Niskavuori ja väri-tv
Eilen tuli YLE Teemalta Matti Kassilan ohjaama Niskavuori. Monet vierastavat uudempia tulkintoja suomalaisesta mahtitilaklassikosta. Yksi syy tähän voi olla ero mustavalko- ja värifilmin välillä.
Mustavalkoinen kuvamaailma on historiallinen ja luonteva Niskavuorelle, joka kertoo 1900-luvun alkupuolesta. Väri luo lisäpaineita varsinkin teokselle, joka on totuttu näkemään Vaalan ja Laineen klassikkoina. Myös Yleisradion televisioteatterin Niskavuori-sarja sai aikanaan kritiikkiä ehkä juuri tämän klassikkoasetelman takia.
Mustavalkoisuus ei ole täysin mustavalkoinen asia. Niskavuori on luontevasti väriköyhä, kun taas parituhatta vuotta vanhemmat aiheet kuten Raamatun aikaa kuvaavat elokuvat ja Rooman vaiheet ovat selvästi värillisiä ainakin omassa mielessäni.
Rooman ja Niskavuoren aikakausien välissä on mm. keskiaika. Turun linnaa voisi kuvailla moniväriseksi.
Hansu ja Pirre vierailivat Turun linnassa värikkäinä 1990-luvulla
Mustavalkoinen linna näyttää jotenkin vieraalta. Yksi selitys tähän ajatukseen voi olla, että Turun linnaa olen nähnyt koko elämäni ajan ja tottunut siihen värillisenä.
Kekkonen sai matkalla väriä kasvoihinsa. Arkistossa erottuu sekä historiallinen, sodanjälkeisen ajan Kekkonen sekä televisioajan vanhempi valtiomies. Kekkonen oli niin kova poika luovimaan, etteivät häntä värit paljon määrittele. Toista on Mannerheim, jonka kuva on patsamaisen mustavalkoinen. Vaikka toisaalta olihan se kohua saanut näytelmä Uralin perhonen kaikissa sateenkaaren väreissä.
3 kommenttia
Ke 12.10.2011 @ 00:12
Olipa mielenkiintoinen pohdinta. Nyt kun itsekin aloin miettiä, ajattelen aina Suomea noin 1900-1950-luvuilta mustavalkoisena :)
Kun taas esimerkiksi 1830-80-luvut ovat selkeästi värillisiä. Olen nähnyt kyseisiltä vuosikymmeniltä lukuisia muotokuvia ja maisemamaalauksia, ja ehkä siksi miellän ajan värillisenä.
