Koukussa Viihdekonkareihin
Paikallaan seisova kamera, ahdas tunnelma, näkymätön mutta ääneltään tuttu haastattelija, hyppivä juoni, karu valaistus, plim-plom-tähtivälimerkki.. Mikä ihmeen ohjelma tämä on? Puolan tv:täkö?
Joulukuussa 2007 avasin television järkyttyneenä, koska katselin mielestäni kamalalla tavalla toteutettua ohjelmaa. Puolen vuoden päästä olin koukussa. Töissä kollega tunnisti, mistä ohjelmasta puhuin. Kyseessä oli Päiviö Pyysalon toimittama Viihdekonkarit. Ohjelmaa haukuttuani unohdin sen.
Viihdekonkarit (Rouva Ruutu vastaa)
Tai en unohtanut. Hyvän ystävän kanssa alettiin heittää huulta, että voisimme kotona kuvata vastaavan sarjan vaikka makuuhuoneen tai vessan nurkassa. Haastattelisimme vaikka toisiamme huonosti valaistussa huoneessa, yhdellä kameralla.
Joskus arkivapailla palasin kuitenkin jälleen pilkkaamani sarjan pariin. Huomasin, että ohjelmahan on aivan ainutlaatuinen, varsinkin oman työni eli arkistojen penkomisen kannalta. Sarjaa pidempään seurattuani alkoi piirtyä kuva suomalaisen tv-viihteen historiasta. Sen dramaattisin vaihe lienee MTV:n upean draama- ja viihdetuotannon alasajo. Nykyisinhän entiset viihdeohjelmien paikat täytetään yleensä ulkomaisella ostomateriaalilla, poliisisarjoilla sun muilla.
Mm. Me Tammelat oli MTV:n sarja
Pyysalon sarjassa oli mukana myös monia suurelle yleisölle tuntemattomia suuruuksia kuten kameramiehiä ja ohjaajia. Näillä viihdekonkareilla oli paljon lisättävää perinteisten hahmojen kuten Hardwickin ja Loirin tarinoihin.
Hardwickilta jäi mieleen etenkin kertomus Tankki täyteen -sarjan mykkäkoulusta. YLE-viihteen johto oli epäillyt brittikirjoittajan huijanneen yhtiötä kirjoittamalla mykän kohtauksen. Sulon ja Emmin ensimmäisestä kohtauksesta tuli kuitenkin klassikko.
Tankki täyteen: Mykkäkoulua
Mikähän klisee sopisi loistavalla pieteetillä tehtyyn Viihdekonkarit sarjaan? Vaikka "Moni kakku päältä kaunis", merkitys tietysti päinvastoin kääntäen.
Elävän arkiston Paavo
blogit.yle.fi/elavaarkisto
2 kommenttia
Ti 19.08.2008 @ 09:37
Joo, ihme addiktoiva ohjelma. Viime vuonna kun olin kotona angiinoissaa ja allergiakohtauksissa jäin koukkuun. "Konkareiden" pimeä huone vaikutti leijuvan avaruudessa, ei minkäänlaista kosketusta aikaan eikä paikkaan. Miettiessäni "konkareita" koskee edelleen kurkkuun, mutta minulle tulee myös omituinen leijuva tunne, ehkä kuume vaikutti asiaan :).
kolleega