Tyttö kannessa myy lehden
Kun Ilkka Kanervan poliittinen ura on nyt jälleen saatettu vaiheeseen, on syytä palata Urkin ja Urpon pohdintoihin. Kekkonen puhui vuonna 1975 itsesensuurista ja -kritiikistä, ja Hymy-lehden kustantaja Urpo Lahtinen puolestaan selvitti lehtensä politiikkaa ja tavoitteita 1968.
"Älä koskaan lakkaa kylliksi aliarvioimasta lukijakuntasi älykkyysosamäärää", neuvoi kustantaja Urpo Lahtinen päätoimittajaansa Hymy-lehdessä.
Lahtinen oli keskikoulun käynyt sekatyömies ja aloitteleva taidemaalari, joka tiesi, että Hymytyttö kannessa myy lehden. Lisäksi tarvitaan valtaapitävien tai lehden itsensä järjestämiä skandaaleja sekä tavallisten kansalaisten ”Munaa itsesi maineeseen” -tempauksia.
Vuonna 1988 lehtikeisari myi yrityksensä 180 miljoonalla markalla.
Mies Hymyn takana – Urpo Lahtinen
www.yle.fi/elavaarkisto/
Näin oli siis vuosikymmeniä sitten.
Entä tänään? Kanervan Tukiaiselle lähettämistä, yhteensä 12 euroa maksaneista tekstiviesteistä on paisunut valtava tulonsiirto kansallisella tasolla. Johan tässä olisi Urpokin ihmeissään. Asianhoidon vielä kehittyessä voimme odottaa taloudellista kasvua globaalilla tasolla.
Jos tämä ministerin ja tanssijan välinen tekstiviestikeskustelu olisi käyty saman statuksen omaavien yksilöiden kesken, kukaan ei olisi hyötynyt senttiäkään, sillä keskusteluhan olisi kuulunut yksityisasioiden piiriin.
Suomi on luokkayhteiskunta, ja siihen kuuluu kolmen viikon debatti ilman lähdekritiikkiä kahden aikuisen telekommunikoinnista ja sen merkityksestä. Kuinka hämmentävää ja sietämätöntä onkaan, kun kaksi eri maailmaa kohtaa.
Ministerin, vaikka kuinka sydämellisen kansanmiehen maineessa onkin, olisi ehkä pitänyt ajatella Urkin sanoja itsesensuurista ja -kritiikistä ennen kuin kertoo mitään rahvaalle, joka alistaa itse itsensä tekemällä kaikesta kauppatavaraa.
Urkin kommentti itsesensuurista ja itsekritiikistä liittyy tosin rikosjournalismiin, vuonna 1974. Matkapuhelimia ei tuolloin ollut käytössä.
Viestinnän valta, vastuu ja valvonta, Urho Kekkosen kommentti
www.yle.fi/elavaarkisto/
Viime viikkoina näimme myös pyrähdyksen sosiaalista liikkuvuutta, kun kansalainen pääsi median ja yleisön myötävaikutuksella kontrolloimaan poliittista johtoa aina ministerinimityksiin asti. Tämä oli melkein kuin Briteissä, ja tässä mielessä olemme siis melkein englantilaisia, vaikka meillä ei kuninkaallisia olekaan.
www.yle.fi/elavaarkisto/
200 tekstiviestin nainen
Presidentti Urho Kekkonen ja kustantaja Urpo Lahtinen edustivat oman aikansa medianhallinnan äärilaitoja. Kumpikin ohjasi tiedonvälitystä omalla tavallaan. Käytäntöihin ei tietenkään ole syytä palata, mutta heidän ajatuksiinsa voi tutustua aikamatkalla 1960 -1970 -luvuille.
Kanervan Tukiaiselle lähettämiä tekstiviestejä en ole lukenut, enkä aio lukeakaan, sillä eihän niitä ole minulle osoitettu.
Rita Landström
