Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Yle on aina vienyt mediaa uuteen aikaan ja vuosikymmenten jalanjäljet ovat vaikuttavat. Jaetut, yhdessä koetut hetket ovat lähes yhdeksänkymmenen vuoden ajan muokanneet kansakuntaamme. Ja jokainen meistä kantaa Yle-muistoja mukanaan.

Kun internet murtaa olemassa olevat rajat, niin kansalliset kuin teknologiset, olemme jälleen uuden edessä. Sekä media-ala että koko yhteiskunta joutuvat miettimään, miten tästä selvitään.

Sanomalehtien digitulojen kasvu korvaa vain osan niiden printtitulojen menetyksestä. Uutisten tapakäyttö murenee samalla kun sosiaalisen suosittelun merkitys kasvaa. Uudet alalle tulijat, kuten YouTube ja Netflix, ovat vakava uhka perinteisten televisioyhtiöiden ansainnalle. Esitysoikeuksista kilpaillaan uusien globaalien toimijoiden kanssa. Suomessa kaiken lisäksi talouden jatkuva taantuma lisää kaupallisten mediayhtiöiden ahdinkoa. Viikoittaiset uutiset irtisanomisista ja uusista fuusioista vetävät hiljaiseksi.

Anssi Vanjoen johtama työryhmä pohtiikin syksyn kuluessa suomalaisen median toimintaedellytyksiä. Ensi vuonna liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner saa erillisen selvityksen Ylen tehtävästä ja roolista. On hyvä, että median tilannetta tarkastellaan laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta.
 
Samalla on tärkeää vaalia vuosien aikana rakennettuja, ainutlaatuisia arvoja ja toimintatapoja. Yle on poliittisesti ja kaupallisesti riippumaton ja läsnä sekä maailmalla että koko Suomessa. Ylellä on valtavat arkistot ja tekninen osaaminen toteuttaa suuria tuotantoja ja tapahtumia. Ylellä on monta tietä suomalaisten sydämiin. Näistä elementeistä Ylen merkityksellisyys on rakentunut.
 
Mikä on Ylen tulevien vuosien suunta? Viimeaikaiset uudistukset, kuten Vaaligalleria, Uutisluokka, Yle Tunnus ja Yle Folk ovat hyviä esimerkkejä tulevasta. Ylen oikeutus tulee suomalaisten hyvästä palvelemisesta. Tämä ei hoidu juhlapuheilla ja korulauseilla, vaan teoilla, joilla on merkitystä.

Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia tehdä entistä koskettavampaa ja vaikuttavampaa sisältöä. Ylen tarjoama julkinen palvelu on tässäkin ajassa jokaisen suomalaisen oikeus. Olisi outoa ajatella, että Yle ei tämän päivän myllerryksessä kaikin voimin pyrkisi vastaamaan suomalaisten uusiin tarpeisiin.

Yle ottaakin tulevaisuuden haasteet rohkeasti vastaan. Aiomme edelleen olla Suomen kokoava voima. Mitä enemmän ihmisten mediankäyttö sirpaloituu ja yhteiskunta moninaistuu, sitä haastavampi tämä tehtävä on. Mutta kansakuntamme tarvitsee ehkä kipeämmin kuin koskaan liimaa ja yhteen hitsaamista. Lupaamme tehdä kaikkemme, että suomalaisilla jatkossakin on yhdessä koettuja hetkiä ja mahdollisuus kuulua yhteen.

Olemme koko kansan Yle ja haluamme että jokainen suomalainen kokee Ylen omakseen. Tämä ei tapahdu itsestään, eikä pelkästään perinteisillä sisällöillä ja perinteisten televisio- ja radiokanavien voimin. Mahdollisuudet kuluttaa ja itse tehdä mediasisältöjä milloin ja missä vaan, vaativat Yleltä perinteisten toimintatapojen radikaalia muuttamista.

Ilman läheistä vuorovaikutusta suomalaisten kanssa, ilman merkittävää palvelukehitystä ja ilman yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kasvava joukko suomalaisia uhkaa jäädä ilman henkilökohtaista suhdetta Yleen. Vastuumme on tehdä parastamme, jotta ihmiset kokevat saavansa vastinetta rahoilleen.

Suomi ansaitsee jatkossakin moniäänisen ja laadukkaan mediatarjonnan kansalaisilleen. Ylellä on tässä selkeä missio. Haluamme olla ihmisten Yle, hyvä kumppani suomalaisten asialla.

Marit af Björkesten on Svenska Ylen johtaja ja yksi Ylen vastaavista toimittajista.

Satuin hiljattain samaan pöytään muutaman eduskunnasta pudonneen kansanedustajan kanssa. Pettymyksen sijaan he yrittivät löytää elämänmuutoksesta hyviä puolia. Esimerkiksi: miten paljon helpompaa somen käyttö on, kun ei tarvitse punnita jokaista sanaa ehdokkuuden tai puolueen näkökulmasta. Tai että suvun kesämökille kerääntyneet tyhjät pullotkin voisi ehkä palauttaa pukeutumatta isolieriseen hattuun ja tummiin aurinkolaseihin.
 
Näiden poliitikkojen kohdalla tuskin oli kyse siitä, että yksityiselämän teot eivät kestäneet päivänvaloa. Silti he kokivat yksityisyyden ja julkisuuden välisen rajanvedon vaikeaksi, etenkin sosiaalisessa mediassa. Haastavana he näkivät myös sen, että tekojen oikeutus määritellään sen mukaan, miltä teot näyttävät, ei sen mukaan mitä ne oikeasti ovat.
 
Uskottavuus tarkkailussa

Vaikka yleläisillä on aivan toisenlainen rooli ja tehtävä, keskustelu kuulosti tutulta.

Ylen toimittajat tuskin naamioituvat pullonpalautusautomaatilla, mutta myös Ylen uskottavuutta tarkkaillaan ja mitataan jatkuvasti. Ja yleläinenkään ei pysty päättämään, milloin hänet nähdään yhtiön työntekijänä, milloin yksityishenkilönä. Mitä monipuolisin ja laadukkain journalistinen sisältö voidaan tuomita värittyneeksi, jos toimittaja taustansa, yksityisen toimintansa tai aiempien mielipiteitensä takia koetaan puolueelliseksi.
 
Sosiaalisen median räjähdysmäisen kasvun myötä nämä kysymykset nousevat esiin yhä useammin.

Meidän kannaltamme on elintärkeää, että keskustelua Ylen roolista ja riippumattomuuden ehdoista käydään. Mitä yleläinen saa sanoa ja tehdä, jotta journalismin luotettavuus ei vaarantuisi? Entä milloin ja missä asioissa yleläisen ilmaisema ajatus on ongelmaton?

Harkiten ja rohkeasti
 
Aivan kuten useimmissa journalistisissa ja eettisissä kysymyksissä, tässäkään ei  selkeitä mustavalkoisia vastauksia ole. Hyvä journalistinen tapamme perustuu arvoihimme ja eettisiin ohjeisiimme, mutta hioutuu päivittäisissä keskusteluissamme ja päätöksissämme.

Siksi Ylen uusista some-ohjeista ei löydy tarkkaa säännöstöä, vaan kehotus miettiä ja punnita toimintaamme sosiaalisessa mediassa ja rooliamme myös muiden silmin. Muilta osin somea koskevat samat lait, arvot ja eettiset ohjeistukset kuin muutakin julkaisutoimintaamme.
 
Some-ohjeistuksen tärkein viesti ei kuitenkaan ole korostaa varovaisuuden merkitystä, lähinnä päinvastoin: Ylen on oltava rohkea ja osattava kohdata yleisönsä siellä missä se on. Meidän on kuunneltava katselijoidemme ja kuuntelijoidemme mielipiteitä ja oltava valmis muutokseen.

Sisältömme tuottaa arvoa vasta, kun se kohtaa yleisönsä. Tästä yleisöstä yhä useampi  - ja nuorista melkein kaikki  - odottaa saavansa sisällöt somen kautta. Radion, television ja verkkopalvelujemme ohella tarvitsemme siis hyviä somesisältöjä, osaavia somekäyttäjiä ja tavoitteellista some-toimintaa, jotta pystyisimme tätäkin kautta vahvistamaan demokratiaa ja kulttuuria yhdessä suomalaisten kanssa.

Lue myös:

•  Ylen sosiaalisen median ohjeet kannustavat harkintaan
• Ylen sosiaalisen median toimintalinjaukset
  

Tuija Aalto on Ylen strategiapäällikkö.

Facebookista on tullut yhä tärkeämpi väylä uutisiin ja muuhun journalismiin. Yle Uutisten tuoreessa sosiaalisen median käyttökyselyssä kolmannes mainitsi käyttömotiiviksi ajan tasalla pysymisen (tutkimustulokset taulukkona).

Sosiaalisen median algoritmisesti rajaama sisältötarjonta uhkaa yleistietoa, kun tietokoneohjelma suodattaa jokaiselle oman todellisuuden. Termin “suodatinkupla” (filter bubble) lanseerasi Eli Pariser samannnimisessä kirjassaan (Ted Talk video / tekstinä englanniksi) 2011.  

Suodatinkupla-ilmiön torjuminen vaatii mediankuluttajalta aktiivisuutta.

Suomen Kuvalehti tarjosi jutussaan vuodenvaihteessa suodatinkuplan torjuntaan rutiinien välttämistä netissä, että esimerkiksi käyttää vaihtelevasti eri uutissivustoja ja hakukoneita.

Uusien verkkoviestintävälineiden käyttö edellyttää kansalaisilta valpasta medialukutaidon ylläpitämistä.

Suodatinkuplan rinnalla on näköpiirissä toinen uhka: maksetulla näkyvyydellä manipuloitu mediamaisema. Facebook-mainontaa ostamalla riittävin resurssein varustettu toimija voisi muokata yleistä mielikuvaa haluamaansa suuntaan valikoimalla maksua vastaan näytettäväksi halutun sisältöiset ammattijournalistien julkaisut.

Perinteisten mediayhtiöiden kannalta vakava huomio on, että Facebookin avulla arvostettujen tiedotusvälineiden maineella voi muokata mielipiteitä ostamalla näkyvyyttä omien tavoitteidensa kannalta myönteisille jutuille.

Mediakäyttäjälle näistä havainnoista seuraava johtopäätös on: mene säännöllisesti vierailemaan useamman arvostamasi tiedotusvälineen omalle sivustolle  - älä jätä maailmankuvaasi vain somefilttereiden varaan.

-----

Lue myös Sami Kallisen blogi: Eeppinen sisältötulva, personointi ja Yle