Kevättä rinnassa: poropeukalosta multasormeksi
Lämmin huhtikuu hämäsi. Sanoivat kevään tulevan vauhdilla. Vappu oli ja meni, koivutkin olivat jo vaihtaneet hiirenkorvansa oikeiksi lehdiksi, mutta helmikuussa tilaamani pelargonian taimet eivät olleet vieläkään saapuneet.
Puutarhaliikkeen kotisivut kertovat seuraavaa: "Taimet toimitetaan huhtikuusta alkaen, kevään edistymisestä riippuen. Kylmä rajoittaa lähettämistä kovin aikaisin. Myöhemmin toimitetaan puolivalmiita ja valmiita pelargoneja. Taimien koko saattaa vaihdella." Uteliaisuus ehkä tyydyttyy, mutta sormet janoavat kahta kauheammin multaa kynsiensä alle. Googletan huolestuneena kadoksissa olevaa kevättä.
Auringossa ja keväässä on ihmeellistä taikaa. Parhaita ovat ne ensimmäiset riehakkaat kävelyretket kevätauringossa takki auki ja kaulahuivi ympärillä loimottaen. Ei haittaa vaikka huomenna nenä vuotaa, sillä keväällä päivät pitenevät, joutilaisuus lisääntyy ja murheet laimenevat. Parveke, patio, takapiha tai huvimaja on pakko saada siivotuksi viimeisistäkin talven tunnelmasta ja lumen hajun rippeistä. Semmoinen homma on hyvä suunnitella etukäteen.
Katso: Perheenemännän työviikko harkiten helpommaksi
Muistelen koko tappamieni kukkien, kasvien ja yrttien kirjoa. Sydäntä kylmää. Tyrkkään ajatuksen syrjään, ostan yrttejä varten pienoiskasvihuoneen ja vedän istutuskumihanskat käteen. Epäonnistumisista huolimatta päätän vakaasti ryhtyä kotipuutarhamestariksi. Ihmeellistä on, että onnettominkin, aloitteleva puutarhuri voi onnistua! Tarvitaan ainakin asiantuntevia neuvoja, pitkää pinnaa sekä rutkasti kunnianhimoa ja sinnikkyyttä.
Katso: vinkkejä viherpeukaloille
Katso: Puutarhanhoitoa ikkunalaudoilla ja parvekkeilla Olotilassa
Pelargonioissa on käsin virkattujen pitsisten liinojen tapaista, menneen ajan lumoa. Kissa, pelargonia ja kahvikuppi tasseineen ovat sommitelmana kuin suoraan Suomi-filmistä. Mikä tärkeintä, ne tekevät kodista kodin tuntuisen: kodikasta sisustusta ei aina luoda sisustuslehdissä esitellyillä design-huonekaluilla. Mummolassakin pelargoniat kukoistavat joka vuosi rehevinä ja runsaina. Ehkä mummokin olisi pian kuin kotonaan meidän parvekkeella.
Hyvä pelargonian kesäkukinta varmistetaan kuulemma parhaiten talvilevolla. Edes syksyn tullen ilmestyviä, ruskean käpristyneitä lehtiä ei kannata säikähtää: se on pelargonian talviturkki. Tavoitteenani on tietenkin nukuttaa koko porukka talviunille, jotta sitten ensi keväänä kukkiminen jälleen maittaisi.
1 kommentti
La 21.05.2011 @ 07:50
"Muistelen koko tappamieni kukkien, kasvien ja yrttien kirjoa. Sydäntä kylmää. "
- Tähän pystyn hyvin samastumaan... :)