Uutishuone vai Hymyn toimitus?
Uutishuoneen viime jaksossa tuotiin toimitukseen avioton lapsi, jonka uutistenlukija Keijo Hujanen painua zur Hölle eli ******tiin.
Itse kuusi vuotta YLEn uutisissa työskennelleenä mietin, miten näiden Uutishuoneen ihmisten koko työaika menee yksityisasioita puidessa. Ja studiotalon aulassa vuoroaan odottava avioton lapsi tuntui aika kaukaiselta asialta.
Ai niin, toinen puoli Uutishuoneen tiimin ajasta menee oman ideologiansa pönkittämiseen. Eli päivän kärkiuutinen rakennetaan nokkelan Raija Aallon omasta henkilökohtaisesta maailmankatsomuksesta katsoen.
Kollega sanoi, että ainahan jostain työmaailman osasta kertovassa sarjassa tehdään kaikkea muuta paitsi työtä.
Mitäs työtä kuvaavia sarjoja meillä Elävässä arkistossa on. No ainakin Reinikainen. Reinikaisen hauskat jutut on kirjoitettu taitavasti työtehtävien sisään.
Toinen poliisisarja Pasila sekoittaa kyllä arjen ja juhlan:
Tankki täyteen -sarjassa olisi tehty töitä, mutta kun ei ollut asiakkaita
Ohjelmien tekoa puitiin mm. Ramppikuumeessa. Tuottajaa ja tiimiä puhuttaa mm., mikä on hauskaa. Viihteessä arkkityypit onnistuvat usein draamaa paremmin.
Ulosmittaajat kuvaa, minkälaiseen tilaan tietyssä ammatissa voi päästä.
Työnteon ja yrittämisen kuvasi uskottavasti 1990-luvun lamavuosina ensi kerran tv:stä tullut Metsolat
Tässä muutamia mainitakseni. Uutishuoneestahan aloitin. Joskus väkisin miettii, olisiko Uutishuoneessa jotain totuuden sävyjä. Tutustuessa tv-uutisten kasvoihin ei ainakaan heti usko.
Ja draamahan on fiktiota ja niin pitää ollakin. Mielikuvitus vaan tekee välillä tepposiaan.
Työpaikkojen asemaa fiktiivisessä mediassa selvitti:
