21.12.2012: Teksti-TV pelastaa maailman!

Tuottaja Matti Rämö vierailee blogissamme ja kirjoittaa 30 vuotta täyttävästä Teksti-TV:stä.

YLE Teksti-TV:llä on yhä miljoona päivittäistä käyttäjää 30 vuoden taivalluksen jälkeen. Miljoona. Viikkokäyttäjiä on lähes kaksi miljoonaa, netissäkin 200 000. Teksti-TV on selvinnyt elinvoimaisena rajujen teknologisten ja organisatoristen mullistusten läpi maya-intiaanien kalenterin suuren muutoksen kynnykselle saakka. Välineen on yksinkertaisesti pakko olla hyvä.

30-vuotta täyttävällä YLE Teksti-TV:llä on päivittäin noin miljoona käyttäjää

7.10.1981 Suomen mediamaailma muuttui radikaalisti. Tosin tuona keskiviikkona aivan heti suuren muutoksen huomasi arjessaan Ylen insinöörien lisäksi lähinnä vain tuhatkunta ahvenanmaalaista, jotka olivat jo pari vuotta seurailleet Ruotsin SVT:n teksti-tv:tä, ja hekin olivat 7.10. vain teknisesti potentiaalista yleisöä. Pari päivää myöhemmin tätä mediakokeilua markkinoitiin kodintekniikkamessuilla. Projektille oli annettu kaksi vuotta aikaa näyttää tarpeellisuutensa. Epäilijöitä riitti, mutta kansa äänesti jaloillaan ja marssi kauppaan. Laitekysyntä ylitti kaikki odotukset. Vuodessa tuhat ahvenanmaalaista oli monistunut sadaksituhanneksi mannersuomalaiseksi. Ja tämä kauan ennen sosiaalisten medioiden verkostoja, silloin kun ihmisillä oli aikaa kertoa kasvokkainkin: ”.. että hei tämmöinen ihme juttu, naapurin Erkki on hankkinut, lottorivinkin voi tarkistaa, jos ei ehdi saunasta arvontaa katselemaan.”

Katso video: Teksti-tv mullisti tiedonvälityksen

Alun perin huonokuuloisten apuvälineeksi suunniteltu teksti-tv toi suurena uudistuksena katsojalle mahdollisuuden sanella omia aikataulujaan. Uutiset, säät ja urheilutulokset pystyi lukemaan silloin kuin itse ehti. No ainakin melkein, sillä Yle ei vielä tuolloin lähettänyt tv-signaalia ympäri vuorokauden. Unettomat ja perusyökukkujat joutuivat odottamaan vuoteen 1991, jolloin TV1 aloitti yöllisen testilähetyksen, mikä mahdollisti myös Teksti-TV:n katsomisen. Toinen järisyttävä uudistus oli reaaliaikaisuus. Kun esimerkiksi Tshernobyl posahti, niin tilanteen kehitystä pystyi seuraamaan Teksti-TV:stä myös ylimääräisten uutislähetysten välissä. Niin tai siis sitä mukaa, kun tietoa tapahtumasta saatiin. Vuonna 1986 oli vielä mahdollista, että uutinen vuosisadan suurimmasta ydinonnettomuudesta saadaan maailmalle kahden ja puolen vuorokauden viiveellä.

Uutisfriikkien lisäksi erityisesti urheiluihmiset osasivat arvostaa reaaliaikaisuutta. Karkkitaivaan portit avautuivat saranoita myöten auki. Enää ei tarvinnut odottaa aamunlehtiä, jotta voisi tarkistella ottelujen kulkua ja miettiä strategiaa seuraavan vakioveikkausrivin hahmottamiseksi. Analyysiin pääsi käsiksi muutaman minuutin viiveellä tosiaikaisista tapahtumista. Ja sitä mukaa kun urheilun lajijärjestöt havahtuivat uuden uljaan maailman aamunkoittoon, urheilufanituksen reaaliaikaisuus lisääntyi. Nykyään kiekkoliigaa voi seurata nopeammin Teksti-TV:stä kuin Radio Suomen live-seurantalähetyksestä. Ennen kuin selostus on ehtinyt siirtyä Äijänsuolta Raksilan ja Hakametsän kautta Nordenskiöldinkadulle, niin tieto punanuttujen yli- tai alivoimasta on jo Teksti-TV-sivulla 221. Otteluiden seuraamiseen ei tarvita näkö- tai ääniyhteyttä, mikä mahdollistaa myös sen, että itse kukin voi puuhailla askareitaan ja käydä sitten välillä kuikuilemassa, että missäs kohtaa ottelua nyt mennään. Tällaisesta ei osattu edes uneksia ennen Teksti-TV:tä.

Internetin aikakauden koitettua hätäisimmät asiantuntijat ehtivät ennustaa Teksti-TV:n surkeaa rappiota kohti museovitriinejä kivikauden fossiilien joukkoon. Mutta yllätys, yllätys, medioiden kilpailuasetelma onkin syventynyt symbioottiseksi yhteisoloksi. Globaalin tietotulvan muututtua hillittömäksi tsunamien sarjaksi, Teksti-TV:n rooli on muuttunut köyhän miehen internetistä kiireisen miehen internetiksi. Selkeästi jäsennetty, katsauksenomainen ja luotettava tieto maailman menosta tai yön kiekkotuloksista suodattuu esiin aamupuuron aikanakin muutamalla napin painalluksella, nopeammin ennen kuin oma kannettava tai pöytäkone on ehtinyt saada itsensä edes toimintakuntoon. Eikä Teksti-TV:n reaaliaikaisuus ole mihinkään kadonnut. Olisi melkoisen putkinäköistä väittää Teksti-TV:tä vanhanaikaiseksi välineeksi vain sen takia, että se on ollut edellä omaa aikaansa eikä sen ole tämän vuoksi tarvinnut radikaalisti uudistua.

Katso video: Teksti-tv pysyy ajan hermolla, välittämättä ajan hampaasta

Nettiin verrattuna Teksti-TV on toki visuaalisesti rujo, mikä on kuvallisen viestinnän valtakaudella puute kerronnassa. Teksti-TV ei ole mediaseksikäs väline, ja visionäärien uusi eliittisukupolvi pohtii jälleen Teksti-TV:n kuoppaamista muinaismuistojen joukkoon. Ikään kuin muoto olisi niin paljon sisältöä ja toiminnallisia ominaisuuksia tärkeämpää. Ikään kuin ilmaisumuodon jatkuva ja kiihkeätahtinen kehitys vilkkuvine hilavitkuttimineen olisi tärkeämpää kuin sisältö. Sitä paitsi muotoseikkojen stabiilisuuskin voi olla yllättävän suurelle joukolle ihmisiä tärkeä asia. Ettei tietoa tarvitse joka kuukausi etsimällä etsiä erinäköisestä mediaympäristöstä. Että muutosten pakkotahtisuudesta löytyy suvantopaikka sellaisellekin, joka haluaa kuitenkin seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Kaiken lisäksi YLE Teksti-TV:n sisältö on yllättävän laaja, suosittelen tutkimusmatkaa 800-sivuille.

Todellinen uhka oli vuosituhannen vaihteen digiuudistus. Konsepti-ihmisten lobbaamana päättäjien joukko oli oivaltanut, että perinteisen Teksti-TV:n lähetyslaitteiden uudistaminenhan on oiva säästökohde, kun uusi interaktiivinen super-tekstitv syrjäyttää vanhan kokonaan. Laitteiston rapautuminen tapahtui viiveellä, ja vuoden 2006 sähkökatkoskokeilun epäonnistuminen rusautti koneistoa kunnolla: TV2:ssa piti lähettää supistettua sisältöä puoli vuotta. Super-tekstitv hiipui epäonnistuneiden teknohuumakokeilujen joukkoon, ja perinteisen Teksti-TV:n arvostukseen havahduttiin uudestaan. Seuraava uhka oli analogisten lähetysten loppuminen, kun markkinoille vyöryi alussa liikaa halpisbokseja, joiden teksti-tv-ominaisuudet oli toteutettu hävyttömän huonosti. Teksti-tv:hän on nimenomaan eurooppalainen ilmiö, ja välineen arvostusta eivät kaikki aasialaiset laitevalmistajat oikein ymmärtäneet. Digiboksien ominaisuuskirjo on yhä olemassa, ja se näkyy muun muassa niin, että teksti-tv-fontti voi näyttää oudolta, grafiikka voi toistua eri tavalla ja häiriöalttius vierekkäisten sivujen hetkelliselle päällekkäin menolle voi olla herkempää. Tästä pienestä soraäänestä huolimatta Teksti-TV:n toimintavarmuus on hyvä, todellisia ongelmatilanteita on harvoin.

Pahin laitekantamuutoksen pelko on takana, ainakin seuraavaan suureen tv-teknologiauudistukseen saakka. Keskustelu tv-katselun siirtymisestä jollain pitkällä aikavälillä täysin kokonaan nettiin on sitten aivan oma scifi-arvuuttelunsa. Mutta optimistisena väittäisin, että jos nyt niin kävisikin vastoin kohtuullisia rationaalisia epäilyjä, sanotaan vaikkapa vuonna 2032, niin tässäkin suuressa mullistuksessa Teksti-TV voisi kulkea mukana jossain, vähän muuttuneessa roolissa, sillä Teksti-TV on yksinkertaisesti hyvä ja toimiva väline ja konsepti. Niin kauan kuin Teksti-TV:n olemassaolon jatkuvuutta voidaan pitää todennäköisenä, niin kauan on aivan turha pelätä maya-kalenterin nykyisen ajanjakson päättymistä. Teksti-TV aikoo olla olemassa vielä 21.12.2012 luoden katseen luottavaisena seuraavaan maya-ajanjakson vaihtumiseen 394 aurinkovuoden päähän.