Armiton ja Anneton Suomi
Vielä viimeiset missirääppiäiset: Helsingin Sanomat hämmästeli sunnuntainumerossaan, miksi missikisat ovat yhä uutinen. Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsinin mukaan mm. siksi, että ne ovat kansallinen perinne. Hän ihmettelee: ”Mitä olisi Suomi ilman Armia ja Annea?”
Öö… aivan… Tältä kannaltapa ei ole tullutkaan tuumittua kansakunnan historiaa. Olisiko Suomi ratkaisevasti toisenlainen ilman Kuuselan ja Pohtamon Miss Universum -voittoja? Vai tarkoittaako päätoimittaja, että ilman noita kisanäyttöjä meillä nyt ei kerta kaikkiaan olisi yhtään mitään esitettävää olemassaolomme oikeutukseksi? Hyvä jos kehdattaisiin liikuksia ihmisten ilmoilla keskenämme, ulkomaista nyt puhumattakaan.
Ajatellaankohan muissa Miss Universum -maissa samalla tavoin? Esimerkiksi Venezuelassa, joka on voittanut kisan kai kuudesti? Että tästä meidän Venezuelasta ei nyt olisi tullut hevon hemmettiä ilman Irenea, Barbaraa, Aliciaa, Maritzaa ja ketä niitä nyt olikaan?
Joka tapauksessa on hienoa, että missiasiaankin löytyi nyt isänmaallinen näkökulma. Kun missikisat julistetaan kansalliseksi perinteeksi, niistä tulee koskemattomat. Lähi-idästä kotoisin oleva joulukuvaelma tai ruotsalaisperäinen suvivirsi voivat olla monien mielestä yhdentekeviä ja pitkästyttäviä, mutta niiden lakkauttamisehdotuksista on vaivatonta nostattaa henkien sota, jossa kyse on koko suomalaisen identiteetin ja elämänmuodon puolustamisesta.
Naisnäyttelyilläkin pitää kohtuuden nimessä olla oikeus samaan. Mitä olisi Suomi ilman Ursula Rainiota, Jasmin Mäntylää ja Carmen Mäkistä? Mikseivät perussuomalaiset hoksanneet sisällyttää tätä vaaliohjelmaansa?
KATSO VIDEO: Armi Kuusela luo suomalaisen identiteetin
