolliset ja isot konnat

On äärimmäisen harvinaista, että eduskunnassa kaikki puolueet ja kaikki kansanedustajat ovat samaa mieltä jostain asiasta. Tämä historiallinen hetki koettiin 3. helmikuuta.
Veteraanikansanedustaja Pekka Vilkuna (kesk.) totesi, että ”Tästä asiasta eduskunta on yksituumainen kuin 25 millin naula.”


Mikä oli tuo asia?
Eduskunta hyväksyi yksimielisesti harmaan talouden torjuntaohjelman.
Jokainen puhuja piti välttämättömänä, että viiden miljardin euron veroaukko
paikataan – ja että rakennuksilla, ravintoloissa ja kuljetusalalla pelataan
reilua peliä, jossa rehellinenkin yrittäjä voi menestyä.
Neljä kuukautta sitten eduskunnassa jokainen puolue vannoi, että nuo 25
toimenpidettä sisältyvät seuraavaan hallitusohjelmaan, oli hallituksessa
kuka tahansa.

Kuinkas sitten kävikään?
Muutama päivä sitten Voima-lehti julkaisi hallitusneuvotteluista saamansa
muistion,
josta käy ilmi, että kokoomus ja RKP yllättäen jarruttavat
harmaan talouden torjuntaa.

Eduskunnan hyväksymä lista ei niille kelvannutkaan. RKP ei halunnut
tiukentaa rangaistuksia eikä lisätä viranomaisten tiedonsaantia. Kokoomus
ei suostunut siihen, että työmailla tarkastetaan kaikkien saavan
asianmukaista palkkaa, tai että ulkomaiset yritykset joutuvat
rekisteröitymään Suomeen.

Näyttää siltä, että kokoomuksen todellista ääntä ei käytetä eduskunnassa,
vaan Elinkeinoelämän keskusliitossa. Se on tutkimusten valossa kummallista,
sillä harmaan talouden pääaloilla yrittäjien valtava enemmistö pitää pimeää
työtä vakavana kilpailun haittana ja esteenä.
Hallitusneuvotteluissa harmaan talouden työryhmää vetävä demarien Jukka
Gustafsson kuitenkin vakuuttaa, että tilanne on nyt parantunut. Tällä
toisella kierroksella eduskunnan yksimielinen tahto otetaan huomioon,
lainaus, tosi hyvin.

Mutta.
Tärkeä osa harmaan talouden torjuntaa on estää sijoittajien veronkierto,
jolla ulkomaiden kautta voidaan välttää osinko- ja myyntivoittojen
verotusta.Valtio menettää joka vuosi 800 miljoonaa euroa, saman verran
kuin mitä se sijoittaa peruskouluihin.

Edellinen hallitus halusi tehdä tämän veronkierron lailliseksi ja toi
eduskuntaanlain nimettömien hallintarekistereiden laajentamiseksi.

Samalla yritysten omistajatiedot piilotettaisiin, mitä varmasti monet
vallanpitäjät toivovatkin. Tällä hetkellä julkiset tiedot ovat johtaneet
vuosien varrella moniin paljastuksiin: Ulf Sundqvistin bisneksistä
tienrakennusyhtiö Destian suhmurointeihin.
Heti vaalien jälkeen tästä hallintarekisteröinnin laajentamisesta
irtisanoutuivat kaikki puolueet – esimerkiksi kuukauden takaisessa MTV3:n
45 minuuttia-ohjelmassa.


Nyt tämä asia on kuitenkin irrotettu Gustafssonin työryhmästä
hallitusneuvotteluiden korkeammalle tasolle – talousryhmään, jossa kokoomus
ja RKP nyt ajavatkin läpi tätä veronkierto- ja salailulakia.
Irvokkaimmillaan harmaata taloutta torjutaan – yksimielisesti - siten,
että tehdään ratsioita pitserioihin ja virolaisten raksamiesten
parakkeihin. Sen sijaan miljoonasijoittajien rikollisuutta torjutaan siten,
että tehdään rikoksista laillisia.
Liituraitakonnilla on helpompaa. Niillä on aina etujensa ajaja
hallituksessa, istuipa siellä kuka tahansa.

Ke 08.06.2011 @ 14:32Timo Harakka

Harakka: Se pyörii sittenkin, vaikka toisin ennustettiin

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu jakoi tänään kristallipallo-palkinnon ennustuslaitokselle, joka onnistui parhaiten arvioimaan viime vuoden talouskehityksen. Tai epäonnistui vähiten. Toissa vuoden syvää sukellustahan ei osannut ennakoida yksikään pankki, tutkimuslaitos tai viranomainen. Keskimäärin mentiin metsään karmeat 7,5 prosenttiyksikköä – rahassa 15 000 000 000 euroa.

Ikävä kyllä viime vuoden talousnousun ennustaminen osoittautui yhtä vaikeaksi kuin romahduksen. Bruttokansantuote nousi reilut kolme prosenttia, mutta ennustajien keskiarvo jäi nollaan pilkku yhdeksään. Päätuomari, professori Kari Heimonen totesi kohteliaasti, että ”talousennusteet aliarvioivat pahasti suhdanteiden voimakkuuden Suomen taloudessa.”

Miten tämä on mahdollista? Kisaan osallistui kymmenen ennustelaitosta, jossa sadat hyvin palkatut tieteilijät uurastavat maailman hienoimpien tietokonemallien parissa. Varmasti syö miestä – ja miehiä nämä talousviisaat edelleenkin ovat – että hatusta vetämällä saa yhtä hyvän tuloksen kuin Suomen parhaiden aivojen työllä.

Syy on suurin piirtein se, että ennustajat eivät ennusta tulevaisuutta, vaan jatkavat menneisyyttä. Vanhojen käyrien päälle pannaan viivotin ja jatketaan viivaa, enintään pikkuisen eri kulmassa. Kun talouteen tulee häiriö, se yllättää kaikki, samoin korjausliike. Hienot yhtälöt ovat yht´äkkiä käyttökelvottomia.

Tämän harrastuksen voisi jättää omaan arvoonsa, paitsi että siihen nojaa koko Suomen yhteiskunta. Ennusteiden varaan rakennetaan hallitusohjelmaa. Se määrittää lopulta, paljonko maksamme veroja ja montako kalapuikkoa jää päiväkotilasten lautasille. Siksi on kohtalokasta, että ennustajat aliarvioivat Suomen vaihtotaseen kaksi- ja puolikertaisesti. Kansantalouden ulkomaanvelka supistui yli kolme miljardia enemmän kuin luultiin ,eli leikkauspaniikki oli siltä osin ihan turhaa.

Myös firmat seuraavat ennusteita, jotka lupasivat huonoja aikoja. Tähän varautuessaan yritykset vähentävät investointeja ja antavat työntekijöille potkuja. Ennustelaitokset odottivat viime vuodelta yksityisen kulutuksen olematonta kasvua. Mutta tosiasiassa me käytimmekin rahaa reippaasti enemmän. Kaupan ja työllisyyden pelastus on siis se, että kansalaiset eivät onneksi lue taloussivuja.

Tälläkin kertaa ylivertainen voittaja oli Nordea-pankki, joka saavutti eri sarjoissa selvästi eniten ykkössijoja. Kymmenestä ennustelaitoksesta vihoviimeiseksi jäi Suomen Pankki, joka meni selvästi useimmin pahiten pieleen.

Tämä on todella huono uutinen. Suomen Pankissa on ylivoimaisesti eniten tutkijoita, dataa ja laskentavoimaa ja hienoimmat makrotalouden mallit. Nämä dynaamis-stokastiset analyysit ovat nyt vakavassa kriisissä, ja sen myötä rahapolitiikka, josta Suomen Pankki vastaa, ja koko talouden suunnittelu. Jos yhteiskunta on auto, niin sen tietokone on nyt sekaisin, mittarit näyttävät mitä sattuu ja ohjaus lukkiutuu itsestään.

Koko taloustiede on syvässä kriisissä, mutta ei tunnusta sitä. Edes maailmanlaajuinen talouslama ei ole saanut aikaan muutosta vanhoissa opeissa, jotka johtavat meitä pahasti harhaan.
Einstein mullisti aikanaan fysiikan; missä on taloustieteen Einstein? Tai edes Galileo Galilei, joka todistaisi ekonomisteille, että ihmiset pyörittävät taloutta – eikä päinvastoin.
 

Kuva: Ennustajat ovat varovaisia tai vain mielikuvituksettomia. Lasku on paljon jyrkempi ja nousu selvästi ripeämpi kuin odotettiin.

Kuva: Nordea voitti toisena vuonna peräkkäin ennustekisan, jopa ylivoimaisesti. Yhtä selkeä hännänhuippu on Suomen Pankki.

Ke 01.06.2011 @ 17:10Timo Harakka

Harakka: Soinin haamuhallitus suosii armeijaa

Valtiontalouden säästöihin joutuvat osallistumaan ihan kaikki. Eilen Ajankohtainen kakkonen kertoi että hallitusneuvotteluissa esitetyillä leikkauslistoilla ovat lapsilisät ja päivähoito. Mutta yksi laitos Suomessa on, jolta ei oteta. Ja se on armeija.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan työryhmä tiettävästi esittää, että puolustusmäärärahoja ei leikata. Se on merkittävä voitto kokoomukselle ja RKP:lle, sillä vaalikeskusteluissa vasemmisto ja vihreät olivat yhtä mieltä siitä, että ihan ensimmäisenä leikataan aserahoista.

Numerot tietysti elävät tunti tunnilta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kokoomuksen 2009 puolustuspoliittiseen selontekoon junailema armeijan menoautomaatti pysyy. Tuolloin puolustusmenoihin luvattiin kaksi prosenttia vielä sen päälle, mitä kustannukset nousevat. Kun inflaatio tällä hetkellä on kolme prosenttia, puolustusmenot siis nousevat automaattisesti viisi prosenttia eli noin sata viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

Vasemmisto ja vihreät ovat neuvotteluissa vaatineet armeijalta satojen miljoonien aitoja säästöjä, mutta luultavasti ne saavat enintään suljettua tuon menoautomaatin. Siis samalla, kun koko muu yhteiskunta säästää, puolustusvoimien ei tarvitse oikeasti leikata yhtään mitään.

Hulluinta kaikessa on se, että armeija itse on suoraselkäisesti valmis talkoisiin. Komentaja Ari Puheloinen ilmoitti jo vaalien alla Maaseudun Tulevaisuudessa, että puolustusvoimia pitää uudistaa ja varuskuntien lakkautuksista päättää jo ensi vuoden alussa. Hän väläyttelee kokonaisten joukko-osastojen lopettamista.

Likainen työ jää sotilaiden omalle vastuulle. Mikään hallitus ei halua määrätä, että se ja se varuskunta suljetaan. Se antaisi aseet suoraan keskustapuolueelle, joka pääsisi elämöimään aluepolitiikalla, kuinka kaupunkilaisten hallitus tuhoaa maaseudun.

Samaan aikaan tuolla Säätytalolla vasemmisto ja vihreät ovat antamassa periksi myös kehitysavun nostamisessa. Miksi ihmeessä ne eivät valtaan noustessaankaan noudata omaa ohjelmaansa. Miksi?

Säätytalolla leijuu haamu, ja se on Timo Soinin haamu. Kuten Jukka Tarkka sanoi Ykkösaamussa maanantaina, hallitusneuvotteluita käydään poissaolevien perussuomalaisten ehdoilla. Jokainen puolue yrittää varmistaa sivustansa Soinin hyökkäyksiltä – siksi maanpuolustus on erityssuojeluksessa.

Tämä on Soinin kannalta kätevää. Perussuomalaiset tekevät hallitusohjelmaa, mutta heidän ei tarvitse kantaa siitä vastuuta. Mutta uutta haamuhallitusta käy sääliksi. Jos se jo nyt on noin peloissaan, niin seuraavina vuosina nähdään jo aivan täysi paniikki. Buu!

Ma 23.05.2011 @ 15:26Timo Harakka

Harakka: Katainen vetää, Heinäluoma työntää

Tervetuloa tänne Säätytalolle, jossa käydään hallitusneuvotteluja SDP:n johdolla. Kuulitte aivan oikein. Jyrki Katainen kyllä vetää neuvotteluja, mutta Eero Heinäluoma työntää.

Samaan aikaan, kun työryhmät puurtavat omia ohjelmiaan, puuttuu olennaisin tieto eli se, mikä on hallituskauden talousraami. Pienet puolueet pelkäävät, että niiden saavutukset ruksitaan yli, kun huomataankin että juuri niihin ei ole varaa.

Vielä tänä aamuna kukaan ei tiennyt, mikä on demarien näkemys valtion säästötarpeesta. Minulle kerrottiin jopa, että SDP:n pääneuvottelijat olisivat jääneet tulematta eilisiltaiseen talousryhmän kokoukseen.

Eero Heinäluoman viivytystaktiikka on tuttua kokoomuslaisille jo edellisestä yhteisestä hallituksesta, jossa kuulemma valtiovarainministeriltä ei saatu vastausta edes kysymykseen ”tuleeko kahviin maitoa” ennen kuin viimeisellä hetkellä, kun ratkaisusta oli varmasti puristettu kaikki mahdollinen hyöty omalle puolueelle.

Demarit pelaavat aikaa ehkä myös pitääkseen vasemmistoliiton vielä mukana. Paavo Arhinmäki joutuu huomenna Timo Soinin höyhennykseen eduskunnan Portugali-paketista. Ja kun vielä kokoomus myllyttää Nato-myönteisyyttään, uhkaa tovereilta mennä kuppi nurin aika piankin.

Isoin taistelu käydään kokoomusjohtoisen valtiovarainministeriön ja vasemmiston suosiman Palkansaajien tutkimuskeskuksen välillä. Näkemysero on valtava. Ministeriö tyrkyttää kahdeksan miljardin euron leikkauslistaa, Palkansaajien mielestä jo nykyiset ja tulevat veronkorotukset riittävät ihan itsessään.

Tämän päälle pitäisi säästää pahan päivän varalle eli väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen kattamiseksi. Sen suuruudesta näkemysero on tasan sata prosenttia. Oikeisto leikkaisi neljä, vasemmisto kaksi miljardia.

Valtiovarainministeriön synkkikset ennustavat, että Suomen julkinen talous eli valtio plus kunnat pysyvät pakkasella monta vuotta, kun taas positiiviset palkansaajat ennustavat nollatulosta jo tänä vuonna ja itse asiassa kymmenen miljardin ylijäämää tälle vaalikaudelle.

Ristiriita on jo itsessään pirullinen, mutta asiaa mutkistaa vielä se, että kumpaankaan ei voi luottaa. Valtiovarainministeriön ja Palkansaajien ennusteet ovat olleet säännönmukaisesti aina ääripäissä, ja onnistuneet vielä huonommin kuin muut tutkimuslaitokset, pankit ja viranomaiset. Jyväskylän yliopisto on jakanut jo kolmentoista vuoden ajan parhaasta talousennustuksesta kristallipallo-palkinnon. Valtionvarainministeriö on voittanut yhden kerran, Palkansaajaa ei koskaan.

Viime kerralla kaikkien laitosten talousennusteet menivät keskimäärin metsään 7,5 prosenttiyksikköä. Se on todella, todella, todella paljon. Rahassa se tarkoittaa 15 miljardia euroa.
Jos valitun ennusteen osumatarkkuus on yhtä huono, on ihan sama, mikä säästötavoite nyt päätetään. Siksi on turha enää vitkutella. Jätän nyt Eero Heinäluomalle ja miksei koko neuvotteluporukalle työkalun, jolla säästötarve on helppo ratkaista täysin kiistattomasti. Lopputulos on taattu – tikkataululla.
 

Ma 23.05.2011 @ 11:01Virpi Hukkanen, toimittaja, A-talk

Reality show odottaa!

Kuka ja kenen kanssa? Hallituksen muodostamisesta on tullut
päivittäinen jännityssarja.

Jo kuukauden on voinut seurata, kuka kansan valitsemista henkilöistä liittoutuu kenenkin kanssa ja kuka suuttuu seuraavaksi. Yhdet pääsevät valtakunnan komeinpien kristallikruunujen ja tyylihuonekalujen loisteeseen. Toiset jäävät ulos, eduskunnan työhuoneisiin.

Jännitys laukeaa aikanaan ja Jyrki Katainen saa hallituksensa kokoon. Sitten me kaikki pääsemme mukaan reality showhun, tosielämäohjelmaan!

Alkaa tuskallinen vääntö siitä, keneltä otetaan pois ja kuka saa ? vai saako kukaan. Joku joutuu maksamaan veroja entistä enemmän. Joku taas saattaa saada kipeästi tarvitsemansa korotuksen sosiaalitukiinsa. Jonkun palveluista leikataan, vanhuksen tai lapsen.

Suomessa ei eletä veitsi kurkulla niin kuin esimerkiksi Kreikassa
täällä hetkellä. Täällä talous kasvaa, mutta valtion kirstunvartijat
muistuttavat koko ajan velaksi elämisestä. Kammottavinta on se, että menoreikiä on liikaa suhteessa siihen, kuinka paljon suomalaiset pystyvät ansaitsemaan tulevina vuosikymmeninä.

Tässä showssa ei voi laittaa silmiä kiinni ja pyytää vierustoveria
tönäisemään, kun liian jännittävä kohta on ohi.

Ma 16.05.2011 @ 16:39Timo Harakka

Harakan näkökulma: Kaikki maalaa!

Torilla tavataan taas kuudentoista vuoden tauon jälkeen. Ja nyt koko kansa saa juhlia suomalaisuutta. Isänmaallisuus ei ole yhden puolueen yksinoikeus. Kukaan ei ole sen vähemmän isänmaallinen kuin toinenkaan, ainakaan tänään.

Suomen maailmanmestaruuksissa on hauska, neljän vaalikauden mittainen sykli. Niin vuonna 1995 kuin nytkin lama loppuu Suomen voittoon. Niin vuonna 95 kuin nytkin Suomi voittaa vaalien jälkeen, kun porvarihallitus väistyy ja demarit palaavat valtaan. Myös vihreiden vaalitappio on aina hyvä enne. MM-kulta siivittää uuden hallituksen optimistiseen alkuun.

Vuonna 95 nauratti, kun poistuva pääministeri Esko Aho ja tuleva johtaja Paavo Lipponen kilpailivat, kummalle kunnia kuuluu. Tänä vuonna yksikään johtava poliitikko ei kerennyt Bratislavaan. Katainen jumitti Brysselissä ja Mari Kiviniemellä oli kai parempaa tekemistä, samoin Jutta Urpilaisella ja Timo Soinilla. Paikalla oli vain Stefan Wallin, Ruotsalaisen kansanpuolueen johtaja ruotsinkielisine kavereineen – sitä on isänmaallisuus tänään.

Niin 1995 kuin nytkin maailmanmestaruus muuttaa maan henkistä tilaa – ja hyvään suuntaan. Me kaikki olemme asteen ryhdikkäämpiä ja arvokkaampia. Nyt ei ole kiukuttelun ja eripuran aika, vaan yhteistyön ja yhdessä voittamisen aika. Tässä tunnelmassa ei kannata heittäytyä hallituskiistoissa hankalaksi.

Loppuottelussa sykähdyttävää oli, että ratkaisumaaleja tekivät takarivin pojat. Nokelainen, Pihlström, Pesonen, Pyörälä. Finaalin pistetilastoon merkittiin peräti kaksitoista Suomen pelaajaa, yli puolet kentällä olleista. Mahtavan demokraattista. Kaikki pelaa – ja kaikki maalaa!

Voiko suomalaista hyvinvointivaltiota edustaa mikään paremmin kuin joukkue, jossa ei ole yhtään suuria tähtiä vaan toistensa puolesta taisteleva veljeskunta. Sen kunniaksi joka ikinen hyökkääjä sai finaalissa pisteen, paitsi se kaikkein avokätisin, Tuomo Ruutu. Hän kiteytti mestaruusjuhlissa Suomen menestystarinan näin:

"Niin itsevarma joukkue ja semmonen joukkue joka välitti toisista. Sen takia me ei missään vaiheessa panikoitu mitään. Jos joku tekee virheen, niin toinen paikkaa, niin se menee. Se on kentän ulkopuolella ja kentällä, kun välittää toisista niin tän näköistä se homma on.”

Välittäkää toisistanne! Sitä on suomalaisuus tänään, ja siitä on syytä olla ylpeä. Tänä iltana siis juhlitaan, lauletaan pakkoruotisksi, heilutellaan tutteja – ja välitetään toisistamme. Kiitos, Leijonat.

Keskustele aiheesta

 

Ma 09.05.2011 @ 09:24Virpi Hukkanen, toimittaja, A-talk

Äänestäjä peruu äänensä

Äänestäjä katsoo silmät hämmästyksestä pullistuneena Arkadianmäelle. Kansanedustajat ovat juuri ja juuri ehtineet saada nimensä eduskunnan puhelinluetteloon, kun ennen vaalia annetut lupaukset ovat jo unohtuneet.

Jokaisessa vaalilähetyksessä keskusta lupasi kannattaa Portugalin tukipakettia horjumatta. Puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi vakuutti, että sillä tavalla puolue
kantaa vastuuta Suomen talouskasvusta, työpaikkojen synnystä ja ties mistä. Nyt puolueen Portugali-kannasta ei saa enää selvää.

Vihreät olivat samoilla linjoilla keskustan kanssa. Perussuomalaiset
sanoivat ei Portugalille, ei väliaikaiselle vakausmekanismille ja ei pysyvälle riisijärjestelylle. Vihreät lupasivat olla vastavoima. Nyt puolue purkaa pettymystään vaalitulokseen ja pelaa valtapeliä aikomalla äänestää Portugalin tukea vastaan!

Europuolue kokoomus unohtaa koko euromaiden kriisijärjestelmän
hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. Äänestäjä pelkää, että puolue koettaa mahtua väkisellä samaan hallitukseen kuin omaa markkaa takaisin haluavat perussuomalaiset.

Sosialidemokraateista ei ole ottanut täyttä selkoa ennen vaaleja eikä sen jälkeenkään. Kuinka sijoittajat saatettaan vastuuseen?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini hoiperteli Portugali tuen kanssa viikko sitten. Kuulosti siltä, että "ei" onkin muuttunut "neuvotellaan" kannaksi. Myöhemmin Soini kertoi, että "ei" on taas "ei".

Perussuomalaiset muistivat, että heitä on äänestetty ennen vaaleja
julistettujen kannanottojen mukaan. Sama kentän ääni pitäisi kantautua muidenkin puolueiden kansanedustajien korviin. Äänestäjät saattoivat ottaa tosissaan heidän kantansa Portugalin tukemiseen ja euromaiden kriisijärjestelmän luomiseen. Vai mistä syystä luulette suomalaisten käyneen vaalikopeissa harvinaisen innostuneina?

Kansanedustajat muuttavat kantansa heti, kun vaalien tulos on
vahvistettu. Äänestäjän pitää odottaa neljä vuotta. Se on väärin! Äänestäjä haluaa äänensä takaisin nyt!
 

Sivut

Ajankohtaisputki

Tuubin täydeltä asiaa!

A-tuubi on uusi monimuotoinen ajankohtaiskanava netissä!

Blogiarkisto

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu