Tarkkaile naapuriasi
Pitäisikö poliisin perustaa yksikkö myös unien valvontaan?
David Byrnen Dream Police –laulun kuvaamassa yhteiskunnassa ”tuomioistuin näkee unta rikoksista joita teit nukkuessasi”. Philip K. Dickin scifi-novellissa Minority Report mahdollisista rikoksista langetetaan rangaistus jo etukäteen.
Nämä rakentavat vaihtoehdot tulivat mieleen, kun luki Helsingin Sanomien uutista ylilyönneistä koulu-uhkaajien etsinnässä (9.11.2008).
Pohjoissuomalainen abi oli nähnyt väkivaltaista unta ja kertoi siitä ystävälleen, jonka kautta tarina siiirtyi eteenpäin ja muuttui matkan varrella ”eläväksi suunnitelmaksi tappolistoineen kaikkineen”.
Seuraus: rehtori hälyttää poliisin hakemaan pojan säilöön, ja koulukuraattori lankeaa äidin kaulaan ja hokee ”ei hätää, ei hätää, poika saadaan hoitoon”.
Valkeakoskella taas toisluokkalaisten poikien sotaleikki johti poliisin ja sosiaaliviranomaisten yhteydenottoon.
Kauhajoen koulusurmat
Kauhajoen koulusurmien jälkeen on korostettu ”yhteisöllisyyden” merkitystä vastaavien rikosten ennaltaehkäisyssä. Minua on kaiken aikaa kiusannut, ettei koskaan ole käynyt ilmi, mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan.
Yhteisöllisyys on niin laaja termi, että se voi merkitä mitä tahansa: nurmijärveläisen idyllin vaalimista, naapurin tervehtimistä tai ystävien perheväkivaltaan puuttumista.
Hesarin kuvaamissa tapauksissa se on kääntynyt lasten hysteeriseksi kyttäämiseksi. Jos Jokelan ja Kauhajoen surmaajat halusivat saattaa vihaamansa yhteiskunnan kauhun valtaan, ainakin nämä tapaukset kertovat heidän onnistuneen.
Jokelan koulusurmat 2007
Samassa Hesarin numerossa Mielenterveyden Keskusliiton entinen toiminnanjohtaja Jussi Särkelä kritisoi muotiin tullutta psykologisointia, jonka mukaan koulujen mielenterveyshuollon pitäisi etukäteen ”seuloa, kenestä voi tulla kouluampuja”.
Vaikka tämä tapahtuisikin välittämisen nimissä, siinä on pelottava sivumaku. Sen sijaan että erilaisuutta suvaittaisiin entistä paremmin, poikkeusyksilöt leimataan mielisairaiksi tai ainakin oudoiksi ja – Särkelän sanoin – ”ulkoistetaan sosiaali- ja terveyshuollon hoidettaviksi sen sijaan, että he olisivat osa yhteisöä”. Tätä on vaikea käsittää erityisen... niin, ”yhteisölliseksi”.
1980-luvulla muistaakseni vihreiden Suomi-lehti levitti pilamielessä tarraa ”Tarkkaile naapuriasi – raportoi poikkeavuuksista”. Kohta voisi olla tilausta uusintapainokselle.
Jukka Lindfors, Elävän arkiston toimittaja
Elävän arkiston blogi
