Juri Gagarin ja meidän Tessu

Kun Juri Gagarin singahti huhtikuussa 1961 ensimmäisenä ihmisenä avaruuslennolle, yritin minäkin tihrustaa Vostok-aluksen perävaloja pohjoispohjalaisen maalaistalon kartanolla.

Vilaustakaan ei näkynyt ja ajoituskin taisi olla väärä, kun en vielä kelloa osannut ja kun itse lentokaan ei kestänyt kuin pari tuntia.

Myöhemmin olen oppinut, että avaruuslento ei edes kulkenut Suomen yli, joten Vostok-aluksen takapuskuria oli Merijärven Perälästä mahdoton nähdä.

Juri oli kuitenkin sankarini. Vanhempien ihmisten puheista tajusin, että ”Neuvostoliiton poika” oli nyt tehnyt historiallisen teon. Ensimmäinen ihminen avaruudessa!

Samaa mieltä tapahtuman merkityksestä oli myös Neuvostoliitto, joka otti kaiken propagandahyödyn irti kylmän sodan keskellä. USA oli hetkeksi lyöty koko maailman silmissä. Jenkit pääsivät toden teolla avaruuskilpaan mukaan vasta vuonna 1969, kun ensimmäinen miehitetty kuulento tehtiin.

Juri Gagarin - ensimmäinen avaruuslentäjä

Neuvostoliiton ja USA:n suhteista en osannut vielä näihin aikoihin huolestua. Sen sijaan olin kovasti huolissani  avaruuskoira Laikan kohtalosta. Tämä ensimmäinen elävä olento oli lähetetty avaruuteen jo vuonna 1957.

Onkohan Laikalla riittävästi vettä ja ruokaa? Kuinkahan kaukana se mahtaa mennä? Laikalla on varmaan yksinäistä, kun sitä ei kukaan silitä?

Minusta avaruuskoira Laika oli yhtä nätti ja mukava kuin meidän Tessu.

Neuvostoliiton avaruushallinto ei ollut kuitenkaan kiinnostunut meidän Tessusta, vaikka Tessu oli maailman fiksuin ja kivoin koira.

Tessu oli suomenpystykorva, mutta Laika oli sekarotuinen.

Karmea totuus Laika-koiran kohtalosta paljastui vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Vuonna 2002 venäläiset paljastivat, että Laika oli kuollut kuumuuteen ja paniikkiin jo muutama tunti lähdön jälkeen.

Olipa hyvä, että meidän Tessusta ei sittenkään tullut ensimmäistä avaruuskoiraa, vaikka asia aikoinaan vähän harmitti.

Sensaatiolento kesti alle 2 tuntia

Tietämys avaruudesta on vuosien saatossa kasvanut. Ihmetyksen sormi hakeutuu kuitenkin yhä hämmästyksen suuhun, kun tätä äärettömyyttä pohtii.

Pelkästään oman galaksimme - Linnunradan - läpimitta on 100 000 valovuotta. Linnunrata kuuluu puolestaan Paikalliseksi ryhmäksi kutsuttuun galaksijoukkoon, jonka läpimitta on 10 miljoonaa valovuotta ja johon kuuluu noin 50 galaksia.

Paikallisen ryhmän tärkeimpiä galakseja ovat Linnunrata, Andromeda ja Kolmion galaksi. Auringon kaltaisia tähtiä tältä maailmankaikkeuden alueelta löytyy ainakin 700 miljardia. Planeettojen määrää kukaan ei osaa edes arvailla.

Eikä tässä vielä kaikki! Paikallinen ryhmä kuuluu vielä suurempaan porukkaan eli Neitsyeen supergalaksijoukkoon, joka puolestaan kuuluu vielä suurempaan superjoukkoon eli Suuren puoleensavetäjän vaikutuspiiriin. Ja näin tämä äärettömyys jatkuu yli ymmärryksen.

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja osaa kuutioida vaikeita asioista ymmärrettävällä tavalla. ”Jos aurinko on yksi hiekanjyvänen rannalla, niin lähin naapuritähti, toinen hiekanjyvänen, on 40 kilometrin päässä.”

On siinä pohjalaisellakin ihmettelemistä!

Reijo Perälä

Tähdet ja avaruus
 

Punainen lanka: Esko Valtaoja