Mitä jos E.T. soittaisi?
Mitä tapahtuisi, jos E.T. tai joku muu suuripäinen "etiäinen" vieraalta planeetalta pirauttaisi meille huomenna kaukopuhelun tai pistäisi tekstarin, kuten meillä Suomessa on nykyään tapana?
"Haloo! Täällä sitä ollaan ja kohta tullaan! Pankaapa pitsiliina ja pyhäkupit pöytään!" kuuluisi ulkoavaruudesta lähetetty viesti.
Tällä kiehtovalla ajatuksella leikittelin viikonloppuna, kun innostuin lukemaan kasapäin tähtitiedettä ja avaruustutkimusta käsittelevää kirjallisuutta.
Lähtisitkö avaruuteen? Hannu Karpon ohjelma Pohjois-Karjalasta.
www.yle.fi/elavaarkisto/
Alan populaarikirjallisuudessa minulla on kaksi ehdotonta suosikkia: Bill Brysonin "Lyhyt historia lähes kaikesta" ja Esko Valtaojan "Kotona maailmankaikkeudessa".
Kumpikin kirja on tullut luettua jo puolenkymmentä kertaa, koska hyvä kirja ei lukemalla kulu.
Vuonna 2002 Tieto-Finlandialla palkittu Esko Valtaoja on pistämätön kynäilijä. Monimutkaisten ilmiöiden ja asioiden popularisointi rennolla, hauskalla ja ajatuksia herättävällä tavalla on taidokasta.
Osaava tiedemies on loistavalla tyylillään pyyhkäissyt pölyt pois hankalaksi luullusta aiheesta.
Jos Esko Valtaojan kirjoitus- ja julkaisukielenä olisi näillä taidoilla suomalais-ugrilaisen vähemmistökielen sijasta englanti tai joku muu maailmankieli, saisi Turun tähtitieteilijä kirjoituspalkkioillaan rakennettua usemmankin oman observatorion tähtien tuijottelua varten.
Katso Esko Valtaojan haastattelu.
www.yle.fi/elavaarkisto/
Valtaoja kuutioi avaruuden äärettömyyttä reippaasti. Jos aurinko on yksi hiekanjyvänen rannalla, niin lähin naapuritähti, toinen hiekanjyvänen, on 40 kilometrin päässä.
Kosmoksen raitissa on raavaallekin miehelle patikoimista!
Avaruuden äärettömyyttä ja monimuotoisuutta on vaikea käsittää. Pelkästään oman galaksimme - Linnunradan - läpimitta on 100 000 valovuotta.
Linnunrata kuuluu puolestaan Paikalliseksi ryhmäksi kutsuttuun galaksijoukkoon, jonka läpimitta on 10 miljoonaa valovuotta ja johon kuuluu noin 50 galaksia.
Paikallisen ryhmän tärkeimpiä galakseja ovat Linnunrata, Andromeda ja Kolmion galaksi. Auringon kaltaisia tähtiä tältä maailmankaikkeuden alueelta löytyy ainakin 700 miljardia. Planeettojen määrää kukaan ei osaa edes arvailla.
Eikä tässä vielä kaikki! Paikallinen ryhmä kuuluu vielä suurempaan porukkaan eli Neitsyeen supergalaksijoukkoon, joka puolestaan kuuluu vielä suurempaan superjoukkoon eli Suuren puoleensavetäjän vaikutuspiiriin. Ja näin tämä äärettömyys jatkuu yli ymmärryksen.
No, miksei sieltä sitten kukaan soita - ei E.T. eikä kukaan muukaan suuripäinen muuten kuin elokuvissa?
Yksi selitys voisi olla siinä, että kun tätä maapallon touhua sotineen ja ympäristötuhoineen katselee tuolta ylhäältä, niin ei tämä järin viisaalta ja mukavalta jengiltä vaikuta.
"Eihän tuo voi olla älyllistä elämää!" puuskahtaa isopäinen ulkoavaruudesta ja painaa kohdallamme avaruusaluksensa kaasua.
Tai jos niillä on kännykässä rajoitin päällä ja saldoraja ylitetty? Operaattori ryppyilee.
Ei sitä tiedä vaikka jo huomenna soittavat. Minä kyllä vastaisin.
Reijo Perälä, Elävän arkiston päällikkö
Elävän arkiston muut blogit löytyvät täältä.
blogit.yle.fi/elavaarkisto
Onko siellä ketään? Kuuntele radio-ohjelma.
www.yle.fi/elavaarkisto/
Tähdet ja avaruus. Katso teemakokonaisuus.
www.yle.fi/elavaarkisto/
Ovatko ufot jo vierailleet? Katso teemakokonaisuus.
www.yle.fi/elavaarkisto/
